Terveys

Jenna, 25, murtaa käsityksiä autismikirjon häiriöstä – jo 30 000 Tiktok-seuraajaa on hullaantunut hänen muumivideoistaan

Kun ystävä vitsaili toivovansa syntymäpäivälahjaksi porkkanan, Jenna toimitti hänen postilaatikkoonsa sellaisen. Autismikirjon häiriö on Jennalle supervoima, mutta välillä se aiheuttaa haasteita.

”Jos ei meinaa löytää mitään yhteistä jonkun kanssa, niin muumit jotenkin aina yhdistävät”, sanoo vaalean Muumipeikko-lippiksen päähänsä painanut hahmo ja asettuu mukavammin sohvalle.

Lippispää on 25-vuotias tamperelainen Jenna Arvola, jonka @muumijens-tiliä seuraa videosovellus Tiktokissa jo yli 30 000 seuraajaa. Suurin osa Jennan Tiktok-videoista liittyy hänen intohimoonsa muumeihin.

”Olen lukenut kaikki muumeihin liittyvät kirjat, katsonut dokumentit ja sarjat ja käynyt erilaisissa tapahtumissa”, hän listaa.

Jenna muistaa katselleensa Muumeja jo lapsena, mutta teininä huomion veivät muut asiat, erityisesti Justin Bieber. Jenna keräili fanikamaa, katsoi kaikki dokumentit, opetteli kaikki kappaleet ja kävi konserteissa. 19-vuotiaana Tove Janssonin luomukset alkoivat kuitenkin kiinnostamaan taas.

”Lapsena kiinnosti lähinnä Muumi-lelut ja -sarjat. On niitä vieläkin hauska katsoa, mutta mitä vanhemmaksi tulin, sitä enemmän muumit alkoivat kiinnostaa filosofisesti ja elämänkatsomuksen kannalta”, Jenna kertoo.

Lue myös: Moomin x Novita Muumi-villasukat villitsevät maailmalla – ota talteen Pikku Myy -villasukkien ohje!

Erityisen mielenkiinnon kohteena muumit

Jenna on autismikirjon ihminen, ja muumit ovat hänen erityisen mielenkiinnon kohteensa eli ekkonsa. Ekkot ovat tavallisia autismikirjon henkilöillä, mutta ne ovat yksilöllisiä sisällöltään, määrältään tai kestoltaan. Ne voivat myös vaihdella ja nousta tärkeiksi vain joissain elämänvaiheissa – tai olla läsnä pitkäkestoisesti läpi elämän.

Autismikirjon häiriö on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, jota esiintyy noin reilulla 1 prosentilla väestöstä. Tämän jutun kirjoitushetkellä autismikirjon diagnooseiksi luetaan autismi, epätyypillinen autismi, Aspergerin ja Rettin oireyhtymä sekä disintegratiivinen kehityshäiriö.

Autismikirjon diagnoosit muuttuvat kuitenkin vuonna 2022, jolloin sateenvarjodiagnoosi ”autismikirjon häiriö” korvaa erilliset diagnoosit.

Jennalla on epätyypillinen autismi. Autismiliiton mukaan diagnoosiin päädytään silloin, kun jokin autismikirjon diagnoosikriteerien kohdista ei täyty, vaikka muilta osin autismikirjoon liittyvä käyttäytyminen on selvästi todettavissa. Epätyypillinen autismi on yksilöllistä, ja se voi olla epätyypillistä alkamisiältään, oireiltaan tai molemmilta.

Diagnoosi selvisi jo lapsena

Autismikirjon häiriö vaikuttaa ihmisen vuorovaikutukseen ja siihen, miten hän aistii ja kokee ympäröivää maailmaa. Monilla autismikirjon henkilöillä on myös aistien säätelyyn liittyviä erityispiirteitä, kuten ääneen, valoon tai kosketukseen liittyviä yli- ja aliherkkyyksiä. Niiden vuoksi Jennakin vietiin alun perin testeihin 15 vuotta sitten.

”Olin lapsena rauhaton ja fyysisesti vähän aggressiivinenkin. Äitini epäili, että syy voisi olla ADHD. Testeissä sitten selvisi hieman vahingossa, että kyseessä oli myös autismi. En osannut sanoittaa asioita enkä kertoa, että tietyt materiaalit tuntuivat aistiyliherkkyyden vuoksi pahalta. Se purkautui ulos raivokohtauksena”, Jenna kertoo.

Lapsena Jenna saattoi katsoa samaa elokuvaa 28 kertaa putkeen ja hän oppi helposti kaikki vuorosanat. Autismikirjon henkilöille onkin tyypillistä jumittua johonkin itselle mieluisaan asiaan. Edelleenkin Jenna saattaa lukea Toven elämäkertaa uudestaan ja uudestaan, vaikka muuten asioista toiseen siirtyminen onnistuu paremmin.

Autismikirjon ihmisiä yhdistää myös erityinen stressiherkkyys. Jennakin kertoo rasittuvansa työpäivien aikana erityisesti erilaisista aistiärsykkeistä. Hän työskentelee toisen autismikirjon ihmisen henkilökohtaisena avustajana.

”Meteli, ihmiset, hajut ja liikkeet kuormittavat. Tarvitsen niistä aina lepoaikaa päivän päätteeksi.”

Myös sosiaalisen tilanteet rasittavat, vaikka Jenna niistä samalla pitääkin.

”On epätyypillistä autismille, että olen niin sosiaalisesti taitava.”

Kiusaaminen satutti kouluvuosien aikana

Aina sosiaaliset tilanteet eivät kuitenkaan ole helppoja. Jenna kertoo joutuneensa opettelemaan kommunikoinnin muita matkimalla. Kun muut nauravat, kuuluu itsekin nauraa – vaikka ei ihan tietäisi mille. Sarkasmin ymmärtäminen on ollut erityisen vaikeaa.

”Lapsena ja nuorena olen kärsinyt siitä tosi paljon. Minulle on naureskeltu ja minua on pidetty pilkkanaan ilman, että olen edes itse tajunnut sitä. En ole ymmärtänyt vitsailua, minkä vuoksi olen ottanut kaiken tosissaan.”

Piirre ilmeni kouluaikoina esimerkiksi kaverin syntymäpäivien aikana. Kerran Jenna kysyi ystävältään syntymäpäivän lahjatoivetta. Ei ole väliä, lähetä vaikka porkkana, ystävä vastasi vitsillä. Ja niin Jenna lähetti ystävälleen tuoreen porkkanan postilaatikkoon. Vastaanotto oli vähintäänkin yllättynyt.

”Ja jos parisuhteessa toinen on sanonut, että olisitpa täällä nyt, olen ottanut sen tosissaan ja lähtenyt ajamaan 200 kilometrin päähän toisen luokse”, Jenna kertoo.

Nykyään hän kertoo osaavansa tulkita sarkasmia paremmin. Varsinkin työporukan, läheisten ja kumppanin kanssa Jenna heittelee sarkastisia juttuja puolin ja toisin. Netissä vieraiden kommentteja voi kuitenkin joskus olla vaikeampi tulkita. Silloin Jenna kysyy suoraan, mitä kommentoija vitsillään tarkoitti.

”En häpeä sitä, etten aina ymmärrä”, Jenna sanoo.

”Nykyään itselläni on myös harkintakykyä. Jos joku ehdottaa jotain hullua niin varmistelen, että ai oikeasti vai enkä ole suuna päänä toteuttamassa asioita”, hän lisää.

Vuonna 2019 Jenna vieraili Naantalin Muumimaailmassa. Kuva: Jenna Arvola

Moni yllättyy Jennan diagnoosista

Autismikirjo ei useinkaan näy ulospäin, eikä monissa tilanteissa näy Jennallakaan. Hän kertoo kaikkien aina yllättyvän diagnoosista.

”Vasta kun elää ja viettää aikaa kanssani tiiviisti, sen huomaa. Olen taitava keskustelemaan, minkä vuoksi diagnoosiani ei tajua, jos hengaa vain satunnaisesti kanssani”, Jenna kertoo.

Autismikirjon häiriö ilmeneekin jokaisella yksilöllisesti. Sen aiheuttamat toimintarajoitteet ovat myös vaihtelevia. Toiset elävät hyvinkin itsenäistä elämää, toiset taas tarvitsevat enemmän apua arjessa.

”Itse näen päivittäin työni kautta erilaisia ja eri tasoisia autismikirjon henkilöitä. Silti jotkut lokeroivat kaikki autistit sellaisiksi, jotka elävät oman päänsä sisällä, eivätkä ole mukamas yhteiskuntakelpoisia.”

Jennaa turhauttaakin, miksi moni ajattelee, ettei voisi olla erityisihmisen ystävä.

”Miksi ei? Minulla on paljon ystäviä, eikä heitä voisi vähempää kiinnostaa diagnoosini. Ei diagnoosi ole koko ihminen, se on vain yksi osa häntä.”

Jenna kertookin olevansa kiitollinen omasta tukiverkostostaan: perheestään, läheisistään ja ystävistään. He ymmärtävät Jennan tapaa toimia ja tuntevat hänen eri piirteensä. Jos Jenna vahingossa töksäyttää jotain sopimatonta, ystävät korjaavat, että noin ei ole hyvä sanoa.

Jenna toivookin, että yhä useampi näkisi erilaisuuden rikkautena, ei negatiivisuutena. Monen kannattaisi kartuttaa tietoisuuttaan autismikirjosta – ja ylipäätään ihmisten erilaisuudesta.

”Usein ihmiset luovuttavat, jos eivät saa heti vastausta autistiselta ihmiseltä. Monet autistiset ihmiset voivat kuitenkin olla kuin näkymättömiä lapsia Muumeissa, ja kärsivällisyydellä voi löytää heidän talenttinsa. Älkää ajatelko koskaan, ettei joku pystyisi johonkin, koska hän on autistinen.”

”Herkistäkin asioista pitää kertoa, jotta niistä ei tule tabuja”

Miten tietoisuutta eri häiriöistä voi lisätä? Puhumalla niistä. Siksi Jennakin haluaa puhua autismistaan avoimesti myös Tiktok-seuraajilleen. Tilinsä Jenna perusti vasta kahdeksan kuukautta sitten, mutta 30 000 tuhannen seuraajan raja posahti rikki jo nyt.

Isoksi paisunut yleisö ei Jennaa hetkauta, vaikka joskus muiden supina ja tuijotus kadulla ahdistaakin. Silti henkilökohtaistenkin asioiden jakaminen tuntuu luontevalta.

”Äitini on sanonut, että itseään ei tarvitse hävetä. Aidoista ja herkistäkin asioista pitää kertoa, jotta niistä ei tule tabuja. Ja kun on itse kertonut asioista, on sinut niiden kanssa ja ylpeäkin niistä, muut eivät voi käyttää niitä sinua vastaan.”

Muumi-videoiden suosio ei ole täysin yllättänyt Jennaa.

”Muumit ovat niin samaistuttavia. Jokainen voi löytää jostain hahmosta osan itseään tai ajatuksia, jotka sopivat omaan elämäntilanteeseen. On se sitten masennusta, ahdistusta, jännitystä tulevaisuudesta, huonoa itsetuntoa tai kiusaamista, muumeista voi löytää samankaltaisuuksia. Se voi antaa ratkaisuja ja ainakin pistää ajattelemaan”, hän kertoo.

Lue myös Anna.fi: Autisminkirjon diagnoosi toi tasapainon Mikko Ijäksen ja Maija Kaunismaan parisuhteeseen, ja riitelykin väheni: ”Aiemmin sitä aina ajatteli, että toinen muuttuu”

Autismikirjon häiriö on Jennalle supervoima

Mihin Muumi-hahmoon Jenna itse samaistuu? Vastaus tulee nopeasti:

”Kaikki sukulaiset, tutut ja ystävät vertaavat minua aina Pikku Myyhyn. Olen aina sanonut kaiken suoraan ja yhtään hienostelematta. Minua ei kiinnosta mitä muut minusta ajattelevat, teen mitä itse haluan. Se voi johtua autismistakin”, Jenna naurahtaa.

”Toisaalta minussa on myös jotain muumipeikkomaista. Haluan miellyttää läheisiäni ja annan heille paljon lahjoja.”

Jenna pitääkin autismikirjoa voimavarana. Sen ansiosta hän pystyy keskittymään täysillä mielenkiinnon kohteisiinsa. Autismikirjoon liittyy usein myös muita vahvuuksia, kuten esimerkiksi hyvä yksityiskohtien havaitseminen ja hyvä oikeudentaju.

”Autismia pidetään joskus negatiivisena asiana, mutta itselleni se on supervoima. Sen ansiosta ymmärrän erilaisuutta ja käytän hyödyksi omaani. Esimerkiksi tällä koko muumihommalla olen saanut aikaan vain hyvää.”