Liikunta ehkäisee muistisairauksia

Aktiivinen arki suojaa muistia – näin ehkäiset ja tunnistat alkavan muistisairauden

Asiat katoavat mielestä ja kukkaro käsilaukusta. Pitäisikö huolestua ja marssia muistitutkimuksiin?

Voiko viisikymppisellä olla muistisairaus?

Kiire kiusaa keski-ikäistä. Tuntuu, että mikään ei pysy päässä ilman muistilappuja. Onko kyse alkavasta muistisairaudesta?

Syy työikäisen muistamattomuuteen on tavallisimmin jatkuvassa kiireessä, ei muistisairaudessa. Kiire aiheuttaa stressiä, mikä häiritsee keskittymiskykyä ja vaikeuttaa asioiden mielenpainamista. Tilanne korjaantuu, kun kiire hellittää ja aikaa asioihin paneutumiseen on enemmän.

Kaikkia asioita ei tarvitse pitää mielen päällä. Muistilaput, listat ja kalenteri ovat ihan hyvä keino ulkoistaa muistia. Käytä niitä jatkossakin!

Olethan nukkunut riittävästi? Väsymys haittaa aivojen tiedonkäsittelyjärjestelmää. Aivot tarvitsevat lepoa myös kesken työpäivän. Tietoinen itsensä rentouttaminen ja työpisteestä toviksi poistuminen ovat aivolepoa.

Muistisairauksiin johtavat muutokset aivoissa saavat alkunsa parikymmentä vuotta ennen oireita. On hyvä, että havahdut niiden riskiin keski-iässä. Elintavoilla voi ehkäistä tai viivästyttää muistisairauksia, ja tarvittaessa ehdit vielä korjata elintapojasi terveellisemmiksi.

Muistisairaus voi kehittyä myös työikäiselle, vaikkei se olekaan yleistä. Jos muistivaikeudet aiheuttavat merkittäviä pulmia arkeen, lisäselvittelyt ovat paikallaan.

Mitkä ovat muistisairauden ensimerkit?

Älypuhelimen käyttö tuntuu hankalalta ja liikenteessä valitsen mieluummin tutun kuin uuden reitin. Onko syytä huoleen?

Uudet puhelimet aiheuttavat melkein kenelle tahansa harmaita hiuksia. Niiden käyttöön liittyvät hankaluudet tuskin viestivät muistisairauksista. Mutta jos yleensä uuden oppimisessa tapahtuu selkeä muutos aikaisempaan verrattuna, tilanne vaatii selvittelyä.

Kyky oppia uutta ei katoa ihmisen ikääntyessä. Iäkäs ihminen tosin tarvitsee usein uuden opetteluun nuorta enemmän toistoja ja aikaa.

Selvä muutos käyttäytymisessä on syy lääkärikäyntiin. Muutoksesta on kyse, jos aiemmin liikuit sujuvasti erilaisiin paikkoihin erilaisia reittejä, mutta nyt kartat niitä tietoisesti.

Muistisairaudet näkyvät muistissa, mutta eivät aina ensimmäisenä. Sairastuneen käytös voi muuttua ja leppoisasta ihmisestä tulla alakuloinen tai kiukkuinen. Muutoksen muistissa huomaa usein ensimmäisenä lähimuistissa: lapsuuden laulut helähtävät helposti, mutta edellispäivän asioita on vaikea muistaa.

Voiko muistisairauden selvittää geenitestillä?

Toisella vanhemmistani on Alzheimerin tauti. Miten voin selvittää oman sairastumisriskini?

Tällä hetkellä tunnetut geenit selittävät vain pienen osan Alzheimerin taudin perinnöllisyysestä. Siksi yksiselitteistä geenitestiä ei ole olemassa, eikä sille taida olla tarvettakaan. Vaikka vanhemmista toisella olisi Alzheimer, ei kannata olla kovin huolissaan omasta sairastumisesta. Perinnölliset tekijät altistavat tälle sairaudelle, mutta niitä enemmän selittäviä tekijöitä löytyy elintavoista. Vahvasti perinnöllinen Alzheimerin tauti on hyvin harvinainen.

Omaa sairastumisriskiä voi selvittää muistisairauksien riskitestillä, joka löytyy esimerkiksi Muistiliiton nettisivuilta. Riskitekijöistä ylipaino, kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine kaksinkertaistavat muistisairauksien riskin. Jos samalla ihmisellä on ne kaikki, riski kuusinkertaistuu.

Miten puuttua läheisen muistamattomuuteen?

Läheisen unohtelu huolestuttaa. Miten siihen voi puuttua?

Läheiselle kannattaa kertoa avoimesti omasta huolestumisesta. Huoli on syy muistitutkimuksiin ja lääkärille lähtöön. Saattaa olla, että syy unohteluun on jossain muussa kuin muistisairaudessa.

Esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet vaikuttavat aivotoimintaan, ja näiden sairauksien löytymiseksi tarvitaan muun muassa laboratoriotutkimuksia. Mitä aikaisemmin unohtelun syy selviää, sitä paremmin hoito puree.

Muistisairauksiin liittyy yhä jonkin verran häpeää ja pelkoja, joiden vuoksi niistä puhuminen voi olla vaikeaa. Itsemääräämisoikeuden menettämisen pelko lienee peloista suurin. Tieto vähentää pelkoja ja tieto sairaudesta löytyy lääkärin vastaanotolta.

Jos omat sanat eivät riitä vakuuttamaan läheistä lääkärille lähdön tarpeellisuudesta, toimintaohjeita voi kysyä paikallisesta muistiyhdistyksestä.

Liikunta ehkäisee sairaudetMikä ehkäisee muistisairauksia?

Kalaa, kahvia ja kuntoilua suositellaan aivoterveydelle. Kuinka niitä annostellaan?

Sydämelle ja sokeriaineenvaihdunnalle hyvää tekevät asiat tekevät hyvää myös aivoille. Vähäsuolainen, paljon kuituja ja kasviksia sekä pehmeää rasvaa sisältävä ruokavalio, päihteettömyys, savuttomuus ja liikunta huolehtivat niistä kaikista.

Kalaa ruokavaliossaan suosivilla kansoilla on muita vähemmän muistisairauksia, mikä johtunee kalan sisältämistä hyvistä rasvahapoista, ja siksi kalaa voi suositella syötäväksi ainakin kahdesti viikossa.

Kolmesta viiteen kahvikupillista päivässä pienentää joidenkin tutkimusten mukaan muistisairauden vaaraa. Yksittäisten ruoka-aineiden sijaan kannattaa paneutua ruokavalioon kokonaisuutena, sillä ravintoaineiden hyvät vaikutukset muistiin tulevat niiden yhteispelinä.

Hivenen hengästyttävä liikunta parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön toimintaa, mistä aivot saavat osansa. Liikunta voi tarjota aivoille myös niiden tarvitsemia haasteita: askelsarjojen opettelu, suunnistusrastien etsiminen ja pelitaktiikan miettiminen ovat aivopähkinöitä parhaimmillaan. Lajilla ei ole väliä, kunhan se on mieluisa. Tällöin liikunnasta tulee säännöllinen tapa.

Jos liikuntaan liittyy tapaturman vaara, tarvitaan kypärää. Päävammat heikentävät ennen pitkää aivotoimintaa, vaikka eivät niiden seuraukset välttämättä heti näykään.

Paljonko muistia pitää treenata?

Työni on suorittavaa työtä. Ristisanat, pala- ja tietokonepelit eivät innosta. Onko muita tapoja treenata muistia?

On totta, että korkeasti koulutetuilla on vähemmän muistisairauksia. Heillä koulutus usein johtaa työhön, joka sisältää ongelmanratkaisutehtäviä eli aivoille tarpeellisia ärsykkeitä. Mitä enemmän ärsykkeitä aivot saavat, sitä aktiivisemmin hermoverkosto toimii. Terveellisen elintapojen lisäksi haasteiden tarjoamien aivoille suojaa muistia.

Liikunnan harrastaminen on tärkeää muistin kannalta

Parasta suojaa aivoille on aktiivinen arki, eikä siihen tarvita ristisanoja. Harrastukset, liikunta, käsityöt, kulttuuri – tapoja aktivoida aivoja riittää. Tärkeintä on, että tekeminen on sellaista, jossa saa pikkaisen pohdiskella.

Aivoterveyden vaalimisessa tasapaino on tärkeä. Jos töissä pää pakertaa, vapaalla aivoille annetaan lepoa. Ja jos töissä tehtävät hoituvat rutiinilla, vapaalla aivot haastetaan vaikka uudella neulemallilla tai liikuntalajilla.

Harrastuksista ei parane ottaa stressiä, sillä stressi voi jopa tuhota aivosoluja.

Onko yksineläjä vaarassa?

Ihmissuhteet ehkäisevät muistisairauksia. Viihdyn yksin. Pitääkö minun alkaa kutsua ihmisiä kotiini?

Tutkimusten mukaan sosiaalinen aktiivisuus, kuten ystävien tapaaminen, kulttuuriharrastukset ja yhdistystoiminta, voivat pienentää riskiä sairastua muistisairauteen. Tutkimustulokset ovat yhteenvetoja isoista ihmisjoukoista, eivätkä välttämättä päde yksittäisiin ihmisiin.

Ajatustenvaihto aktivoi aivoja, ja se sujuu myös puhelimessa tai verkossa. Väkisin ei puhelimeen tarvitse tarttua. Vaikka itsellä olisi yksi muistisairauksien riskitekijä, se ei vielä tarkoita sairastumista. Tällöin kannattaa kiinnittää huomio muihin riskitekijöihin.Punainen lankakerä, neulominen saattaa ehkäistä muistisairauksia

Julkaistu on Kotiliesi 27/2016 -lehdessä.

Asiantuntijoina viestintäkoordinaattori Heidi Härmä, Muistiliitto ja asiantuntijalääkäri Tiia Ngandu, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Saatat olla kiinnostunut myös näistä:

Muistisairaan tytär neuvoo: Varaudu näihin 15 asiaan

Aikuisen tyttären hätä: ”Muistisairaus teki äidistäni tissuttelijan” – lue asiantuntijan neuvot

Näin ehkäiset Alzheimerin tautia – 10 keinoa, joilla pidät huolta aivoistasi

Näillä arkisilla valinnoilla pidät huolta sydämesi terveydestä ja vähennät sydänsairauksien riskiä

Milloin muistin heikkenemisestä on syytä huolestua? Näistä merkeistä tunnistat Alzheimerin taudin varhaiset oireet

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Aktiivinen arki suojaa muistia – näin ehkäiset ja tunnistat alkavan muistisairauden

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X