Suhteet

Oletko huomaamattasi rasittava ihminen? Näin hillitset käytöstä, joka imee muista kaikki voimat

Jokainen ottaa joskus enemmän kuin antaa ihmissuhteissa. Jatkuva energiasyöppö käytös kuitenkin kuormittaa sosiaalisia tilanteita. Siksi ilmiö kannattaa tunnistaa toisissa – ja etenkin itsessään.

Jatkuva energiasyöppö käytös voi monesti tuntua toisista rasittavalta. Psykologi ja väitöskirjatutkija Anne Haikola kertoo, minkälaista on energiasyöppö käytös ja miten sitä voi itsessään havaita ja hillitä.

Energiasyöppö uuvuttaa toiset

”Energiasyöpöllä viitataan henkilöön, joka tuntuu imevän voimat muilta ihmisiltä. Tällaiset ihmiset koetaan uuvuttaviksi ja kuormittaviksi. Saattaa tuntua, että voimat ehtyvät jo pelkästään toisen läsnäolosta ja sosiaalisen tilanteen jälkeen mielen valtaa epämääräinen ahdistus.

Energiasyöppö ei ole psykologinen termi, vaan enemmän kansan kieleen kuuluva käsite. Ei ole olemassa ihmistä, joka olisi yksiselitteisesti energiasyöppö. Kyseessä on eri tavoin näkyvä käyttäytymismuoto, joka koetaan kuluttavana. Energiasyöpöksi ymmärretään esimerkiksi ihminen, joka puhuu jatkuvasti itsestään tai valittaa usein.

Tällaista käytöstä näkyy joskus meissä jokaisessa. Kukapa ei olisi joskus puhunut ystävän seurassa enemmän kuin kuunnellut. Hänkin, joka yleensä ottaa toiset hyvin huomioon, saattaa vaikeassa elämäntilanteessa vahingossa käyttäytyä energiasyöpön lailla. Silloin viestinnästä puuttuu vastavuoroisuus. Omilta murheiltaan ei huomata kysyä, mitä toiselle kuuluu.”

Lue myös: Nämä 10 asiaa paljastavat, että olet hyvä ystävä

Aseta rajat ja ota ongelma puheeksi

”Ihmisellä on lupa suojella itseään kuormittavalta käytökseltä ja tiettyyn pisteeseen asti valita seuransa. Omista rajoistaan kannattaa pitää huolta. Jos toisen ihmisen seurassa uupuu toistuvasti, on hyvä pysähtyä miettimään, mistä tunne johtuu.

Jos kokee toisen energiasyöpöksi, voi rajata tämän seurassa vietettyä aikaa – tai äärimmäisessä tapauksessa lakata olemassa tekemisissä. Aina emme kuitenkaan voi valita seuraamme, kuten esimerkkisi perheissä tai työpaikoilla. Sen takia on hyvä oppia toimimaan myös uuvuttavilta tuntuvien ihmisten kanssa.

Parhaassa tapauksessa ongelman voi ottaa puheeksi. Suulaalle kollegalle voi sanoa, että toivoisin, että kuuntelisit useammin minua ja että ottaisit myös minun ideani huomioon. Keskustelussa kannattaa puhua rauhallisesti ja kertoa omista toiveista, ei syyllistää toista.

Toista ihmistä ei voi muuttaa. Siksi on tärkeintä keskittyä kehittämään keinoja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Itseään voi pyrkiä rauhoittamaan esimerkiksi hengitysharjoituksilla tai liikunnalla. Hyvä keino on myös asettua tarkkailijan rooliin. Havainnoi toista ihmistä ja hänen tekemisiään ilman, että tuomitset tai yrität muuttaa häntä.”

Nämä piirteet koetaan usein rasittaviksi

”Yleensä energiasyöpöksi käytökseksi koetaan kovaäänisyys, itsekeskeisyys, puhetulva, samasta asiasta jankkaaminen, pahan puhuminen ja korostunut negatiivisuus. Energiasyöpön lailla käyttäytyvä henkilö ottaa sosiaalisissa tilanteissa enemmän kuin antaa.

Ihmiset voivat kokea energiasyöpön käytöksen monin eri tavoin. Taustalla vaikuttavat temperamenttieromme. Niiden takia eri ihmiset pitävät erilaista käytöstä kuormittavana.

Siinä, missä yksi uupuu toisen ihmisen nopeana pulppuavasta puheesta, toisen mielestä se on innostavaa. Yhtä lailla toinen saattaa kokea energiasyöpöksi ihmisen, joka on pääsääntöisesti hiljainen, vetäytyvä ja ilmeetön.

Erilaiset temperamenttimme saavat aikaan sen, että voimme kokea olevamme eri aaltopituuksilla ihmisten kanssa. Harkitsevaisesti sanansa muotoilevan voi olla vaikea ymmärtää vuolaasti juttelevaa ja toisinpäin. Molemmat voivat kokea toisen käytöksen uuvuttavana.

Käytös voi olla energiasyöppöä myös vain tietyssä tilanteessa. Työpaikan kokouksessa rasittavalta tuntuva suupaltti ottaa kenties tilan vetovoimaisesti haltuunsa illanistujaisissa.”

Lue myös Seura.fi: Mitä tehdä, kun ystävästä tulee energiasyöppö? – Liisa löysi sielunsiskon, mutta sitten suhde muuttui

Muista antaa, eikä vain ottaa

”Jos käyttäytyy jatkuvasti tavalla, joka vie toisten energiaa, saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä yksin. Usein ihmiset alkavat lopulta kartella henkilöä, joka vain ottaa, eikä anna. Vastavuoroisuus on tärkeää ihmissuhteissa. Kukaan ei jaksa jatkuvasti olla toisen kuuntelija tai tukija.

Itseensä ja omiin puutteisiinsa kannattaa kuitenkin suhtautua lempeästi. Meistä jokainen uuvuttaa joskus toisia käytöksellään. Minulle tyypillisintä energiasyöppöä käytöstä on asioiden vatvominen ja liika stressaaminen. Näillä saatan joskus kuormittaa myös lähipiiriäni.

Ajan henki tuntuu olevan sellainen, että olemme kovin kiinnostuneita analysoimaan toisia ihmisiä. Virheitä nähdään helpommin muissa kuin itsessään. Toivoisinkin, että bongaisin joskus somessa kiertävän postauksen, jossa narsismin piirteitä etsittäisiin itsestä, eikä työkavereista.

Vuorovaikutus paranee – ei toisia arvostelemalla – vaan kehittämällä omia kykyjä olla erilaisten ihmisen kanssa tekemisissä.”

Lue myös Anna.fi: Energiavampyyrit väsyttävät herkät ja kiltit ihmiset hetkessä – näin suojaat itseäsi uuvuttavilta ihmisiltä

Tunnista oma tapasi kommunikoida

”Monen mielestä narsistiset ihmiset ovat useimmiten energiasyöppöjä. Muuten energiasyöppöys on käyttäytymisen tapa, jota ilmenee enemmän tai vähemmän meistä jokaisella. Siksi tärkeämpää, kuin keskittyä toisten ihmisten rasittavuuteen, on kääntää katse peiliin.

Olenko huomaamattani energiasyöppö? On myönteinen merkki, jos ihminen on joskus pysähtynyt pohtimaan tätä kysymystä. Se kertoo siitä, että haluaa ottaa toiset huomioon. Omaa käyttäytymistään reflektoiva ihminen tahtoo olla hyvä työkaveri, kumppani ja ystävä.

Omia rasittava toimintatapoja voi olla vaikea tunnistaa, sillä emme pysty arvioimaan objektiivisesti käytöstämme, ja ylipäätään ihminen ei mielellään halua nähdä itsessään ikäviä piirteitä.

Kaikki lähtee omien kommunikointitapojensa tunnistamisesta. Lähipiiriltä voi kysyä mielipidettä vuorovaikutuksen vahvuuksista ja kehityskohteista.

Kun omat tavat käyttäytyä vuorovaikutustilanteissa tunnistaa, voi harjoitella vaihtoehtoisia toimintamalleja. Nopea ja suoraviivainen voi opetella antamaan tilaa toisille. Jos taas on taipuvainen valittamaan, voi keskittyä huomaamaan hyvän.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 10/23.