Hyvinvointi

Pinnallinen hengitys on haitaksi terveydelle – näin rentoutat hengityksen

Kun kiire ja stressi painavat, nopein tapa kohentaa omaa oloa on hengittää syvään. Siinä voivat auttaa niin liikuntaharrastukset, hengitysharjoitukset kuin hyvät ystävätkin.

­Hengitys on meille ihmisille elintärkeää. Monesti se on myös niin automaattista, ettemme kiinnitä siihen sen enempää huomiota. Kuitenkin optimaalinen hengitys voi tuottaa paljon hyvää oloa ja pinnallinen hengitys puolestaan voi haitata hyvinvointiamme.

Psykofyysinen fysioterapeutti ­Mikko Patovirta Bodymind Oy:stä kertoo, millaisia vaikutuksia hengityksellä on meihin ja miten omaa hengitystä voi helpottaa. 

1. Voiko hengittää väärin?

Ihminen ei voi hengittää väärin. ­Siitä lähtien, kun parkaisemme ensimmäisen kerran synnytyslaitoksella, me kaikki hengitämme oikein ­tavalla tai toisella. Monilla meistä hengitys ei kuitenkaan ole aivan niin helppoa ja vaivatonta kuin haluaisimme sen olevan.

Hengitykseen voikin liittyä erilaisia toiminnallisia ongelmia. Hyvin yleinen toiminnallinen ongelma on tiedostamaton pallealihaksen jännittäminen, mikä saa hengityksen muuttumaan pinnalliseksi. Kun hengitys on pinnallista, ihminen on jatku­vasti hieman varuillaan ja hänen elimistönsä on ylivireystilassa.

Lue myös: Miten jatkuva stressi vaikuttaa terveyteemme? ”Pahimmillaan stressi aiheuttaa ylivireystilan, joka voi edetä psyykkiseksi sairaudeksi”

2. Mikä saa pallean jännittymään?

Tiedostamaton pallean jännittäminen johtuu usein kielteisiksi koetuista tunteista, kuten pelosta ja ahdistuk­sesta. Kun jännitämme palleaa, pyrimme säätelemään l­iian voimakkaita tunnekokemuksia ja suojelemaan ­niiltä ­itseämme.

Pallean jännittäminen voi olla joko lyhyt- tai pitkäai­kaista. Lyhytaikaisesti saatamme jännittää palleaamme esimerkiksi haastavassa sosiaalisessa tilanteessa tai jossakin esiintymistilanteessa. Kun tilanne on ohi, tulee usein kirjaimellisesti olo, että voi huokaista helpotuksesta ja hengittää vapaasti.

Pitkäaikainen pallean jännittäminen saattaa johtua esimerkiksi turvattomasta lapsuudesta tai muista traumaattisista kokemuksista. Silloin ihmisellä voi olla koko ajan olo, että hengitys on pelkkää suorittamista.

3. Milloin hengitys on optimaalista?

Hengitys koetaan optimaaliseksi yleensä silloin, kun se on syvää, levol­lista ja vapautunutta.

Hengitys vapautuu luonnostaan, kun ihminen kokee, että hänellä on turvallinen ja hyvä olla. Yleensä niin tapahtuu, kun ympärillä on esimerkiksi tuttuja ja rakkaita ihmisiä, joiden seurassa saa olla täysin oma itsensä. Kaikki itselle mieluinen teke­minen edistää hyvää hengittämistä automaattisesti.

Lisäksi ympäristöllä on suuri merkitys. Kun ympäristö koetaan miellyttäväksi ja sopivan lämpimäksi, hengitys alkaa vapautua.

Käytännössä vain hyvin har­valla ihmisellä hengitys on optimaa­lista. Useimmilla hengitys on jollakin ­tavalla rajoittunutta.

4. Hengitys: Miten omaa hengitystä voi rentouttaa?

Kaikki kohtuullisesti kuormittavat ja itsestä mukavalta tuntuvat liikuntaharrastukset tekevät hyvää hengitykselle ja auttavat sitä rentoutumaan. Kun ihminen hengästyy edes hieman, hengitys vapautuu ja syvenee, jolloin myös aineenvaihdunta alkaa toimia paremmin. Se parantaa arjessa jaksamista ja yleiskuntoa.

Liian kuormittavaa liikuntaa kannattaa kuitenkin välttää, sillä silloin hengitys ei välttämättä toimi par­haalla mahdollisella tavalla.

Hengityksen kannalta hyviä ­lajeja ovat myös monet itämaiset lajit, ­kuten jooga ja taiji. Niissä hengityksen tarkkailu tulee aina luonnostaan mukaan. Harjoittelun täytyy kuitenkin tuntua itsestä mieluisalta, jotta siitä on hyötyä.

5. Kenelle hengitysharjoitukset sopivat?

Hengitysharjoitukset sopivat lähes kaikille ihmi­sille, mutta niistä täytyy löytää itselle sopivat. Paikoillaan tehtävillä hengitysharjoituk­silla pyri­tään yleensä pidentämään uloshengityksen kestoa, ­mikä rauhoittaa hermostoa ja samalla ­koko ­kehoa. Niitä kannattaa kokeilla, jos olo tuntuu esimerkiksi levottomalta ja oman kehon tuntemus on jo kohtuullisen hyvä.

Kaikille paikoillaan tehtävät hengitysharjoitukset eivät kuitenkaan sovi. Jos ihminen on vieraantunut omasta kehostaan, paikoillaan tehtävistä hengitysharjoituksista voi olla jopa haittaa. Hän voi esimerkiksi ahdistua entistä enemmän, jos hänestä alkaa tuntua, että uloshengitys ei harjoittelusta huolimatta ala syventyä.

Monelle aloittelijalle helppo tapa oppia tuntemaan omaa hengitystä on yhdistää hengitysharjoituksia liikkeeseen. Toinen hyvä tapa on tehdä erilaisia jännitä ja rentouta harjoituksia istuen tai seisten. Ne auttavat sekä tiedostamaan että purkamaan kehossa olevia lihasjännityksiä.

6. Milloin omasta hengittämisestä on syytä huolestua?

Oma olotila ratkaisee. Jos kokee, että omassa hengittämisessä ei ole mitään ongelmaa, siitä ei tarvitse huolestua. Jos taas kokee, että väsyy ­nopeasti ­ilman selkeää syytä ja palautuminen ei onnistu kunnolla, on hyvä alkaa tarkastella omaa ­hengittämistä.

Meidän ajallemme on tyypil­listä, että työssä joutuu jatkuvasti olemaan varuillaan ja valppaana. Ihmisellä saattaa olla sellainen tunne, että hänen täytyy jatkuvasti olla käytettävissä, myös työaikojen ulkopuo­lella. Silloin hengitys muuttuu hel­posti pinnalliseksi eikä se välttämättä palaudu vapaa-ajallakaan.

Jos ­ongelma on pitkäkestoinen, siihen on hyvä hakea apua terveydenhuollon ammattilaisilta, jotka auttavat hahmottamaan kokonaistilaa. Joskus hengityksen vaikeutumiseen voi liittyä myös esimerkiksi sydämen vajaa­toimintaa, ja silloin vaivaa täytyy tutkia lääkärissä tarkemmin.

7. Mitä tarkoittaa, että hengitys voi tarttua?

Varsinkin palvelu- ja hoitoaloilla työskentelevät ihmiset tietävät ­hyvin, että hengitys ja tunnetilat tarttuvat helposti.

Vaikka itse olisi aamulla töihin lähtiessä energinen ja hyväntuulinen, stressaantuneessa ja jännitteisessä ilmapiirissä olotila saattaa muuttua nopeasti. Silloin kyse on yleensä ­siitä, että toisten tapa hengittää pinnallisesti on tarttunut itseen. Myötätuntouupumuksesta puhutaan silloin, kun ihminen jää pitkäksi aikaa toisen tunnetilaan ja hengitystapaan kiinni.

Tilanne alkaa yleensä muuttua, kun tulee tietoiseksi omasta hengitystavastaan. Toisten tapaan hengittää ei tarvitse lähteä mukaan, vaan voi ­itse jatkaa syvää ja rauhallista hengittämistä. Kun pysyy vahvasti omassa hengityksessään, jaksaminen paranee.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 3/2023.