Terveys

Allergialääke tuo helpotuksen, kun siitepölyallergia piinaa – lääkäri neuvoo, miten hoidat allergiaoireita tehokkaasti

Siitepölyallergia on inhottava vaiva, johon onneksi löytyy helpotusta apteekin hyllyltä. Mutta miten allergialääkkeitä kannattaisi käyttää, jotta niistä olisi hyötyä?

Allergialääke on monen ihmisen kevään pelastaja. Jopa 20 prosenttia suomalaisista kärsii nimittäin siitepölyallergiasta. Allergiaoireet voivat alkaa jo aikaisin keväällä ja jatkua pitkälle syksyyn.

Siitepölyallergia aiheuttaa elimistöön tulehdusreaktion. Se ei kuitenkaan ole bakteerin tai viruksen aiheuttama infektio. Englanniksi allergian aiheuttamaa tulehdusta kutsutaan inflammaatioksi, kertoo allergologian erikoislääkäri Péter Csonka Terveystalosta.

Miten allergialääkkeistä saisi parhaiten helpotusta allergiaoireisiin? Péter Csonka vastasi Kotilieden kysymyksiin allergialääkkeistä ja niiden käytöstä. 

1. Mikä on tehokas allergialääke?

Siitepölyallergikoilla elimistössä vapautuu histamiinia allergisen reaktion takia. Tämän vuoksi peruslääkityksenä on hyvä käyttää suun kautta otettavaa antihistamiinia, joka helpottaa kaikkia oireita jonkin verran.

Jos antihistamiinista huolimatta edelleen esiintyy silmien ja nenän vuotamista ja kutinaa, on hyvä ottaa lisäksi käyttöön silmätipat ja nenäsuihke.

2. Miten allergialääkkeet eroavat toisistaan?

Siitepölyallergian hoidossa käytetään monia eri allergialääkkeitä. Niistä on myös erilaisia annostelumuotoja ja lääkkeissä voi olla erilaisia vaikuttavia aineita. Vaikuttavana aineena voi olla joko setiritsiini, levosetiritsiini, loratadiini, desloratadiini, feksofenadiini, akrivastiini tai ebastiini. 

Antihistamiini on suun kautta otettava tabletti tai neste. Silmiin voi käyttää antihistamiinia tai tulehdusta lievittäviä lääkeaineita. Nenään suihkutetaan kortisonipohjaisia nenäsumutteita.

Allergialääkkeen valinnasta kannattaa keskustella lääkärin tai apteekin henkilökunnan kanssa, jotta saa parhaan mahdollisen avun oireisiin.

Lue myös: Allergiatestiin aikuisena? Moni allerginen hyötyisi allergiatietojensa päivittämisestä, sanoo asiantuntija

3. Saako kaikkia allergialääkkeitä ilman reseptiä?

Uusimpiin valmisteisiin saattaa tarvita reseptin. Suurin osa lääkkeistä on kuitenkin vapautunut itsehoitovalmisteiksi. Reseptillä saatavat allergialääkkeet ovat hieman halvempia kuin itsehoitovalmisteet.

Lääkärillä käynti tasaisin väliajoin on suositeltavaa. Tällöin varmistetaan diagnoosi ja määrätään oireenmukaiset lääkkeet ja katsotaan niiden oikea annostelu.

4. Mistä johtuu, että allergialääke väsyttää?

Apteekista löytää monenlaisia antihistamiineja, joista uusimmat ovat väsyttämättömiä. Uusimmissa lääkkeissä lääkeainemolekyylit ovat täysin väsyttämättömiä. Näitä kannattaa kysyä lääkäriltä tai apteekin henkilökunnalta.

Toinen syy väsymykseen voi löytyä itse allergiasta. Voimakas siitepölyallergia aiheuttaa elimistössä jatkuvan tulehdustilan, jolloin olo saattaa olla väsynyt ja tukkoinen. Voi siis olla, että väsymys ei johdu lääkkeistä vaan allergian oireista.

5. Milloin lääkkeiden käyttö kannattaisi aloittaa?

Antihistamiinitablettien käytön voi aloittaa, kun havaitsee ensimmäiset allergiaoireet. Montaa päivää aikaisemmin niiden käyttöä on turha aloittaa, sillä ne alkavat vaikuttaa välittömästi.

Nenään suihkutettavat kortisonisumutteet kannattaa aloittaa jo aikaisemmin. Niissä menee noin viikko ennen kuin kortisoni alkaa vaikuttaa ja oireet helpottavat.

6. Kuinka paljon allergialääkkeitä saa syödä?

Asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Joitakin lääkkeitä voi syödä kaksi kertaa päivässä ja joitakin kuuluu ottaa vain kerran päivässä.

Kannattaa lukea pakkausseloste. Lääkärin ohjeella selosteen annostuksesta voidaan mahdollisesti poiketa, jos allergiaoireet ovat hyvin voimakkaita.

7. Mitä tehdä, jos nenäsumute kuivattaa nenän?

Tällaisessa tilanteessa kannattaa käyttää nenäsuihkeen lisäksi huuhtelukannua. Jos kortisonisuihke kuivattaa nenän todella pahasti, kannattaa lääkkeestä pitää taukoja, jotta nenä saa palautua.

8. Mitä tehdä, jos nenä vuotaa ja on samaan aikaan tukossa?

Näissä tilanteissa voi käyttää limakalvoa supistavaa lääkettä. Se vähentää verenkiertoa ja liman tuotantoa.

Kortisonisuihkeen lisäksi nenään voi käyttää kortisonia ja antihistamiinia sisältäviä yhdistelmävalmisteita. Se voi lisätä lääkkeen tehoa ja helpottaa oireita.

Lue myös: Allerginen nuha kannattaa hoitaa kuntoon, koska hoitamattomana se voi aiheuttaa astman – nämä keinot helpottavat niiskutusta

9. Miten allergian erottaa flunssasta?

Joskus näitä kahta ei ole helppo erottaa, varsinkaan siitepölykautena. Allerginen nuhakin voi aiheuttaa kurkun karheutta ja kutinaa. Harvoin kuitenkaan voimakas kurkkukipu liittyy allergiaan.

Allergia ei yleensä nosta lämpöä tai kuumetta ja flunssa väistyy nopeasti. Allergiaoireet taas voivat kestää useamman kuukauden ilman taukoa.

10. Allergialääke vai siedätyshoito? Mitä hyötyä siedätyshoidosta on?

Siedätyshoito on ollut käytössä jo yli 100 vuotta. Siedätyshoito on ainoa syynmukainen hoito siitepölyallergiaan. Tavoitteena on totuttaa keho sietämään allergiaa aiheuttavaa asiaa. 

Edellä mainitut allergialääkkeet ovat vain hetkellinen apu oireisiin. Siedätyshoidossa elimistö rupeaa kehittämään suojavasta-aineita.

11. Minkälaista siedätyshoitoa siitepölyallergiaan on mahdollista saada?

Lääkäristä voi hakea siedätyshoitoa pistosmuodossa tai esimerkiksi koivun ja heinän siedätyshoitoa voi saada myös tablettimuodossa.

Tabletit ovat helppo, vaivaton ja kelakorvattava siedätyshoitomuoto. Tabletti laitetaan sulamaan kielen alle, ja niitä käytetään kolmen vuoden ajan yksi tabletti päivässä.

12. Mitä tarkoittaa ristiallergia? Auttaako allergialääke ristiallergian oireisiin?

Yleisimmät ristiallergiat ovat omena, porkkana ja päärynä. Näiden ruokien aiheuttamat oireet johtuvat ristireaktiosta siitepölyn kanssa. Kyseessä ei siis ole varsinainen ruoka-aineallergia.

Käytännössä se tarkoittaa, että esimerkiksi omenassa on koivun siitepölyn tapaista ainetta. Kun ihminen syö omenaa, elimistö luulee saavansa siitepölyä ja syntyy allergiareaktio.

Tämä koivun siitepölyä muistuttava valkuaisaine hajoaa, kun ruoan kuumentaa tai kypsentää ja oireita ei synny. Ristiaineallergioihin siedätyshoito ei välttämättä auta, mutta oireita voi helpottaa allergialääkkeillä.

Lue myös: Aikuisten ruoka-aineallergiat ovat usein ristiallergioita: Näin allerginenkin voi syödä omenaa