ADD

Moni kärsii nyt keskittymisongelmista ja pohtii, kertovatko oireet ADD:stä – sennimistä diagnoosia ei kuitenkaan ole enää olemassa

ADHD havaitaan helpoimmin ylivilkkailta pojilta. Usein piiloon jää kuitenkin haaveilijoina pidettyjen tyttöjen ADHD eli entiseltä nimeltään ADD. Diagnoosin saamisessa voi mennä peräti vuosi.

Kirjainyhdistelmä ADD kuuluu niihin termeihin, joista etsitään kiivaasti tietoa internetin hakupalvelu Googlesta.

Ei ihme, sillä aiemmin nimellä ADD (attention deficit disorder) kulkenut oireyhtymä on sekä hyvin yleinen että toisaalta hankalasti havaittava ja piiloon jäänyt pulma. Moni herääkin etsimään ongelmiinsa vastauksia vasta aikuisena.

Nyt apua etsivät etenkin naiset, joiden ongelmat ovat saattaneet jäädä lapsena diagnosoimatta.

ADD ei ole enää erillinen diagnoosi vaan yksi ADHD:n muoto

Alkuun on kuitenkin syytä todeta, että vaikka käsite ADD on vielä käytössä puhekielessä, lääketieteessä siitä on luovuttu.

Psykiatrian erikoislääkäri Mika Määttä huomauttaa, että kaikista aktiivisuus- ja tarkkaamattomuushäiriön eli ADHD:n ilmenemismuodoista käytetään nykyisin yhtä ja samaa diagnoosia, ADHD.

Käypä hoito -suosituksen mukaan ADHD voidaankin oireiden perusteella jakaa kolmeen eri tyyppiin, jotka ovat:

  1. Pääasiassa yliaktiivinen- ja impulsiivinen esiintymismuoto.
  2. Pääasiasssa tarkkaamaton esiintymismuoto, entinen ADD
  3. Näiden kahden yhdistelmämuoto.

ADHD koskettaa reilua sataatuhatta suomalaista, sillä Käypä hoito -suosituksen lukujen perusteella siitä kärsii vähintään 2,5–3,4 prosenttia kansasta.

Vaikka ADHD:n on perinteisesti ajateltu tarkoittavan juuri ylivilkasta ja impulsiivista käyttäytymistä, sen tarkkaamaton muoto, entinen ADD, on itse asiassa yleisempi. Siitä huolimatta keskittymisongelmina ilmenevä ADHD tunnetaan paljon huonommin kuin yliaktiivisuutena ja impulsiivisuutena ilmenevä ADHD.

Tämä ei toisaalta olen ihme, sillä Määtän mukaan ADHD:n diagnosoimisessa ja hoidossa on ylipäätään edistytty kunnolla oikeastaan vasta 1990-luvun jälkeen.

”Mitä vanhempi ihminen on, sitä varmemmin hän on elänyt lapsuutensa ja nuoruutensa sellaisena aikana, jolloin on luultu, että ADHD koskettaa hyperaktiivisia poikia. Tarkkaamattomuusoireita ei ole tunnistettu”, hän sanoo.

Tarkkaamaton ADHD on hankala tunnistaa

Mika Määttä arvelee, että niillä, jotka saavat aikuisena ADHD-diagnoosin, noin puolella on ADHD:n tarkkaamaton muoto eli entinen ADD. Yleensä lapsuus- ja nuoruusiän ylivilkkaus muuttuu aikuisiässä sisäiseksi levottomuudeksi ja keskittymisongelmiksi.

Tämä tarkkaamaton ADHD on Määtän mukaan hankala tunnistaa. Sen oireet eivät nimittäin ole niin ilmeisiä kuin ylivilkkaudesta ja impulsiivisuudesta johtuvat oireet.

”Kun ajatellaan vaikka luokkatilannetta, siellä näkyvät ne, jotka aiheuttavat häiriötä. Jos lapsi on omissa oloissaan, piirtelee, eikä kuuntele, opettaja ei häntä välttämättä huomaa”, Määttä huomauttaa.

Tarkkaamattoman ADHD:n tunnistaminen on hankalaa siksikin, että keskittymishäiriöt voivat johtua monesta muustakin syystä: ahdistuksesta, masennuksesta, oppimisvaikeuksista tai vaikkapa autismista.

”Siksi diagnoosi on tärkeää tehdä huolellisesti niin, että suljetaan pois muut syyt.”

Lue myös: Katja, 37, sai koulussa hyviä arvosanoja ja työskentelee yliopistolla – aikuisena diagnosoitu ADHD yllätti.

Tarkkaamaton ADHD aiheuttaa kaaosta arkisessa elämässä

Tarkkaamaton ADHD tarkoittaa nimensä mukaisesti ongelmia keskittymisessä. Sitä poteva ihminen on herkkä reagoimaan ulkopuolelta tuleviin häiriöihin. Uusia, etenkin tylsiä asioita on hankala aloittaa tai toisaalta tehdä loppuun. Toisaalta ihminen voi uppoutua johonkin asiaan niin, että ajantaju katoaa täysin.

Asioita on vaikea organisoida ja laittaa tärkeysjärjestykseen. Koti voi olla kaaoksessa, tavarat hukkuvat, tapaamisista myöhästyy helposti ja esimerkiksi työpaikalla uppoutuu omiin ajatuksiinsa, eikä kykene olemaan läsnä vaikka kokoustilanteissa.

”Pahimmassa tapauksessa arki on jatkuvaa räpiköimistä ja selviytymistä päivästä toiseen. Rästilistalla pyörivät samat asiat, ja lista vain kasvaa. Siitä syntyy ahdistusta, joka vaikuttaa itsetuntoon ja saattaa aiheuttaa masennusta”, Mika Määttä kuvailee.

Lue myös: Miten ADHD näkyy aikuisella? Nämä oireet voivat olla merkki tarkkaavaisuushäiriöstä.

Erityisesti opiskelijoiden ADD-oireet eli ADHD-oireet kasvussa

Koronan aikaan ADHD kaikkine muotoineen on noussut julkiseen keskusteluun, sillä etäopiskelu on aiheuttanut meille kaikille lisää keskittymisongelmia.

Mika Määttä huomaa, että koska myös sosiaalisessa mediassa ADHD:sta puhutaan nyt paljon, monet ovat heränneet miettimään, voisiko omille ongelmille löytyä diagnoosi.

”Ja todennäköisesti nämä nuoret aikuiset ovat suurelta osin heitä, joilla on tarkkaamattomuusoireita.”

Tutkimuksiin pääseminen ja diagnoosin saaminen on tällä hetkellä hidasta. Esimerkiksi Opiskelijoiden terveydenhoitosäätiö YTHS:ssä vastaanotolle pyrkivien ADHD-epäilyt ovat koronavuosina moninkertaistuneet.

Mika Määttä arvioi, että diagnoosin saamisessa voi vierähtää helposti vuosi.

Diagnoosin on tärkeää ulottua lapsuuteen asti

ADHD-epäilyjä kasvattaa sekin, että elämäntapamme aiheuttaa keskittymiskyvyttömyyttä.

Sähköisten laitteiden puristuksessa jokaisen on toisinaan vaikea keskittyä. Nukumme liian vähän, ja elämme jatkuvien keskeytysten kaaoksessa. Kaiken pitäisi tapahtua saman tien. Käymme koko ajan ylikierroksilla.

”Siksi on tärkeää erottaa, onko ongelmissa kyse ympäristöstä ja elämäntavasta vai periytyvästä häiriöstä, jolle ei itse voi mitään”, Määttä sanoo.

Diagnostiikkaa vaikeuttaa Määtän mukaan myös se, että joskus ongelmat alkavat näkyä enemmän murrosiässä, jolloin elämä on muutenkin hiukan kaoottista. Unirytmi myöhästyy ja hormonitoiminnan kiihtyminen tuo omat muutoksensa.

Nuori on voinut myös pystyä pitkään kompensoimaan ADHD:n synnyttämää kaoottisuutta vanhempiensa tuella ja muilla avuillaan.

”Voi olla älykäs, nopea oppimaan ja tunnollinen. Oireet korostuvat vasta siinä vaiheessa, kun siirrytään nuoruudesta varhaisaikuisuuteen, muutetaan omilleen, aletaan opiskella, ja tulee enemmän asioita, joista pitää huolehtia. Vastuu kasvaa, eikä enää kykenekään hallitsemaan kaikkea.”

Vaikka omaa arkeaan voi yrittää helpottaa käytännön kompensaatiokeinoilla, ne voivat ennen pitkää myös uuvuttaa.

Mika Määttä listaa, että tarkkaamattomasta ADHD:stä kärsivä voi jatkaa töiden tekemistä työajan jälkeen tai yöllä. Hän saattaa käyttää vimmaisesti muistilappuja ja täyttää kalenteriaan ylenpalttisen säntillisesti. Usein hän luo arkeensa myös jäykkiä rutiineja, joista tulee ongelmia, kun kaikki ei sujukaan omien suunnitelmien mukaan.

ADD eli ADHD varmistetaan perusteellisessa haastattelussa

Määttä sanoo ymmärtävänsä heitä, jotka haluavat selvittää ongelmiensa syyn. Niin kutsuttuun normaaliin elämään kuuluvista keskittymisongelmista on kuitenkin vielä matkaa ADHD:n tarkkaamattomuushäiriöön.

Ero on selvä.

”Siinä vaiheessa, kun epäilys herää, kannattaa miettiä, onko tämä sama ongelma ollut minulla lapsuudesta asti vai tullut näkyville vasta viime aikoina”, Mika Määttä neuvoo.

Käytännössä oireyhtymä diagnosoidaan niin, että aluksi tehdään alkukartoitus joko terveyskeskuksessa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyslääkärillä tai muussa terveydenhuollon pisteessä.

”Siinä täytetään tietyt kaavakkeet. Käydään läpi koko elämänkaari varhaisesta lapsuudesta nykyisyyteen saakka.”

Alkukartoituksen jälkeen tutkimus jatkuu sairaanhoitajan, psykologin tai psykiatrin haastattelulla. Lisäksi otetaan laboratoriokokeita ja huumeseula.

”Diagnostiikassa on tosiaan tärkeintä, että oireilu on ollut nähtävissä jo lapsuudessa, ja että se on jatkunut nuoruuden jälkeen aikuisuuteen saakka”, Määttä sanoo.

Aikuisten ADHD helpottuu useimmiten lääkehoidolla

Kaikkia ADHD:n esiintymismuotoja hoidetaan samalla tavalla. Aikuisille ensisijainen hoito on niin sanotut stimulanttilääkkeet. Ne sopivat Määtän mukaan noin 90 prosentille potilaista.

Osa hyötyy neuropsykiatrisesta valmennuksesta, jossa mietitään erilaisia konsteja arjen hallintaan. Hankalimmissa tapauksissa Kelalta voi saada tukea neuropsykiatriseen kuntoutukseen, jossa ongelmiin pureudutaan vielä syvemmälle ja perusteellisemmin.

Psykoterapiakin auttaa käymään läpi oireiden aiheuttamia mutkia elämässä.

”Mutta monesti jo pelkkä diagnoosin saaminen antaa itselle ymmärrystä ja armeliaisuutta ymmärtää, miksi elämä on ollut niin vaikeaa. Ettei olekaan tyhmä tai laiska.”

Itsehoidossa on tärkeää nukkua riittävästi. Myös liikunta auttaa oireiden hallinnassa.

Mika Määttä huomauttaa, että oman elinympäristön rauhoittaminen auttaa meitä kaikkia keskittymään paremmin. Kännykän ja muiden sähköisten laitteiden käyttämisestä kannattaa pitää tietoisia taukoja.

Määttä vinkkaa myös, että esimerkiksi paperille piirtely voi auttaa keskittymisessä.

”Jos työpalaverissa on helpompi keskittyä, kun samalla raapustelee jotain, kannattaa raapustella”, hän sanoo.

Lue myös Seura.fi: Adhd hankaloittaa Terhin, 54, ihmissuhteita – ”On vaikea saada ystäviä, kun tuntuu, että olen kuin eri maailmasta.”

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Moni kärsii nyt keskittymisongelmista ja pohtii, kertovatko oireet ADD:stä – sennimistä diagnoosia ei kuitenkaan ole enää olemassa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X