Terveys

Mikä neuvoksi, jos huimaa? Neurologi listaa yleisimmät syyt aivoperäiselle huimaukselle

Miten aivoperäistä huimausta hoidetaan ja milloin on syytä suunnata lääkäriin?

Huimaus on varsin yleinen syy lääkärin hakeutumiselle. Huimausoireet ovat nimittäin yllättävän usein yhteydessä migreeniin, joka on monien suomalaisten vaiva.

”Hyvin moni migreenistä kärsivä potee jossain vaiheessa elämäänsä migreeniin liittyvää huimausta”, kertoo neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta Terveystalosta.

Aivolähtöisen huimauksen tunnistaminen ja erottaminen äärihermo- tai silmäperäisestä huimauksesta ei ole aina helppoa. Huimauksen tunteesta kärsivän kannattaakin hakeutua lääkäriin aina, jos oire on uusi ja huimaus on voimakasta.

”Aivoperäinen huimaus voi olla kovaa ja voimakkaasti pyörittävää, mutta yhtä lailla se voi olla lievempää epätasapainon ja huimauksen tunnetta. Aivoperäinen huimaus voi ilmaantua makuulla tai missä asennossa tahansa, kun taas silmä- tai äärihermoperäinen huimaus liittyy pystyasentoon ja tasapainon säilyttämiseen kävellessä.”

Tasapainohäiriöt ja huimaus ovat sitä yleisempiä, mitä iäkkäämmästä väestöstä on kyse. Iäkkäämmillä ihmisillä huimausta voivat aiheuttaa esimerkiksi ääreishermovauriot, nivelrikko, selkäydinvaivat, aivorappeumasairaudet ja silmäsairaudet

Aivoperäinen huimaus johtuu usein migreenistä

Kuka tahansa voi kärsiä aivoperäisestä huimauksesta. Huimaus voi johtua aivojen verenkiertohäiriöstä, rakennevauriosta, kasvaimesta, aivojen rappeumasta tai tulehdustilasta, kuten MS-taudista.

Myös tasapainohermon tulehtuminen, Ménièren tauti tai hyvänlaatuinen asentohuimaus voivat aiheuttaa aivoperäistä huimausta. Huimaus voi johtua verenpaineen laskusta tai aivokammioiden paineen muutoksista.

Ylivoimaisesti yleisin syy toistuvalle aivoperäiselle huimausoireelle on migreeni.

”Jos huimauksen taustalla on migreeni, mukana ei välttämättä ole samanaikaista päänsärkyä. Monet huimausta potevat sairastavat vestibulaarista migreeniä, joka on tasapainoelimen alueella oleva migreeni, joka voi usein esiintyä ilman päänsärkyä”, Ilmavirta kertoo.

Lue myös: Mistä pyörtyminen johtuu? Taustalla voi olla sydänongelma tai muu krooninen sairaus

Mistä muusta huimaus voi johtua? 

Ei-aivoperäinen huimaus ja tasapainovaikeus voi olla lähtöisin silmistä, ääreishermostosta tai lihaksista.

”Silmän antama viesti aivoille näyttelee tärkeää roolia tasapainon hallinnassa. Näön heikentyminen, silmänpohjan rappeumasairaudet ja kaihi voivat olla huimauksen taustalla. On myös havaittu, että koronavirus saattaa aktivoida hermojärjestelmän niin, että siitä voi aiheutua tasapainovaikeuksia”, Ilmavirta toteaa.

Joillakin lääkkeillä voi myös olla huimausta aiheuttavia sivuvaikutuksia.

”Monilla lääkkeillä on suoraan aivojen refleksikaariin vaikuttavia vaikutuksia, jolloin ne aiheuttavat huimausta ilman verenpainetta laskevaa mekanismia. Lääkkeisiin, jotka alentavat verenpainetta ja madaltavat pulssia, voi usein liittyä huimauksen tunnetta tai voimattomuutta.”

Milloin huimauksen vuoksi on syytä mennä lääkäriin?

Huimauskohtauksen kesto riippuu siitä, mikä sen aiheuttaa. Huimaus voi kestää muutamasta minuutista muutamiin tunteihin tai jopa useisiin päiviin.

”Olen hoitanut potilaita, jotka ovat poteneet migreenipohjaista huimausta kuukausien ajan. Kova migreenikohtaus voi jättää aivoihin toimintatilahäiriön, jossa epätasapaino ja lievä huimaus kestävät pitkään”, Ilmavirta kertoo.

Huimaustilanteet voidaan jaotella kolmeen:

1. Kroonisiin, ajoittain toistuviin ja hyvänlaatuisiin, jotka ovat yleensä migreenin, asentohuimauksen tai Ménièren taudin aiheuttamia
2. Kroonisiin ja eteneviin, joiden taustalla voi olla jokin etenevä aivosairaus, kuten kasvain, aivopaineeseen vaikuttava sairaus tai aivorappeuma
3. Akuutteihin, uusiin ja voimakkaisiin huimausoireisiin, jotka voivat johtua aivoverenkiertohäiriöstä, tulehduksesta aivoissa, aivoverenvuodosta, tukoksesta tai vamman jälkitilasta, joka aiheuttaa hitaasti etenevän aivojen laskimoverenpurkauman.

Huimauksen tunne ei välttämättä aina vaadi lääkärissä käyntiä.

”Jos on kyse kroonisesta ja silloin tällöin ilmaantuvasta lievästä huimauksesta, lääkäriin ei välttämättä tarvitse hakeutua erityisesti, jos tunnistaa itsellään samanaikaisia lihasjumioireita tai potee migreeniä.”

Toistuva, mutta välillä pitkiä aikoja poissa pysyvä huimaus on lähtökohtaisesti hyvänlaatuinen vaiva. Sellaisesta kärsivän kannattaa pohtia, voisiko oireilun taustalla olla migreeni, matala verenpaine tai vääränlainen lääkitys. Usein huimauksen syynä voi olla liian vahva lääkitys, jonka vuoksi verenpaine laskee liian matalaksi.

Huimauksen hoito riippuu oireen aiheuttajasta

Akuutista ja voimakkaasta huimauksesta kärsivän on syytä olla pikaisesti yhteydessä lääkäriin. Lääkärin tutkimuksiin kannattaa hakeutua myös silloin, jos kärsii kroonisesta, jatkuvasti etenevästä huimauksesta, joka ei hellitä yhdeksikään päiväksi. Lääkärissä selvitetään, onko huimaus silloin aivo-, äärihermo-, silmä- vai korvaperäistä.

”Jos huimausoiretta on kokenut jo pidempään, on tarpeen ottaa myös laboratoriokokeita sen selvittämiseksi, voisiko olla kyse anemiasta vai piileekö taustalla jokin alkava yleissairaus”, Ilmavirta sanoo.

Aivoperäistä huimausta aiheuttavat sairaudet, kuten aivokasvaimet ja aivoverenkiertohäiriöt voivat pahimmillaan johtaa kuolemaan. Huimauksesta kärsivät altistuvat myös mahdollisille tapaturmille, sillä huimauksen seurauksena ihminen voi menettää tasapainonsa. Jos tasapainonsa menettää autoa ajaessa, voi samalla menettää koko ajoneuvon hallinnan.

Aivoperäistä huimausta hoidetaan sitä aiheuttavan perussairauden mukaan. Jos huimauksen taustalla on migreeni, sitä hoidetaan samalla tavalla kuin migreeniä yleensä. Migreenissä hoitona on särkylääke, pahoinvointilääke ja migreenin täsmälääke eli triptaani. Jos huimauksen aiheuttajaksi paljastuu hyvänlaatuinen asentohuimaus, sen hoitona käytetään erityistä päänkääntelytekniikkaa.

”Hyvänlaatuinen asentohuimaus tarkoittaa sitä, että asennon vaihtaminen saa aikaan muutamien kymmenien sekuntien kestoisen pyörittävän huimaustilan. Jos huimaukseen liittyy muun tyyppisiä oireita, kyse on yleensä migreenistä. Hyvänlaatuinen asentohuimaus on suhteellisen ylidiagnosoitu vaiva. Migreeni on todellisuudessa paljon yleisempi kuin asentohuimaus, jota diagnosoidaan liikaa migreenin kustannuksella”, Ilmavirta toteaa.

Aivoperäistä huimausta voi yrittää ennaltaehkäistä huolehtimalla omasta yleiskunnosta ja perussairauksien hyvästä hoitotasapainosta sekä ennaltaehkäisemällä perussairauksien puhkeamista.

Lue myös: Hyvänlaatuinen asentohuimaus säikäytti Jukan, 47: ”Kun heräsin, maailma alkoi pyöriä ympärilläni”