Terveys

Takkuileeko ajatus? Aivosumun taustalla voi olla sairastettu korona tai huonot elintavat

Edelleen monilla long covid -potilaista esiintyy ajattelun takkuamista, väsymystä ja muistiongelmia. Aivosumua voi aiheuttaa myös moni muu asia.

Aivosumu ei ole lääketieteellinen käsite eikä se siksi ole diagnosoitava sairaus. Se on kuitenkin lääkäreiden hyvin usein kuulema kuvaus olotilasta, jossa ajattelu on hidasta ja sumeaa.

Aivosumussa voi tuntua siltä kuin olisi herännyt kello kaksi yöllä. Ajatus väsyy esimerkiksi pitkäkestoisessa kognitiivisessa eli tiedonkäsittelyä vaativassa ponnistelussa. Lisäksi voi esiintyä muistiongelmia.

Kaikkien aivot ovat sumussa aika ajoin, esimerkiksi flunssassa tai aikaerosta johtuvan jetlagin vuoksi. Myös esimerkiksi pikkulasten vanhemmat kokevat usein elävänsä jatkuvassa aivosumussa. Sitä selittää toistuvat huonosti nukutut yöllä.

Yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta selventää, että taustalla on usein ongelmia jaksamisessa sekä stressiä, kiirettä ja huonoa elämänhallintaa. Aivosumun taustalta voi löytyä melkein mikä tahansa kuormittava elämäntilanne ja yleensä aivosumu helpottaa, kun kuormituskin laukeaa, Vänni kertoo.

Koronainfektio vaikeuttaa ajattelua

Aivosumukokemusten määrä ryöpsähti uusiin sfääreihin, kun koronapandemia alkoi. Koronaviruksen on todettu aiheuttavan pitkäaikaisia ajatustoimintojen vaikeuksia. Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa paljastui, että jopa lievä koronainfektio voi aiheuttaa huomattavan tulehduksen aivoissa, mistä voi seurata tiedonkäsittelyn takkuamista.

Osalla covid-19-viruksen sairastaneista oireet pitkittyvät edelleen. Toisaalta osa vuosina 2020–2021 sairastaneista on saanut jo uudelleen koronavirusinfektion, kertoo neurologian erikoislääkäri Markku Partinen Terveystalosta.

”Sen jälkeen myös long covid -oireet ovat alkaneet uudelleen, tosin onneksi keskimäärin lievempinä kuin ensimmäisen aallon jälkeen. Missään nimessä ei voi kuitenkaan sanoa, että ongelma olisi poistunut”, Partinen sanoo. 

Partisen mukaan syystalvella 2022 odotetaan myös uutta korona-aaltoa, mutta tässä vaiheessa ei ole luonnollisesti vielä mitään tietoa siitä, kuinka monella oireet voivat pitkittyä.

”Jos vuonna 2020–21 sairastettu covid-19 oli vaikea ja siihen tarvittiin sairaalahoitoa tai peräti tehohoitoa, on suurella osalla näistä potilaista edelleen huono yleiskunto ja väsyvyyttä. Niihin liittyy myös kognitiivisia oireita mukaan lukien aivosumua.”

Lue myös: Pitkittynyt korona voi piinata yli 1,5 vuotta – oireisiin tulee suhtautua vakavasti, ylilääkäri painottaa

Aivosumu voi johtua myös kehon matala-asteisesta tulehduksesta

Aivosumutuntemus saattaa olla seurausta myös kehon matala-asteisesta tulehdustilasta eli niin kutsutusta hiljaisesta tulehduksesta. Tämä piilottelee nykyisin satojen tuhansien suomalaisten elimistöissä.

Elimistön tulehduskuormaa lisää vähäinen liikunta, tupakointi, univaje, pitkäkestoinen stressi ja vääränlainen ruoka. Yleensä ravinto käsittää paljon sokeria ja muita nopeita hiilihydraatteja sekä tyydyttynyttä rasvaa ilman kuituja ja tärkeitä mikroravinteita.

”Päiväaikaan nautittuna nopeasti imeytyvät hiilihydraatit, kuten puhdistettu sokeri, vehnä ja muut runsaasti tärkkelystä sisältävät ruoka-aineet väsyttävät tervettäkin ihmistä, saati sitten ihmistä, jolla on uupumusta ja aivosumuoireita”, Partinen kertoo.

Ravitsemusterapiassa yleinen ohje on jättää nopeiden hiilihydraattien nautiskelu ilta-aikaan, jolloin väsymys iskee oikeaan aikaan. Aikaisin päivällä kannattaa suosia proteiinia ja terveellisiä rasvoja. Myös kasvisten ja hedelmien tarjoamia ravintokuituja on tärkeää saada riittävästi.

”Ravitsemuksessa on huolehdittava riittävästä vitamiinien ja hivenaineiden saannista syömällä monipuolista ruokaa. C-vitamiinia, B- ja D-vitamiineja suositellaan. Kova näyttö jonkin yksittäisen vitamiinin tai hivenaineen käytöstä on vähäistä.”

Partinen selvittää, että osalla aivosumuisista voi olla puutetta raudasta. Etenkin osa naisista kokee aivosumua vaihdevuosinaan tästä syystä. Raudanpuutteen oireistoon kuuluvat muun muassa unihäiriöt, kokonaisvaltainen väsymys, keskittymisvaikeudet, masennus ja ahdistus sekä suorituskyvyn lasku.

Ennen jatkuvaa rautalisän käyttöä on kuitenkin hyvä selvittää veren ferritiinipitoisuus, Partinen muistuttaa.

Lue myös Anna.fi: Mitä on aivosumu? Lääkärit törmäävät termiin tällä haavaa moninaisissa yhteyksissä