Yrittäjä Heidi Jaara: ”Lapsettomuus koetteli mutta unelma nousi tuhkasta”

Kun Heidi ja Juha Jaara saivat kuulla, että he eivät saisi lapsia, tieto oli musertaa Heidin. Elämään oli pakko löytää muuta merkitystä. Heidi jätti työnsä, perusti oman yrityksen, Balmuirin – ja sitten elämä yllätti.

Ulkona vesisade on syönyt viimeisetkin lumet maasta. Aamun hämärä ei eh
di valjeta ennen kuin iltahämärä jo laskeutuu. 

Päivä Oulun Ruskon teollisuusalueella on lyhyt. Balmuirin liikehuoneiston ovet napsauttaa auki energinen, beigeen kashmirvillatakkiin kääriytynyt Heidi Jaara. Luonnonkiharat vaaleat hiukset karkailevat ponihännästä. Kasvoilla ei ole meikkiä.

Jaara esittelee innoissaan Balmuirin Oulun showroomia. Nämä suuret kristalliset punaviinilasit hän halusi mallistoon sen jälkeen, kun hän viime vuonna 40-vuotissyntymäpäivillään Italiassa nautti viiniä samanlaisista. Uusimman huivimallin idea taas lähti joulupallojen kauniista väreistä. 

”Mieheni Juha sanoo, että olen ideoiden popcornkone. Olen pyytänyt häntä välillä laittamaan minulle suitset. Ideoiden vyöry on niin valtava.”

Balmuir on Heidi Jaaran oma leikkikenttä, jossa hän voi toteuttaa vapaasti luovuuttaan. Mutta jos elämä olisi edennyt Jaaran toiveiden mukaan, Balmuiria ei olisi.

Haaveet kaatuivat

Bangkokin kansainvälisellä lentokentällä kuumuus tuntui tukahduttavalta. Oli 2000-luvun alku, ja Heidi Jaara kiirehti kohti pitkiä taksijonoja. Takana olivat myyntipalaverit Malesiassa ja Indonesiassa, edessä vielä työt Bangkokissa.

Nokialla myyntitehtävissä työskentelevälle Heidille ura oli tärkeä. Työ oli vienyt tuoreen ekonomin kymmeniin maihin. Tärkein unelma oli kuitenkin aina ollut tulla äidiksi.

”Minulla ei ollut käynyt mielessäkään, että siinä voisi olla ongelmia.”

Kun avioliitto Juha Jaaran kanssa oli kestänyt jo useamman vuoden, takana oli kaksi keskenmenoa, ja lapsi antoi yhä odottaa. 

Bangkokin työmatkalla Heidi oli tietämättään raskaana. Työmatka keskeytyi, kun hän sai kolmannen keskenmenonsa. 

Kun hän palasi Suomeen, hän meni suoraan töihin.

”Mitä pahemmalta tuntui, sitä enemmän lisäsin kierroksia. Työ on tär-
keää, jos on kriisi. Minun olisi silti pitänyt mennä pienemmällä energialla.”

Heidi ja Juha Jaara päättivät aloittaa lapsettomuushoidot. 

Heidi ja Juha Jaara

Lapsettomuus koetteli myös parisuhdetta. Eräällä kerralla Heidi ilmoitti, että kyyti avioliittoleirille lähtee kahden päivän päästä, lähti Juha mukaan tai ei. Leiri vahvisti suhdetta ja antoi eväitä pitkälle.

Kun Juha oli työmatkalla, Heidin oma äiti oli mukana hoidoissa tukemassa.

Hoitojen onnistumisprosentti laski kerta toisensa jälkeen. Sitten tuli vastaan kerta, jolloin lääkäri totesi, että hoidoista ei olisi Juhalle ja Heidille apua. 

Järkytys oli suuri. Heidi Jaara oli 33-vuotias, ja hänen elämältään lähti pois pohja. Tulevaisuus näytti täysin merkityksettömältä. 

”Putosin syvälle. Minun piti todella miettiä uudelleen elämäni suunta ja mikä on motivaationi jatkaa ylipäätään. Se oli pysäyttävää.”

Unelma avasi tien

Kun suurin sokki hälveni, Heidi alkoi listata, mitä haaveita hänellä oli koskaan ollut. Mitkä asiat voisivat tuoda iloa tai olla merkityksellisiä? Listasta tuli lyhyt. Haaveita oli kolme: lapsi, nuoruudesta saakka mukana kulkenut materialistinen toive ja taka-alalla kulkenut haave omasta yrityksestä.

Materialistinen toive oli urheilumallinen Audi TT, jonka Juha kävi heti ostamassa.

Heidin oma perhe ja yrittäjäperheestä lähtöisin oleva Juha kannustivat häntä kohti omaa yritystä.

”Oli pakko keksiä jotain elämääni. Kaikilla muilla oli lapset, minulla ei ollut muuta kuin työni.”

Jos työ olisi elämän keskipiste, sen tuli olla jotain erityistä.

Design ja suunnittelu olivat kiinnostaneet Heidiä nuoresta lähtien. Hän oli jopa harkinnut toisen tutkinnon suorittamista alalta. Ura oli vienyt kuitenkin mukanaan. Toteuttamisen sijaan hän oli kirjannut ideavihkoon kuuden vuoden ajan luovat ideansa muotituotteista tyynysarjoihin.

Heidi Jaara ei usko, että ilman lapsettomuutta hän olisi koskaan rohjennut lähteä toteuttamaan suunnitelmaansa.

Sen sijaan hän olisi jatkanut uranaisena it-yrityksissä.

Nyt unelma oli ainoa, jota pitkin avautui uusi näkymä tulevaisuuteen. 

Kohti unelmaa

Kun haave oli sanottu ääneen perheelle ja puolisolle, Heidi Jaara alkoi koota iltaisin töiden jälkeen liiketoimintasuunnitelmaa. Suunnitelmassa oli suoraan kansainvälisille markkinoille suuntaava luksusbrändi. Heidi suunnittelisi laadukkaista materiaaleista tuotteet, ja ne tilattaisiin pääasiassa eurooppalaisilta perheyrityksiltä.

Kansio täyttyi liiketoimintasuunnitelmasta, joka ulottui viiden vuoden päähän. Samaan aikaa suru hälveni. Kun Heidi jälkeenpäin palasi suunnitteluaikaan, hän huomasi sen kestäneen raskauden verran, tasan yhdeksän kuukautta.
Heidin mies Juha antoi yritykselle nimen Balmuir. Nummea tarkoittava muir viittasi golfin syntysijoille Skotlantiin. Heidi ja Juha löysivät toisensa aikoinaan golfin kautta.

Sopiva hetki perustaa yritys tuli, kun Nokia yhdistyi Siemensin kanssa, ja Heidi pystyi irtisanoutumaan eropaketin turvin. 

Balmuir

Lapsettomuuden surua ei voi ymmärtää kukaan muu kuin toinen saman kokenut, pohtii Heidi Jaara.

Ensimmäinen pankki, johon hän meni puhumaan suunnitelmastaan, piti pähkähulluna ideaa suoraan ulkomaille tähtäävästä yrityksestä. Heidi käveli pankista ulos. Seuraavasta löytyi tukea. 

Tukea antoi myös perhe. Suru lapsettomuudesta oli koskettanut syvältä vanhempia ja sisaruksia. Nyt iloa toi Heidin haave. 

Maailmalta saapui konteissa laadukkaita villahuiveja ja nahkaisia sisustustuotteita. Heidin isoveli kävi purkamassa niitä lounastauolla Juhan kanssa. Isä auttoi varastolla, sisaret pohtivat markkinointia ja äiti, paras ystävä, ompeli huiveihin Balmuirin logoja.

Yrityksensä ainoana työntekijänä Heidi Jaara kiersi messuja. Frankfurtissa hän käveli suoraan Miu Miuta ja Pradaa kauppaavaan luksusliikkeeseen ja myi sinne tuotteitaan.

Odottamaton käänne

Syksyllä 2008 yritys oli puolitoista vuotta vanha, ja Heidillä oli Helsingissä työpalavereita ja lehdistötilaisuus.

”Heräsin aamulla hotellihuoneessa ja luulin, että minulle on tullut burn out. Olin niin hirveän, järkyttävän väsynyt.”
Hän perui kaikki tapaamisensa ja varasi lennon takaisin Ouluun. Kotona väsymyksen lisäksi tuli toinen oire: rinnat kipeytyivät. Heidi ei ollut enää seurannut kiertoaan. Nyt hän teki raskaustestin, joka näytti plussaa.

”Raskaus jännitti meitä aivan hirveästi. Valmistauduimme pettymykseen, jonka olimme käyneet läpi niin monta kertaa aiemmin.”

Ultraäänitutkimuksessa selvisi, että sikiö oli seitsemän viikkoa vanha. Juha ja Heidi eivät uskaltaneet iloita. He odottivat peloissaan, että aika kuluisi.

”Juha pelkäsi varmaan vielä enemmän. Hän pelkäsi myös sitä, että romahdan jälleen, jos jotain sattuu.”

Alkuodotuksen jälkeen saapui ilo. Pariisin muotiviikoilla viimeisillään raskaana ollut Heidi kävi välillä takahuoneessa lepuuttamassa jalkojaan. Huhtikuussa 2009 syntyi tomera ja temperamenttinen Viivi.

Jossittelu sai jäädä 

Yhtäkkiä kaikki oli täydellistä. Oli oma kasvava yritys, vauva ja perhe. Heidin osa-aikaeläkkeellä oleva äiti auttoi usein hoitamalla tyttärentytärtään.

Joulukuussa kun Viivi oli puolivuotias, Heidin äiti sai tietää sairastavansa kolmatta kertaa syöpää. Kaksi viikkoa diagnoosin jälkeen hän kuoli. Heidi imetti Viiviä äitinsä kuolinvuoteella.

Äidin kuolema pakotti Heidin tekemään toisen kerran inventaarion omasta elämästään. Joulunpyhinä Heidi ja Juha istuivat pitkiä iltoja keittiönpöydän äärellä.

”Sanoin Juhalle, että mitä ikinä olemme halunneet tehdä, meidän pitää tehdä se nyt. Voi olla, että emme pääse eläkkeelle. Emme voi elää jos-elämää.”

Pariskunta mietti, mitä he halusivat. Lisäksi he pohtivat keiden he halusivat olevan elämässään, ketkä toivat energiaa, ketkä veivät.

Heidin haaveisiin kuului saada Balmuir mukaan alan merkittävimmille messuille Maison & Objectiin Pariisiin. Pariskunta alkoi kartoittaa kontakteja messujen järjestäjiin. Pariisissa työskentelevä vaatesuunnittelija Anna Ruohonen tunsi sattumalta henkilön, joka oli mukana järjestämässä messuja ja jonka kanssa Jaarojen onnistui järjestää palaveri. 

Syksyllä 2010 yritys oli messuilla. Kotona Kempeleen työhuoneella Heidi Jaara oli yhä ainut yrityksen työntekijä, ja tuotteet säilytettiin kodin lämpimissä varastotiloissa ja Matkahuollon varastossa. 

Messujen jälkeen kaikki muuttui, sillä Balmuir alkoi saada räjähdysmäisesti tilauksia.

Haaveet julki

Kolme vuotta sitten Viivi sai vielä pikkuveljen, Väinön. 

Heidi esittelee kännykästään kuvaa kahdesta vaaleasta, kiharapäisestä lapsesta, jotka juuri kuvanottohetkellä sattuvat leikkimään sopuisasti.

Vaikka hän on viime vuodet elänyt unelmaansa todeksi, elämä ei ole ollut helppoa. Kaksi pientä lasta, kasvava yritys ja Juhan työ toimitusjohtajana isossa yrityksessä alleviivasivat, mistä ruuhkavuosissa oli kyse.

Perhe on pyrkinyt tietoisesti hakemaan arkeen rauhaa ja seesteisyyttä. Televisioon ei aikoinaan hankittu digiboksia, joten iltoja ei määritä ohjelmavirta. Koti keskellä Kempeleen peltoja on hyvä vastapaino hektiselle ja kansainväliselle työlle.

Muutama vuosi sitten Juha jätti tehtävänsä toimitusjohtajana ja siirtyi Balmuiriin. Viisitoista työntekijää työllistävä Balmuir vie nyt tuotteita yli 70 maahan. Tuotteita myydään nimekkäissä luksustavarataloissa.

”Nyt kun yritys on ollut pystyssä 8,5 vuotta, olen tasapainossa niin itseni kanssa kuin myös äitinä, yrittäjänä ja vaimona.”

Heidi Jaara

Viimeiset kymmenen vuotta ovat muuttaneet Heidi Jaaraa. Hän ei pysty erottamaan, mikä osa muutoksesta johtuu lapsettomuudesta, mikä äidin kuolemasta tai mikä yrittäjyydestä.

”En olisi näin perillä itsestäni, jos tällaista valtavaa kriisiä ei olisi ollut. Tai jos en olisi lähtenyt yrittäjäksi. Se opettaa todella tuntemaan omat huonot ja hyvät puolensa.

Turhalle valittamiselle ei ole enää tilaa. Samalla onnen tunteet ovat isompia ja niitä tulee pienistäkin asioita.”

”Olen oppinut nopeasti astumaan sivuun, jos joku ihminen valittaa mielestäni merkityksettömästä asiasta. Olen sanonut miehelleni, että sinulla on hyvä vaimo, kun se ei valita pienestä”, hän nauraa.

Turhan valittamisen sijaan kannattaa puhua unelmista. Ensin pitää istua alas ja miettiä, mitä oikeasti elämältään haluaa.

Tärkeä askel kohti haaveiden täyttymistä on Heidin mukaan se, että sanoo ne ääneen. Sen jälkeen niitä kohti pitää lähteä arkailematta. •

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 1/2016.

Lue myös:

Kaija Juurikkala: Äitiys on pitkä matka

Äitiys muutti Annikaa, 36: ”Vauvan myötä olen löytänyt taas itseni”

Parisuhde: ”Meillä on vain tämä hetki”

Keskustelu

Kommentoi juttua: Yrittäjä Heidi Jaara: ”Lapsettomuus koetteli mutta unelma nousi tuhkasta”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X