Pelkäätkö, että mammografia sattuu? 9 faktaa, jotka helpottavat pelkoasi
Moni jättäisi mielellään mammografian väliin, koska se tuntuu ikävältä. Ei kannata, sillä rintojen tutkiminen voi pelastaa elämäsi.
Viimeistään nelikymppisenä nainen on kuullut jo kanssasisarten kauhutarinoita mammografiasta. Kokeneet kertovat, että siinä rinnat liiskataan patalapuiksi ja että se puristus sattuu kamalasti. Ei ihme että pelottaa!
Kyseessä on kuitenkin mahdollisesti hengen pelastava tutkimus, joten sitä ei epämiellyttävyyden tähden kannata jättää väliin.
Jos mammografiaan meneminen pelottaa, muista nämä asiat:
1. Kipu tuntuu vain sekunteja
Mammografiassa rinta puristetaan tutkimuslevyjen väliin kuvausta varten. Puristuksen on oltava riittävä, jotta kuvasta saadaan tarkka. Epämukavuutta ei voi kokonaan välttää, mutta varsinainen puristus kestää vain pienen hetken. Yritä pysyä mahdollisimman rentona sen hetken – ja muista hengittää.
2. Kaikkia ei satu
Kauhutarinoista huolimatta iso osa naisista ei koe mammografiaa kivuliaana vaan pelkästään epämukavana. Rinnat ovat kipuherkkyydeltään erilaisia.
3. Älä mene ennen kuukautisia
Mammografiaan ei kannata mennä silloin, kun rinnat ovat arimmillaan. Valitse tutkimusaikasi niin, ettei se ole juuri ennen kuukautisia. Ennen tutkimukseen menoa voi myös ottaa särkylääkettä.
4. Tutkimus muuttuu mukavammaksi
Jotkut naiset ovat hämmästyneet huomatessaan, ettei mammografia sattunut yhtään niin paljon kuin he muistivat. Syynä saattavat olla uudet laitteet. Ne ovat anatomisesti paremmin suunniteltuja, mikä vähentää rintoihin kohdistuvaa venytystä ja näin myös kipua.
5. Ymmärrä, miksi rintaa täytyy venyttää
Monesta on kiusallista olla rinnat paljaana. Erityisen ikävää ujostelijalle on se, kun hoitaja venyttää rintaa tutkimuslevyn päälle.
Tässä auttaa, kun tiedät, miksi näin tehdään: kuva on saatava koko rintarauhasesta, ja siksi sitä kiskotaan kainalosta asti. Hoitajat ovat ammattilaisia, kaikenlaisia rintoja nähneitä, joten heitä on turha nolostella.
6. Muutokset eivät aina tarkoita syöpää
Jos rinnoista löytyy muutoksia, ei kannata ajatella pahinta. Tällöin tutkitaan lisää: otetaan lisäkuvia, katsotaan ultraäänellä tai otetaan näytteitä neulalla. Suurin osa muutoksista osoittautuu hyvänlaatuisiksi, eikä niille tarvitse tehdä mitään.
7. Jos syöpää on, mammografia auttaa löytämään sen ajoissa
Nyt tullaan siihen, mihin mammografiaa tarvitaan: sen avulla rintasyöpä voidaan löytää jo silloin, kun kasvainta ei voi vielä tuntea sormilla.
Suomessa löydetään vuosittain yli 4 000 rintasyöpätapausta. Koska ne löydetään nykyään varhaisessa vaiheessa ja hoidetaan hyvin, elossa on viiden vuoden päästä yhdeksän kymmenestä sairastuneesta.
8. Seulonnat ovat upea mahdollisuus
Etkö ole vielä käynyt mammografiassa? Jos olet alle 50-vuotias, se ei välttämättä ole tarpeen. Kannattaa kuitenkin keskustella asiasta oman lääkärin kanssa.
Suomessa 50–69-vuotiaat naiset saavat kutsun mammografiaseulontaan joka toinen vuosi. Maksuton tutkimus on hieno henkivakuutus, jota ei kannata jättää käyttämättä.
9. Muista tutkia myös itse
Kaikenikäisille suositellaan rintojen omatarkkailua. Jos löydät muutoksia, jotka eivät katoa kuukautiskierron mukana, käy lääkärissä. Hän saattaa suositella silloin mammografiaa.
Ohjeita omatarkkailuun löytyy esimerkiksi osoitteesta tunnerintasi.fi.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Pelkäätkö, että mammografia sattuu? 9 faktaa, jotka helpottavat pelkoasi
Inhottaa aina tuo asettelu, että ”älä turhaan nolostele, hoitajat ovat nähneet kaikenlaista”. En minä sitä nolostele. En vaan halua olla rinnat paljaina, enkä halua varsinkaan, että vieras ihminen niihin koskee. En pidä edes siitä, että vieras ihminen tulee liian lähelle, esim. hammaslääkärissä tai ruuhkabussissa. En hyppää kiinnostavan miehenkään kanssa sänkyyn ihan tuosta vaan, enkä roikota utareitani bikineissä kesällä, enkä myöskään pukeudu paljastavasti. Menen mammografiaan heti, kun rinnat pystytään kuvaamaan ilman, että joudun nöyryyttävään käsittelyyn – ihan sama onko sen käsittelijän suorittaja tehnyt niitä satoja tai tuhansia sitä ennen. Tiedostan olevani riskiryhmää synnyttämättömänä naisena, mutta siltikään en mene. Sama pätee alakertaan, minua ei sinne ronkita. Sinne ei minua rakastava mieskään pääse ihan suorilla, joten vieraalla ihmisellä ja vielä valkotakkisella ei ole sinne mitään asiaa. Ihan uskomatonta, että vielä näinä päivinä kuin kokovartalohuppuihin pukeutuminen sallitaan turuilla ja toreilla ja sitä joka promotaan, kantasuomalaisen pitäisi olla tissit ojossa niitä esittelemässä joka notkossa, tai sitten on vaan asennevammainen tai ujo. Olen traumatisoitunut siitä, että lähes alastomana ollessani hoitotoimenpiteissä on tilaan paukannut lauma asiaan täysin kuulumattomia ihmisiä, minua on tökitty ja ronkittu ilman lupaani ja vastustuksesta huolimatta. Siitä lähtien on hoitopaikoissa pysynyt vähintään rintaliivit ja alushousut päällä – ihan sama mitä on tehty. Jopa EKG on otettu niin, että minulla on ollut kaaritueton olkaimeton liivi päällä. Ja sekin piti taistella, kun kommentti riisumattomuuteni on: ”pitää aikuisen ymmärtää..” ja samana päivänä samassa sairaalassa röntgeniin päästettiin musliminainen aluspaidassa (ja NÄIN SEN, eli potentiaalisesti tissini näkevät muutkin kuin hoitohenkilöstö).