Nainen syö omenaa

Allergiatestiin aikuisena? Moni allerginen hyötyisi allergiatietojensa päivittämisestä, sanoo asiantuntija

Keväällä monia taas aivastuttaa. Ei ihme, siitepölyallergia on yksi suomalaisten yleisimmistä allergioista. Milloin pärskiminen on syy mennä allergiatestiin?

”Aikuisille tehdään harvemmin allergiatestejä, tyypillisempää on, että lääkäri suosittelee välttämään allergiaa aiheuttavaa ainetta päivittäisessä elämässä”, Allergia-, Iho- ja Astmaliiton asiantuntija Kaisa Toikko toteaa.

Jos farkun nappi ja korvakorut aiheuttavat kutinaa, nikkeliallergikko tietää välttää nikkeliä arjessaan. Allergiatesteihin päädytään usein silloin, kun allergiaa aiheuttava aine ei ole selvillä tai harkitaan vaikka siedätyshoitoa.

Meikki saattaa allergisoida

Siitepölyjen lisäksi meitä aivastuttavat eläimet. Näppyjä tulee myös useista ruoka-aineista ja nykyisin myös kemikaaleista.

”Yleensä vakavat allergiat puhkeavat lapsuudessa. Aikuisille tyypilliset allergiat vaativat yleensä pidempään jatkuneen altistuksen, mikä joissain tilanteissa johtaa herkistymiseen”, Kaisa Toikko sanoo.

Hidas herkistyminen tarkoittaa, että jostakin säännöllisessä käytössä olevasta tuotteesta, kuten hiusväristä tai kosmetiikasta, alkaa yllättäen aiheutua ihoärsytystä.

”Iho on altistunut kemikaalille pitkään eikä enää siedä sitä. Silloin käyttö pitäisi nopeasti lopettaa.”

”Allergisia reaktioita esimerkiksi kemikaaleille saattaa silloin tulla vuoroin meikeistä ja vuoroin vaikka ihovoiteesta. Silloin kyse saattaa olla esimerkiksi allergiasta jollekin tietylle säilöntäaineelle. Tämä on selvitettävä erikseen testeillä, jotta allergikko tietää, mitä ainetta arjessa kannattaa välttää.”

Kosketusallergioita esimerkiksi hajusteille, kosmetiikan säilöntäaineille tai metalleille esiintyy pääasiassa aikuisilla. Näitä tutkitaan lapputesteillä, joissa epäiltyä allergeenia pidetään iholla useita päiviä ja seurataan reaktioita. Testin aikana ihoa ei saa kastella, ja joskus saatetaan tarvita sairauslomaa työstä testin ajaksi.

Lue myös: Piinaako siitepölyallergia? 10 vinkkiä oireiden selättämiseen

Siedätyshoito avuksi allergiselle

Siedätyshoitoa tarjotaan, kun allergia on vakava. Esimerkiksi siitepöly- ja pistiäissiedätyshoidolla on saavutettu melko hyviä tuloksia.

”Ampiaisille hengenvaarallisesti allerginen ihminen voi saada pistossiedätyshoitoa, joka usein auttaa ainakin lieventämään hengenvaarallisia oireita. Siedätyksessä elimistöä siis altistetaan kyseiselle allergeenille ja ikään kuin totutetaan siihen.”

Koivuallergiaan on saatavilla pistossiedätystä sekä tablettisiedätyshoitoa. Sopiva hoitomuoto valitaan aina yhdessä lääkärin kanssa.

”Siitepöly- ja ampiaissiedätystä heiveröisempiä tuloksia on saavutettu eläinallergioiden osalta.”

Toikko muistuttaa, että siedätyshoitoa eläinallergiaan tarjotaan vain ihmisille, jotka joutuvat työnsä puolesta tekemisiin eläinten kanssa tai oireilevat voimakkaasti myös silloin kun eläimiä ei ole samassa tilassa, mutta paikalla on ihminen, jolla on lemmikki.

”Lemmikin hankkiminen ei riitä perusteeksi siedätyshoidolle.”

Lue myös: Anne oli niin herkkä siitepölylle, että joutui allergiakohtauksen takia sairaalaan – lopulta sai apua oireisiin siedätyshoidosta

Moni kuvittelee olevansa allerginen

Kaisa Toikon mukaan moni allerginen hyötyisi allergiatietojensa päivittämisestä. Moni saattaa esimerkiksi kuvitella olevansa omenalle vakavasti allerginen, koska on saanut siitä joskus lievän allergisen reaktion. Tai allergiatesteissä on havaittu herkistymistä omenalle.

”Tosiasiassa kyse saattaa olla ristiallergiasta. Siitepölyallergikko voi saada omenasta kutittavan reaktion suuhunsa, erityisesti siitepölyaikaan.”

Ristikkäisallergiassa esimerkiksi raaka porkkana tai omena saavat kehon kuvittelemaan, että suuhun on päätynyt siitepölyä.

Ristiallergioiden oireet ovat suun kutinaa ja kihelmöintiä, myös kaula tai korvat voivat kutista. Oireet ovat epämiellyttäviä, mutta eivät kuitenkaan vakavia.

”Vielä 1990-luvulla allergikkoja kehotettiin välttämään kaikkea ristiallergioita aiheuttavaa. Nyt tiedämme, että tämä ei ole tarpeen. Ristiallergiaa aiheuttavia ruoka-aineita voi siis syödä oireiden mukaan eikä täydellistä välttämistä tarvita. Ristiallergiat näkyvät kuitenkin yleensä allergiatesteissä, vaikka eivät varsinaista allergiaa olekaan. Siksi testien tulkintaan ja ruokavalio-ohjeisiin tarvitaan aina lääkärin asiantuntemusta. Allergiatestin tulos ei ole välttölista.”

Allergiatestit ovat viime vuosina myös kehittyneet niin, että vakavien allergioiden laatua voidaan testata verikokein. Komponenttiverikoe paljastaa, voiko esimerkiksi pähkinä aiheuttaa lieviä vai vakavia reaktioita.

”Kokeessa selvitetään tarkkaan, mille pähkinän proteiinille allergikko on allerginen. Mikäli allergia todetaan lieväksi, allergikon elämä voi helpottua huomattavasti.”

Lue myös Anna.fi: Siedätyshoidolla eroon siitepölyallergiasta? Asiantuntija kertoo miten

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 9/2021.

Oikaisu 24.5.2021 klo 16.45. Juttua muokattu kauttaaltaan. Jutun aiempi versio sisälsi virheellistä tietoa allergiatesteistä.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Allergiatestiin aikuisena? Moni allerginen hyötyisi allergiatietojensa päivittämisestä, sanoo asiantuntija

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X