Miten ADHD näkyy aikuisella? Nämä oireet voivat olla merkki tarkkaavaisuushäiriöstä

ADHD eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö voidaan diagnosoida aikuisenakin. Moni aikuinen jää oireidensa kanssa ilman apua. Miten ADHD näkyy aikuisella? Lue erikoislääkärin vastaukset.

Keskittymisvaikeuksia, mielen levottomuutta, aloittamisen vaikeutta. ADHD voi aiheuttaa aikuiselle merkittävää haittaa arjessa ja elämässä. Arvioiden mukaan Suomessa elää ainakin 80 000 ADHD-oireista kärsivää aikuista. Heistä hoidon piirissä on silti vain murto-osa, ja osa saa ADHD-diagnoosin vasta aikuisena. Miksi?

”Aikuisilla ADHD:ta havaittiin vasta 90-luvulla ensimmäisen kerran. Sen jälkeen tietoisuus häiriöstä on lisääntynyt tuskastuttavan hitaasti. Ajatus siitä, että ADHD on vain ylivilkkautta, on säilynyt voimakkaasti”, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Mika Määttä Terveystalolta.

Kokosimme yhteen tietopaketin aikuisiän ADHD:sta, sen monenlaisista oireista ja hoidosta.

Lue myös: Katja, 37, sai koulussa hyviä arvosanoja ja työskentelee yliopistolla – aikuisena diagnosoitu ADHD yllätti

ADHD aikuisella: Oireiden kirjo on laaja

Tutkimusten mukaan jopa 70–90 % ADHD-tapauksista johtuu perinnöllisestä alttiudesta. ADHD on elämässä mukana jo lapsuudesta, ja suurimmalla osalla se jatkuu aikuisuuteen.

Aikuisten ADHD:lle tyypillisiä oireita ja vaikutuksia ovat erilaiset tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeudet, keskittymisen poikkeavuudet, ylivilkkaus ja levottomuus. Oireita voivat olla esimerkiksi nämä:

  • Asioiden aloittaminen ja niiden loppuunsaattaminen voi olla vaikeaa.
  • Kuuntelemisen vaikeus ja ajatusten vaeltelu voivat värittää arkea.
  • Keskittyminen yksitoikkoisiin asioihin saattaa olla äärimmäisen vaikeaa, mutta kiinnostavien aiheiden ääreen voi uppoutua täysin.
  • Impulsiivisuus.
  • Työmuistin heikkous.
  • Ylivilkkaus, joka kuitenkin usein vähenee iän myötä. Aikuisilta motorinen levottomuus voi puuttua kokonaan.
  • Mielen levottomuus. Tuntuu kuin päässä olisi monta radiokanavaa auki samaan aikaan.
  • Tunnesäätelyn vaikeudet ja mielialan vaihtelu.
  • Heikko itsetunto. Tyytymättömyys omaan toimintaan ja elämään voi aiheuttaa masentuneisuutta ja ahdistusta.

Erilaisten oireiden kirjo on laaja, ja jokaisella oireet ovat yksilölliset. Vielä tänäkin päivänä ADHD:n diagnoosikriteerit pohjautuvat lasten kriteeristöön, eivätkä ne kuvaa kovin hyvin ADHD:n oireita aikuisuudessa.

Kaaosta ja vahvuutta

ADHD-oireiselle aikuiselle arjen pyörittäminen voi olla kaoottista. Laskujen maksaminen saattaa unohtua ja johtaa luottotietojen menetykseen. Tärkeistä tapahtumista myöhästytään. Tylsissä kokouksissa voi olla vaikea olla läsnä, kuivilta tuntuvia paperihommia voi olla vaikea saada tehtyä. Arki voi ärsyttää, turhauttaa ja tylsistyttää. Seurauksena voi olla ongelmia niin ihmissuhteissa, työelämässä kuin opinnoissa.

Jotkin ADHD:n piirteet lisäävät myös riskiä tapaturmiin, rikollisuuteen ja päihderiippuvuuteen. Lisäksi riski psykiatrisille häiriöille kasvaa.

”Ei ole ihmekään, että ahdistaa ja masentaa, jos elämä on niin hankalaa”, Määttä sanoo.

Siitä huolimatta Määttä muistuttaa, ettei ADHD:ta pidä ajatella epäonnistumisena. Mikään piirre ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono.

Poikkeuksellisilla aivoilla on myös hyviä puolia. Moni ADHD-ihminen on harvinaisen toimelias ja idearikas. Mielen jatkuva vaeltelu voi olla valtava rikkaus ja luovuuden lähde.

Impulsiivisuuskin voi olla hyvä puoli. Silloin ei turhaan jää miettimään mahdollisia esteitä tai hidasteita: lähdetään vain tekemään!

”Luovassa ammatissa tai bisneksessä voi luoda uusia ideoita, joita tavisaivot eivät keksisi. Jotkut ovat myös tosi taitavia puhumaan. Esimerkiksi myynti- tai asiakastehtävissä voi pärjätä hyvin, sillä jatkuvasti vaihtuva kontakti pitää motivaatiota yllä.”

Lue myös Seura.fi: Onko ADHD-diagnoosi vihje tavallista suuremmasta luovuudesta? Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö auttaa murtautumaan ulos tavanomaisen ajattelun kahleista

Tarjolla on monenlaista apua

Joskus vahvojen ADHD-piirteiden kanssa voi pärjätä läpi elämän ilman diagnoosia. Usein arkea voidaan kuitenkin helpottaa huomattavasti erilaisin keinoin.

Jo pelkkä ADHD-diagnoosi voi auttaa ymmärtämään omaa toimintaa ja antaa armoa itseä kohtaan. Apuna voidaan lisäksi käyttää yksilöllistä ohjausta, psykoterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja vertaistukea.

Monesti käytössä on myös lääkehoito. ADHD:n hoidossa käytetään huumausaineeksi luokiteltavia stimulantteja, jotka auttavat aivoja toimimaan paremmin. Vaikka suhtautuminen ADHD-lääkkeisiin ja niiden sivuvaikutuksiin on maailmalla ristiriitaista, Määttä uskoo niiden tehoon.

”Noin 80–90 prosentille löytyy sopiva lääkitys. On lohdullista nähdä, kun ihmisen elämä lähtee parempaan suuntaan. Joillain tapahtuu valtavan isoja muutoksia. Ahdistus katoaa, mieliala paranee, ja voi osallistua keskusteluun ilman, että ajatus karkaa.”

Myös omalla toiminnalla voi helpottaa arkea. Keskittymistä vaativissa tehtävissä kännykkä ja sähköposti kannattaa laittaa syrjään ja äänettömälle. Levottomuutta voi helpottaa näpertelemällä jotain. Töiden tekeminen voi olla helpompaa rauhallisessa tilassa avokonttorin sijaan. Lisäksi läsnäolotaitoja kannattaa harjoitella mindfulnessin, meditaation tai joogan avulla. Säännöllinen unirytmi, liikunta ja muut rutiinit tuovat elämään selkeyttä.

Määttä tietää, että onnistunut hoito voi tuoda elämään isoja muutoksia. Joskus oikean hoidon löytyminen on saanut myötätunnon kyyneleen nousemaan Määtän silmään.

”Eräs potilaani kertoi, että lukiossa hän sai lyhyessä matematiikassa vitosia, kaikki oli vaikeaa ja lukio jäi lopulta kesken. Hoidon aloittamisen jälkeen hän meni aikuislukioon, kirjoitti pitkän matematiikan ja sai siitä ällän. Hän sai varmistuksen, ettei kyse ollutkaan hänen tyhmyydestään, vaan siitä, ettei aiemmin ollut saanut omaa potentiaaliaan käyttöön.”

Avainsanat

Keskustelu

Noista edellä luettelluista oireista voin tunnistaa kaikki tutuiksi ja onkin lohdullista tietää ja hyväksyä olevansa tämänmoinen tavallinen kulkija täällä taivaan alla.

Minulla ei ole diagnosoitu mitään, mutta tunnistan itsessäni joitain noista tai useampiakin ja olen netissä olevaa testiä tehnyt ja sen mukaan mun pitäis hakeutua tutkimuksiin. Mulla on kyllä lapsena tehty ns.palikkatestejä ja jos oikein ymmärsin, niin musta on sanottu että mä olen hitaampi kun muut esim. matiikkaa, lukeminen, kirjoittaminen, mutta ei mua oo ohjattu mihkään, jotta voisin päästä tutkimuksiin ( paitsi kaverit ja varsinkin kaveri jolle on todettu aikuisiässä ADHD ja muitakin ). Lukihäiriötäkin minulta löytyy. Nyt epäilen lapsellani ADHD.ta tai olen tarhasta asti epäillyt ja pyytänyt apua, mutta sitä en ole saanut kun vasta nyt, kun lapsi on melkeen ekaluokan jo käynyt ja ongelmia on ilmennyt😔 En tiedä mihin tällä pyrin, mut toivoisin että saisin tukea edes jostain mutta tähän asti toistaiseksi sitä en ole muilta saanut kun äidiltä ja ystäviltä…. Se ei vain oikein riitä😔😟

Nikita, ymmärrän huolesi täysin. Minun neuvoni on, että älä anna periksi, vaan vaadi neuropsykiatrista selvitystä lapsestasi ja itsestäsi. Meillä juuri kaksi lapsista saanut diagnoosit, toisella Add, ja toisella Adhd. Molemmat hyviä matematiikassa, mutta on mm. keskittymisvaikeuksia, lyhyttä pinnaa, mielialan vaihtelua ja lukeminen on vähän takkuillut. Oireet toki heillä erilaisia, mutta tunnistan itseni. Minut leimattiin laiskaksi koulussa, en ollut tyhmä, vaan laiska. Toinen lapsista oli jo murrosikäinen, kun aloimme miettimään, että ehkä kyse ei ole lapsen ”laiskuudesta” kuten hoetaan usein. Huone oli aina sikin sokin, asioita unohtui kaiken aikaa jne. Oireet voivat vaihdella hyvin paljon, ja kuulostavat hyvin ns. normaalilta elämältä. Mutta TÄSSÄ on se ero, että jos se haittaa arkea ja jos itsestä tuntuu ettei omat kyvyt pääse esille, niin jossain mättää. Kyllä se vaan niin on, että jos arki tökkii jollakin osa-alueella, eikä se ole tahallista, niin joku mättää.
Jos koulussa ilmenee ongelmia, niin vaadit koulua tekemään pedagokisen selvityksen, jossa pitää tulla esille lapsen haasteet liittyen koulun käyntiin. Sen avulla jo pääsette tutkimuksiin. Itse haet halutessasi terveyskeskuksen kautta tutkimuksiin. Tsemppiä sulle ja perheellesi!

Kommentoi juttua: Miten ADHD näkyy aikuisella? Nämä oireet voivat olla merkki tarkkaavaisuushäiriöstä

Vastaa käyttäjälle Helena Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X