Suhteet

Koetko itsesi vääränlaiseksi? Tuntuuko, ettei sinua hyväksytä sellaisena kuin olet? Terapeutti kertoo, miten asiaa kannattaa lähteä purkamaan

Usein kelpaamattomuuden, arvottomuuden ja ulkopuolelle jäämisen kokemuksen taustalla lymyää häpeän tunne, josta voi päästä eroon.

Miia Moisio, 49, on tunnelukkoterapeutti, pappi ja tietokirjailija. Hän kertoo, mitä voi tehdä jos tuntee, ettei ei tule hyväksytyksi omana itsenään. Moision kirja Masennus ja tunne­lukot ilmestyi lokakuussa.

Kaikki kaipaavat hyväksyntää

”Jokaisella on tarve kuulua porukkaan, koska olemme sosiaalisia olentoja. Tavoittelemme sitä, että toiset näkisivät meidät ja pitäisivät meistä sellaisia kuin olemme.

Jos ihminen kokee, ettei hän tule hyväksytyksi omana itsenään, kyseessä voi olla joko tosiasia – tai oma tunne. Yleensä kyse on jälkimmäisestä. Tunne siitä, ettei tule hyväksytyksi on voinut seurata lapsuudesta asti, ja se voi aktivoitua ihmisten parissa.

Jos arvottomuuden ja ulkopuolelle jäämisen tunteet ovat hallitsevia, kyse saattaa olla häpeän tunnelukosta. Se voi saada ihmisen janoamaan muiden hyväksyntää.

Toisten kehujen ja hyväksynnän varassa elävä päätyy usein säätelemään toimintaansa sen mukaan, mitä hän kuvittelee ihmisten häneltä haluavan. Lapsi on riippuvainen toisten hyväksynnästä ja huolenpidosta, mutta aikuisen elämä ei ole kiinni siitä, hyväksyvätkö muut minut. Kun itsetunto on kohdillaan, ihminen ymmärtää, että tärkein kysymys on se, hyväksynkö minä itse itseni.”

Arvottomuuden tunteen taustalla usein häpeää

”Terapeuttina kohtaan usein ihmisiä, jotka painiskelevat arvottomuuden kanssa. Kokemus siitä, ettei tule hyväksytyksi sellaisena kuin on, on yleinen. Kun vyyhtiä lähtee purkamaan, taustalta löytyy usein häpeän tunne. Näin kävi myös minulle.

Kirjassani Toivon kirja masennuksesta kerron tarinani, johon kuuluu masennuksen sairastaminen lähes 30 vuotta. Ulospäin näytti siltä, että pärjäsin hyvin. Opiskelin, menin naimisiin ja perustin perheen. Silti kärsin jatkuvasti häpeästä ja arvottomuuden tunteesta. Koin riittämättömyyttä, kärsin esiintymisjännityksestä ja podin kehohäpeää.

Masennuksen juuret ovat usein menneisyydessä. Pieni lapsi luottaa hoivaajiinsa. Kun vastassa on aikuinen, jolla on omat haavansa, tämä ei pystykään välttämättä kohtaamaan lasta riittävän hyväksyvästi eikä vastaamaan hänen tarpeisiinsa. Tätä tapahtuu eriasteisesti kaikessa lapsen ja vanhempien vuorovaikutuksessa.

Pahimmillaan kyseessä on kaltoinkohtelua ja henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Pieni lapsi voi kuitenkin tulkita myös pienet vaille jäämiset niin, ettei häntä hyväksytä.

Onneksi pienelläkin huomioimisella ja hyväksyvällä katseella voi olla valtava hyvää tekevä merkitys. Esimerkiksi kannustavasta opettajasta tulee lapselle tärkeä.”

Lue myös: Yrittävätkö itsekriittiset ajatuksesi lannistaa sinut?  Asiantuntija kertoo, miten voit opetella suhtautumaan itseesi lempeämmin

Täydellisyyden vuoren laelta siintää aina seuraava vuorenhuippu

”Häpeän tunne herää usein silloin, kun jokin osuu ihmisen sisällä asustavaan arvottomuuden, kelpaamattomuuden ja vääränlaisuuden kokemukseen. Osuma saattaa tulla toisen ihmisen katseesta tai omista vaatimuksista.

Voimakasta häpeää kokevat ihmiset yrittävät ajan myötä usein muuttua näkymättömiksi ylisuorittamalla tai piiloutumalla naamion taakse. Riskinä on masentuminen ja uupumus.

Meistä moni tavoittelee täydellisyyden vuorta. Ihminen, joka ei itse hyväksy itseään, luo usein päässään kuvan ideaaliminästä, jota hän tavoittelee. Missään ei kuitenkaan ole olemassa määritelmää siitä, minkälainen ihminen on oikeanlainen tai täydellinen.

Moni ajattelee, että kun pääsee vuoren huipulle, on aikaa levätä. Juuri, kun saavuttaa täydellisyyden vuorensa laen, huomaa, että edessä siintääkin seuraava vuorenhuippu. Kun kulkee jatkuvasti kohti epämääräistä täydellisyyttä, voi kokea jatkuvaa epäonnistumisen kokemusta. Se uuvuttaa ja masentaa.

Kipusin itsekin vuosia täydellisyyden vuorta. Suoritin, jumppasin ja tein töitä. En silti koskaan tuntenut itseäni kyllin hyväksi.”

Ympäröi itsesi hyvillä ihmisillä

”Kiinnitä huomiota hetkiin, joissa kelpaamattomuuden tunne nousee esiin. Mitä tapahtui juuri sitä ennen? Taustalta saattaa löytyä ristiriitatilanne töissä tai lähisuhteissa.

Usein ihminen, joka kokee ettei tule hyväksytyksi omana itsenään, päätyy syyttämään ristiriitatilanteista itseään. Sisäinen puhe voi olla ankaraa: itseä sätitään myös asiois­ta, jotka eivät ole omalla vastuulla.

Itseensä kannattaa suhtautua myötätuntoisesti, sillä et voi vaikuttaa siihen, miten muut ihmiset sinuun suhtautuvat. Jos joku ei hyväksy sinua omana itsenäsi, et voi asialle mitään. Sen sijaan voit itse hyväksyä itsesi kaikkine puolinesi.

Kannattaa myös miettiä, miksi edes haluaisit olla tällaisen ihmisen läheisyydessä. Elämä muuttuu paremmaksi, kun ympäröi itsensä hyvillä ihmisillä.

Tietenkään emme voi valita kaikkia, kuten lapsuudenperheemme jäseniä. Voimme kuitenkin valita pitää meitä satuttavat ihmiset käsivarrenmitan päässä.”

Lue myös Anna.fi: Jannika B: ”Huomasin, että riitän tällaisena kuin olen”

Rakkaus parantaa häpeästä

”Olin vuosia tuntenut itseni vääränlaiseksi. Se synnytti häpeän, ja tämä vääränlaisuuden kokemus johti masennukseen.

Paranin masennuksesta, kun minulla oli voimia katsoa itseäni rehellisesti ja nähdä masennukseni syyt. Tein itseni kanssa ison psyykkisen työn, johon sain apua muun muassa ja tunnelukkotyöskentelystä. Myös mindfulnessin eli läsnäolotaitojen harjoittaminen on ollut minulle toimiva työkalu.

Tärkeintä oli ensin tiedostaa kokemukseni arvottomuudesta. Vasta tiedostamisen jälkeen voi alkaa muutos kohti parempaa.

Nykyään voin onneksi hyvin. Olen pystynyt irrottautumaan asioiden liiallisesta murehtimisesta ja ankaruudesta itseäni kohtaan. Tunnen kelpaavani sellaisena kuin olen. Toki välillä tulee hetkiä, jolloin häpeä nostaa pieneksi hetkeksi päätään ja alan miettiä, olenko riittävä.

Häpeän vastalääke on rakkaus. Kelpaamattomuuden tunteesta ja sen taustalla usein piilevästä häpeästä voi parantua myötätunnolla ja armollisuudella itseään kohtaa. Se jälkeen, kun olemme kasvattaneet rakkautta itsessämme, voimme kohdistaa sitä myös muihin.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 4/2023.