Terveys

Moni suomalainen syö tavalla, joka kasvattaa riskiä sairastua MS-tautiin ja muihin autoimmuunisairauksiin

Autoimmuunisairauksiin sairastuvien määrä on hälyttävässä kasvussa. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että suomalaisten suosima ruokavalio ja suoliston huono kunto voivat johtaa taudin puhkeamiseen. 

Joskus kehon sisäinen armeija eli puolustusjärjestelmä ei eliminoi ainoastaan taudinaiheuttajia, vaan erehtyy tuhoamaan myös omia terveitä soluja. Kroonistuneena tästä voi olla seurauksena jokin autoimmuunisairaus, joita on yli sata erilaista.

Tunnetuimmat autoimmuunisairaudet ovat nivelreuma, kilpirauhastulehdus, ykköstyypin diabetes, keliakia, astma ja haavainen paksusuolentulehdus.

Suomessa ja länsimaissa niitä on diagnosoitu noin viidellä prosentilla väestöstä. 2000-luvun aikana autoimmuunitauteja sairastavien määrä on Suomessa kaksinkertaistunut – ja nuorentunut.

Osalla ihmisistä on perinnöllinen alttius autoimmuunitaudeille. Väestön geeniperimä ei kuitenkaan ehdi muuttua riittävästi, jotta se selittäisi rajua ilmaantuvuuden nousua muutaman vuosikymmenen aikana.

Allergioiden tapaan autoimmuunitautien yleistymisen arvellaan johtuvan ainakin osittain nykyisestä, liian hygieenisestä elämästä lapsuuden aikana, selventää Pertti Mustajoki Terveyskirjaston raportissa.

Ihmiset ovat vähenevässä määrin tekemisissä maassa ja eläimissä elävien mikrobien kanssa. Tämä saattaa häiritä immuunijärjestelmän kypsymistä, minkä seurauksena immuunisolut ovat alttiimpia suuntaamaan toimintansa virheellisesti omia kudoksia kohtaan.

Autoimmuunisairaudet: ruokavalio voi olla osatekijä taudin puhkeamiselle

Uusimpien näyttöjen perusteella autoimmuunisairauksien yleistyminen kytkeytyy länsimaalaisen ruokavalion yleistymiseen. Sille on ominaista runsas rasvan, sokerin ja suolan määrä. Suoliston mikrobistolle tärkeät ravintoaineet loistavat poissaolollaan.

Tällainen ruokailu voi johtaa krooniseen tulehdustilaan ja suolistobakteeriston epätasapainotilaan, mikä on riskitekijä useille sairauksille. Se voi myös laukaista autoimmuunitaudin niillä, jotka ovat perinnöllisesti alttiita.

Ilman tiettyä geneettistä alttiutta ei kuitenkaan välttämättä sairastu autoimmuunitautiin, vaikka söisi miten monta Big Maciä, tähdentää The Francis Crick Institute -tutkimuskeskuksen tutkija Carola Vinuesa tutkimusraportissa.

Uudessa Lancet-lehden julkaisemassa monikansallisessa tutkimuksessa ilmeni, että paljon lihaa mutta vähän hiilihydraatteja syövillä oli suolistossaan vähemmän tiettyjä bakteereja ja veressään enemmän tiettyjä tulehdusta synnyttäviä immuunisoluja. Tämä yhdistyi MS-tautiin, joka on Suomessa yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston autoimmuunisairaus.

MS-tautia esiintyy erityisen paljon länsimaissa, joissa syödään runsaasti lihaa. Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että maantieteellä ja paikallisella ruokavaliolla on vaikutusta MS-taudin yleistymiseen.

Vuotava suoli voi altistaa autoimmuunisairauksille

Suoliston huono kunto voi tehdä suolistosta vuotavan. Kun ohutsuolen seinämän solujen tiiviit liitokset avautuvat, verenkiertoon pääsee kaikkea sellaista, mikä ei sinne kuulu, kuten pilkkoutumattomia ruoantähteitä, myrkkyjä, viruksia ja bakteereita. Se saattaa pitää immuunijärjestelmää jatkuvassa hälytystilassa.

Suolen läpäisevyydestä väitöskirjan kirjoittaneen Richard Forsgårdin mukaan lisääntynyt suoliston läpäisevyys voidaan havaita jo ennen varsinaisen autoimmuunitaudin oireita.

”Suolen läpäisevyyshäiriö on vahvimmin liitetty autoimmuunisairauksien kehittymiseen, kuten esimerkiksi tulehduksellisiin suolistosairauksiin, keliakiaan ja tyyppi-1-diabetekseen. Lisääntynyt suoliston läpäisevyys saatetaan havaita näiden osalta ennen varsinaisen taudin oireita”, Forsgård kertoo.

Suoliston läpäisevyyteen vaikuttavista yksittäisistä tekijöistä ehkä vahvinta näyttöä Forsgårdin mukaan on alkoholista ja sen metaboliatuotteesta, asetaldehydista. Myös alkoholin käyttöön liittyvien maksasairauksien taustalla vaikuttaa suoliston lisääntynyt läpäisevyys.

International Journal of Molecular Science -lehden julkaiseman laajan tutkimuskatsauksen mukaan suoliston läpäisevyyden parantaminen vaimentaa autoimmuunisairauksien oireita. Sen esiintymisen vähentäminen on ratkaisevan tärkeää näiden sairauksien ehkäisyssä.

Lue myös Seura.fi: Mikä ihme suomalaisten suolistoa oikein vaivaa? Listasimme 7 syytä suolisto-ongelmiin – näin IBD-sairauksia, keliakiaa, suolistosyöpää ja ärtyvän suolen oireyhtymää hoidetaan

Pidä huolta suoliston kunnosta, torju autoimmuunisairaudet

Kaikki, mikä tukee suoliston hyvinvointia, on hyödyksi myös autoimmuunitautien ehkäisyssä. Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori Pentti Tienarin mukaan olennaista on rajoittaa tulehdusta lietsovia aineksia, kuten alkoholia, sokeria ja kovaa rasvaa.

On suotavaa syödä kasvisvoittoisesti ja sisällyttää ruokavalioon kalaa ja kasviöljyjä. Jonkin verran riskiä lisää myös ylipaino, sillä se edistää matala-asteista tulehdusta, mikä puolestaan edistää taudin etenemistä, Tienari neuvoo.

Lisäksi kannattaa selvittää mahdolliset ruoka-aineyliherkkyydet esimerkiksi gluteenille tai maitotuotteille. Keliakiassa gluteenin välttäminen on ehdotonta.

Solu- ja eläinkokeista on saatu näyttöä siitä, että myös probiooteilla voi vahvistaa suolen limakalvoa. Eniten näyttöä on Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteerista, joka on yksi maailman käytetyimmistä probiooteista.

Osalla autoimmuunipotilaista immunologinen tulehdus saattaa sammua. Tähän voidaan käyttää myös lääkkeitä. Mitä aikaisemmin tehokas lääkitys aloitetaan ja tulehdus saadaan rauhoittumaan, sitä useammin voidaan saavuttaa pitkäaikainen lääkkeetön remissio eli oireiden merkittävä lievittyminen tai häviäminen, Pekka Mustajoki kertoo.

Lue myös Anna.fi: Katjan, 41, osteoporoosin ensioire oli lenkillä yllättäen murtunut lonkka – taustalta paljastui harvinainen autoimmuunisairaus