Uusi miesystävä tuo iloa Annikin, 71, elämään – silti vakituiseen parisuhteeseen ryhtyminen arveluttaa

Annikki, 71, miettii kuitenkin, uskaltaako hän enää ryhtyä vakituiseen parisuhteeseen. Lue, mitä paripyskoterapeutti neuvoo tilanteessa.

”Elin neljäkymmentä vuotta avioliitossa, joka oli tunnemaailmaltaan laimea. Viimeiset kymmenen vuotta olimme kuin kaksi erakkoa, jotka kumpikin ajelehtivat omilla jäälautoillaan saman kodin sisällä. Loppuaikoina ainoat meitä yhdistävät asiat olivat lapsemme ja lapsenlapsemme.

Pari vuotta sitten hakeuduin HelsinkiMission ryhmäterapiaan, koska tunsin oloni hyvin yksinäiseksi. Se oli minulle aivan uudenlainen kokemus.

Kävimme läpi omaa elämänkaartamme ja mietimme lapsuuden kokemusten vaikutuksia myöhemmin elämässä tekemiimme valintoihin.

Oivalsin, että lapsuuden kokemukseni olivat vaikuttaneet myös parisuhteeseeni.

Nuori tyttö istuu ikkunalaudalla pehmonallensa kanssa

Äitini sairastui ollessani pieni, minkä takia hän ei jaksanut huolehtia perheestään. Isäni meni uudelleennaimisiin, ja hyvin topakka äitipuoleni kasvatti minua ja sisaruksiani. Äitipuolella oli muun muassa tapana vertailla meitä lapsia keskenään, ja minun osaamisiani hän vähätteli.

Lapsena yritin olla mahdollisimman huomaamaton, jotta en ärsyttäisi häntä. Sulkeuduin ja vetäydyin, jotta selviydyin ahdistavista tilanteista.

Uusi miesystävä löytyi

Ryhmässä asioista keskustelu tuntui hyvin voimaannuttavalta. Vähitellen aloin ymmärtää, miksi olin jäänyt niin pitkäksi aikaa tunnekylmään parisuhteeseen.

Samalla minulle tuli oivallus, että minun täytyy ryhdistäytyä ja tehdä elämälleni jotakin, jos haluan asioiden muuttuvan. Lopulta sanoin miehelleni, että haluan erota, ja laitoin eron vireille.

Aluksi mieheni muuttui ärtyisäksi ja ilkeäksi, mutta vähän aikaa asiaa sulateltuaan hän muuttui paljon inhimillisemmäksi. Pystyimme ensimmäisen kerran vuosiin jopa puhumaan suhteestamme. Erosimme ystävinä.

Minulla ei ollut minkäänlaista aikomusta ryhtyä etsimään uutta parisuhdetta. Halusin nauttia yksinolosta. Toisin kuitenkin kävi.

Lähdin sisareni kanssa Kreikkaan lomalle, ja hotellin aamiaispöytään sattui istumaan eräs Heikki.

Aloimme jutella ja huomasimme, että asumme hyvin lähellä toisiamme Espoossa. Jatkoimme tapailua kotiin palattuamme.

Pidän Heikin iloisuudesta, vekkulimaisuudesta ja aktiivisuudesta. Hän on houkutellut minut mukaan moniin uusiin liikuntaharrastuksiin. Heikin kanssa on myös helppo olla, ja tunnen oloni turvalliseksi hänen kanssaan.

Iloinen vanha pariskunta

Vanhat pelot vaivaavat

Vaikka asiat sujuvat Heikin kanssa todella hyvin, vanhat tuskalliset muistot pitkästä parisuhteesta kummittelevat joskus mielessäni. Pelkään, että jos heittäydyn liikaa uuteen suhteeseen, joudun taas kokemaan pettymyksiä.

Painan helposti jarrua, sillä en uskalla täysillä sitoutua toiseen ihmiseen. Mietin, onko heittäytymisen pelkoni tervettä itsesuojelua vai liiallista varmistelua ja varuillaanoloa.

Elämässäni on ollut paljon säröjä. Kaipaan kovasti tunnetta, että olisin tasapainossa itseni kanssa.”

Miten Annikki löytäisi varmuuden, että pystyy omalta osaltaan vastaamaan toisen ihmisen tarpeisiin?

Asiantuntija Sanna Aavaluoma neuvoo:

1. Vanhempien parisuhde antaa mallia

Lapsuuden perheemme tunneilmapiiri ja vanhempiemme parisuhde tallentuvat mieleemme sisäisinä suhdemalleina. Ne vaikuttavat ihmissuhteisiimme koko elämän ajan.

Sekä myönteiset että vaikeat kokemukset muodostuvat tutuksi mielenmaailmaksi, ja helposti löydämme itsemme samankaltaisista tilanteista myös myöhemmin elämässämme.

2. Tunteisiin tutustuminen auttaa ymmärtämään

Jaoit miehesi kanssa pitkän elämänjakson. Lapset ovat tuoneet suhteeseenne myös paljon hyvää. Parisuhteessa kokemanne yksinäisyys on kuitenkin ollut teille molemmille raskas
taakka. Hienoa, että osasit hakea itsellesi apua.

Osallistuminen ryhmään avasi silmäsi näkemään tilanteen kestämättömyyden. Elämäntarinasi tutkiminen auttoi ymmärtämään omia reaktiotapojasi, jotka olivat alkaneet tuottaa ei toivottuja asioita parisuhteeseesi.

Omista kokemuksista tietoiseksi tuleminen ja niihin liittyneisiin piilotettuihin tai unohdettuihin tunteisiin tutustuminen avaa mahdollisuuden tehdä muutoksia nykyhetkessä.

Pohtiva nainen

3. Päästä irti vähitellen

Pitkän suhteen päättäminen on vaativa päätös. Se merkitsee irrottautumista epätyydyttävästä tilanteesta, mutta myös luopumista totutusta elämästä ja yhteisestä tulevaisuudesta. Uusi houkuttee mutta myös pelottavaa.

Neljänkymmenen vuoden läpikäyminen ei tapahdu hetkessä. On tärkeää sietää vanhojen kokemusten mieleen palaamista ja suostua työstämään niitä. Vähitellen voit päästää irti. Samalla voit tunnistaa suhteenne hyvät asiat, joita voit vaalia erostanne huolimatta.

4. Tilaa kummankin tunteille ja toiveille

Rakkaus voi tulla elämään minkä ikäisenä tahansa. Ihanaa, että se on tapahtunut sinulle ja Heikille! Uusi suhde tuo elämääsi iloa
ja lämpöä. Uuden aloittaminen sisältää aina jännitteitä ja pelkoa uudesta epäonnistumisesta.

Sanot tuntevasi olosi turvalliseksi Heikin seurassa. Luota tunteeseen. Kerro uudelle kumppanillesi siitä, mikä tuntuu hyvältä. Kerro myös peloistasi.

Kuuntele myös hänen tunteitaan. Näin rakennatte yhdessä uudenlaista suhdetta, jossa on tilaa kummankin tunteille ja toiveille.

Iloinen vanhuspariskunta

Juttu on julkaistu Kotiliesi 16/2017 -lehdessä.

Asiantuntijana Sanna Aavaluoma perhepsykoterapeutti, vaativa erityistaso psykoanalyyttinen paripsykoterapeutti

Avainsanat

Keskustelu

No huh, huh! Kuinka moni seitsenkymppinen aloittaa uuden elämän? En vähättele, mutta aika marginaalissa tässä eletään! Ei pitäisi kannustaa muutoksiin, joita moni ei oikeasti kestäisi! Miksi aina pitäisi olla jotain parempaa? On kiva hyväksyä se, minkä on saanut ja johon on muovautunut. Elämä on lyhyt toistuviin ”onnellisuuksiin”. En ymmärrä tätä oman onnen tavoittelua, koska elämä itsessään on ihanaa!

Kommentoi juttua: Uusi miesystävä tuo iloa Annikin, 71, elämään – silti vakituiseen parisuhteeseen ryhtyminen arveluttaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X