perfektionismi voi saada arjen tuntumaan kohtuuttoman raskaalta

Perfektionismi vaarantaa terveyden ja haittaa pärjäämistä töissä – psykologi neuvoo, miten pyristelet irti täydellisyyden tavoittelusta

Jatkuva täydellisyyden tavoittelu uuvuttaa ja uhkaa hyvinvointia. Psykologi neuvoo, miten perfektionismista voi yrittää pyristellä lempeästi eroon. 

Täydellisyyteen pyrkiminen eli perfektionismi ei ole sairaus, mutta se yhdistyy tutkimuksissa krooniseen stressiin ja moninaisiin mielen ongelmiin, kuten syömishäiriöön, pakko-oirehäiriöön ja masentuneisuuteen.

Perfektionisteille on ominaista omistautuminen työlle ja tuottavuudelle vapaa-ajan kustannuksella. Lisäksi perfektionisteilla on voimakas taipumus kontrollointiin ja haluttomuus luopua siitä. He ovat tyypillisesti pikkutarkkoja, toisinaan joustamattomia ja huolissaan virheiden tekemisestä.

Etenkin nuorten perfektionismi on jo hälyttävää. Tänä vuonna julkaistussa Itä-Suomen yliopiston MoLeWe -tutkimuksessa selvisi, että jopa neljäsosa lukiolaisista on perfektionisteja.

Kaikkein rajuimmin viime vuosina on lisääntynyt sosiaalisesti määräytyvä perfektionismi, jossa henkilö kokee muiden odottavan häneltä täydellisyyttä. Perfektionismia tutkineen tohtori Thomas Curran mukaan se on kaikkein haitallisin perfektionismin muoto.

Moni nuori elää todellisuudessa, jossa pitäisi aina pyrkiä olemaan toisia parempi. Perfektionismia lietsovat sosiaalisen median kanavat, joissa esitellään ihanteellisena pidettyä elämäntapaa, kehoa, ruokavalioita ja harrastuksia.

Kohtuuttomat vaatimukset saavat arjen tuntumaan raskaalta

Aikuisilla täydellisyyden tavoittelu näkyy arjessa usein suorittamisena, joka voi ulottua kaikille elämänalueille, kertoo psykologi-valmentaja Anu Tevanlinna.

”Niin töissä, kotona, vapaa-ajalla kuin vanhemmuudessakin rima on kohtuuttoman korkealla. Kodin pitää olla tip-top, töissä täytyy tehdä huippulaatua ja harrastuksissa pyrkii huipputuloksiin. Ihminen saattaa piiskata itseään tekemään jatkuvasti, jolloin palautumiselle tärkeä joutenolo ja rentoutuminen käyvät mahdottomaksi”, Tevanlinna kertoo.

”Ei ole mitenkään harvinaista, että kun vastaanotollani pohditaan esimerkiksi kovan kuormituksen, palatutumisvaikeuksien tai uupumuksen taustatekijöitä, niin kohtuuton vaativuus itseä kohtaan nousee yhdeksi tekijäksi.”

Jatkuva suorittaminen ja taipumus perfektionismiin saa arjen helposti tuntumaan raskaalta ja ilottomalta puurtamiselta.

”Usein ulospäin kaikki voi näyttää olevan kunnossa, kulissit ovat kunnossa, mutta täydellisyyden tavoittelijan sisäinen maailma on armoton paikka. Se on täynnä itsekritiikkiä, ahdistusta ja pelkoa epäonnistumisesta”, Tevanlinna kertoo.

”Perfektionistin elämä on jatkuvaa suorittamista, jossa tavoitellaan täydellisyyttä.”

Paradoksi on kuitenkin tämä: täydellisyyttä ei koskaan voi saavuttaa, sillä perfektionistin vaatimustaso nousee jatkuvasti.

Perfektionismi on usein hidaste työelämässä

Perfektionistit saavuttavat usein korkeampia asemia työelämässä ja joihinkin töihin perfektionismi saattaa olla sisäänrakennettu vaatimus. Esimerkiksi aivokirurgin tai vaarallisia aineita työkseen käsittelevien tulee olla niin täsmällisiä kuin suinkin ja vaatia itseltään paljon.

Sen sijaan useimmissa ammateissa perfektionismista ei tunnu oleva merkittävää hyötyä. Itse asiassa tutkimuksissa on ilmennyt, että perfektionistien suoritustaso on keskimäärin heikompaa kuin muilla pitkällä aikavälillä.

”Työn tuottavuus alenee, kun huomio kääntyy tekemisen sijaan lopputulokseen. Siitä seuraa paineita, jolloin asioiden aloittaminen helposti viivästyy eikä tekeminenkään oikein suju”, kertoo yrittäjä Petri Hiissa teoksessaan Täydellinen kirja vapaudu täydellisyyden tavoittelusta. Hän kuvailee itseään perfektionismista toipuneeksi henkilöksi.

”Luovuus kärsii, sillä perfektionisti pelaa mieluusti varman päälle, eikä mielellään ota riskejä yrittäessään välttää virheitä. Perfektionistit alkavat myös helposti korjata asioita, jotka eivät ole rikki. He käyttävät usein asioiden tekemiseen enemmän aikaa ja energiaa kuin olisi tarpeen.”

Täydellisyyteen pyrkivät näkevät suuren määrän epäonnistumisia ja vain pienen määrän menestystä. He irrottautuvat yhä enemmän työstään ja heistä tulee yhä epävakaampia henkisesti. Perfektionismi vähentää tutkimusten perusteella tunnollisuutta, ahkeruutta ja tuottavuutta sekä tekee neuroottisemmaksi ja laukaisee todennäköisemmin burnoutin.

Perfektionismi ei kuitenkaan yksinään eikä suoraviivaisesti johda esimerkiksi uupumukseen.

”Mukana on aina myös muita tekijöitä, jotka voivat liittyä joko yksilön sisäisiin tai ulkoisiin, hänestä riippumattomiin, tekijöihin”, muistuttaa Anu Tevanlinna.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Perfektionismi vaarantaa terveyden ja haittaa pärjäämistä töissä – psykologi neuvoo, miten pyristelet irti täydellisyyden tavoittelusta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X