Terveys

Bruksismi eli hampaiden narskuttelu voi saada niskan jumiin ja pään kipeäksi – yksi suomalaisten suosima tapa vain pahentaa oireita 

Bruksismi eli hampaiden narskuttelu vaivaa yhä useampaa suomalaista. Harmittomalta vaikuttava ongelma voi olla syy moniin vaivoihin, joita ei aina osata yhdistää purukalustoon. 

Bruksismi eli hampaiden narskuttelu on vaiva, josta kärsii kasvava joukko suomalaisia. Moni narskuttelee hampaitaan tietämättään, mutta yhä useampi suomalainen hakee myös hoitoa hampaiden narskutteluun.

”Tilastoista näkee, kuinka paljon narskuttelun hoitoon tarkoitettuja purentakiskoja on tehty viimeisen 10 vuoden aikana. Joka vuosi niitä on tehty enemmän, ja vuosittainen nousu on ollut noin 10–15 prosenttia. Tämä ei tietysti suoraan kerro vaivan yleisyydestä, vaan myös tietoisuuden lisääntymisestä”, sanoo vastaava hammaslääkäri Juha Vainio hammasklinikka Hyggasta.

Mistä bruksismi johtuu, mitä siitä seuraa ja miten vaivaa hoidetaan? Selvitimme vastaukset yleisimpiin kysymyksiin hampaiden narskuttelusta.

Lue myös: Pelkkä hampaiden pesu ja lankaus ei riitä – suusi ei puhdistu ilman tätä tärkeää vaihetta

Bruksismi on stressaavan nykyajan ilmiö

Bruksismia esiintyy monissa eri muodoissa. Se voi olla lihasperäistä kiristelyä ilman, että hampaat sahautuvat toisiinsa. Toisaalta se voi olla hyvin voimakasta ja äänekästä narskuttelua.

”Oman kokemukseni mukaan usein kyseessä on lihaspohjainen stressireaktio, joka heijastelee navasta päälakeen”, Juha Vainio kertoo.

Usein hampaita narskutellaan yöllä. Osa kiristelee leukojaan myös päivällä. Hereillä ollessa ylä- ja alahampaiden ei tulisi koskettaa toisiaan muuten kuin syödessä.

Vainio kuvailee bruksismia nykyajan ilmiöksi. Stressi, kiire ja ahdistus ovat yleisiä syitä, miksi hampaat narisevat toisiaan vasten.

”Hampaat ovat ihmisessä oikeastaan ainoa kohta, jossa saa kovan kovaa vasten. Ne toimivat monille vähän kuin ukkosenjohdattimena. Niiden kautta yritetään puristaa kaikki paha pihalle.”

Syy narskutteluun voi olla myös runsas tupakointi, kahvinjuonti tai alkoholinkäyttö. Myös perimä, uniapnea, suun kuivuminen ja refluksitauti voivat altistaa narskuttelulle. Bruksismi saattaa myös olla Parkinsonin taudin oire tai masennuslääkkeiden ja psykostimulanttien haittavaikutus.

Millaisia ovat bruksismin oireet?

Hoitamaton bruksismi voi olla monen selittämättömän vaivan takana. Osa potilaista päätyy Vainion vastaanotolle korvalääkärin tai yleislääkärin kautta.

”He ovat valitelleet korvakipuja lääkärille, mutta kun korvaan on kurkattu, kaikki on näyttänyt hyvältä. Seuraavaksi heiltä kysytään, ovatko he käyneet hammaslääkärissä”, Vainio kuvaa.

Joskus syy korvan kivuille, tinnitukselle ja vinkunalle – jopa tasapainohäiriöille – löytyy bruksismista. Kun hampaita purraan kovaa, leukanivel tekee painetta välikorvan alueelle. Se voi aiheuttaa oireita korvan seudulle.

Bruksismi ja hampaiden narskuttelu voi aiheuttaa myös muun muassa:

• päänsärkyä
• lihasjumeja kasvojen alueelle ja
• jumeja niskaan ja muun yläkropan alueelle.

Narskuttelun seuraukset: Tasapainohäiriöitä, pääkipua, lihasjumeja…

Luonnollisesti bruksismista kärsivät hampaat. Narskuttelu kuluttaa hampaita ja niiden kiillettä ja voi aiheuttaa lohkeilua hampaissa ja niiden paikoissa.

”Jos narskuttelu jatkuu pitkään, hampaat kuluvat niin ohuiksi ja mataliksi, ettei niille oikein pysty tekemään enää mitään.”

Pitkään jatkunut bruksismi vaikuttaa myös ympäröiviin kudoksiin. Se vääntää hampaita sivusuunnassa, lisää niiden liikkuvuutta ja syventää ientaskuja. Leukanivelet paukkuvat, ja pahimmillaan leukalihaksiin tulee pysyviä muutoksia.

Hampaiden narskuttelu on tyypillisesti naisten vaiva

Erityisen silmiinpistävää on se, miten paljon bruksismi on yleistynyt nuorilla, erityisesti naisilla. Vainion arvion mukaan 100 tehdystä purentakiskosta 75 menee naisille.

”Bruksismi on tyypillisesti naisten vaiva, jolle estrogeeni altistaa. Leukojen alueella on estrogeenireseptoreita”, hän sanoo.

”Toki asiassa voi olla myös tilastoharhaa. Stereotyyppisellä suomalaisella miehellä kun ei ikinä ole mitään vaivaa, ennen kuin arkku napsahtaa.”

Tyypillinen potilas on Vainion mukaan 20–40-vuotias toimistotyötä tekevä nainen, joka istuu tietokoneen ääressä pitkiä pätkiä ilman taukoja. Usein potilaat ovat terveydenhuolto- tai opetusalalta.

”Hampaiden narskuttelu on näillä ryhmillä todella yleistä. Jos näen potilaiden esitiedoista, että kyseessä on 30-vuotias sairaanhoitaja, melkein tulostan jo narskutteluohjeet valmiiksi. Vaikka vaivaa ei vielä olisi, on vain ajan kysymys, koska on.”

Lue myös: Parodontiitti muhii pitkään oireettomana suussa – hoitamattomalla iensairaudella voi olla vakavia seurauksia terveydelle

Apua bruksismiin on saatavilla

Joskus hampaiden narskuttelu loppuu, kun sitä aiheuttava stressi loppuu. Silloin bruksismi ei välttämättä vaadi hoitoa. Vainion mukaan hoito on kuitenkin usein tarpeellista.

Hoito voi olla omahoitoa, itsensä huoltamista tai päivittäisten rutiinien muuttamista. Jotkut saavat apua joogasta ja mindfulnessistä.

Jos kulumia ja muutoksia on ehtinyt muodostua, narskuttelua lähdetään usein hoitamaan yksilöllisillä purentakiskoilla, joita käytetään yöllä. Purentakiskot suojaavat hammasta ja vaikeuttavat narskuttelua. Myös apteekista saatavia purentakiskoja voi kokeilla. Niitä Vainio ei kuitenkaan suosittele pidempiaikaiseen käyttöön, koska ne ovat usein liian pehmeitä.

”Hammaslääkärillä tehdyt purentakiskot kestävät käytössä huomattavan pitkään, ainakin viisi vuotta.”

Kaikille kisko ei sovi. Silloin Vainio suosittelee reissua botoksihoitoihin erikoistuneen suu- ja leukakirurgin pakeille. Botuliinihoidoissa hampaiden narskuttelua hoidetaan pistämällä botoksia isoihin purentalihaksiin. Hoito on usein tehokas, mutta vaatii uusimista 3–4 kuukauden välein.

Purkan jauhaminen ei kannata, jos bruksismi vaivaa

Yksi suomalaisten suosima tapa saa hammaslääkäriltä punaista valoa bruksismin hoidossa. Purukumin jauhaminen.

”Ksylitoli on hyvä asia, purukumi välttämättä ei”, Vainio kertoo.

Vainion vastaanotolla näkyy usein bruksismista kärsiviä potilaita, jotka kertovat ylpeänä syövänsä purukumia päivittäin. Jatkuva purukumin jauhaminen kuitenkin vain vahvistaa leukalihasten puruvoimaa ja siten pahentaa hampaiden narskuttelua.

”Jotkut ovat melkein tippa linssissä, kun heille kertoo, ettei purukumia saisi syödä. Mutta se on kuin olisi kuntosalilla leukalihasten kanssa. Kun lihakset on treenattu kisakuntoon, heti kun valon napsauttaa illalla pois, ne ajattelevat että jes, nyt saa jauhaa oikein kunnolla.”

Lue myös Seura.fi: Kenelle hampaiden valkaisu sopii? 10 kysymystä esteettisestä hammashoidosta

Ennaltaehkäise ennen kuin bruksismi aiheuttaa ison ongelman

Vainion mukaan usein paras keino hoitaa bruksismia on ennaltaehkäisy. Bruksismin ennaltaehkäisyssä työergonomialla ja työasentojen säännöllisellä vaihtelulla on iso osansa, jotta ryhti ei heikkene ja lihakset jumiudu.

Vainio muistuttaa, että toimistotyöntekijöiden on hyvä tehdä töitä välillä seisten ja muistaa tauot. Kännykkä kannattaa laittaa käden ulottumattomiin niin, että viestiäänen kilahtaessa on pakko nousta pienelle jaloittelulle. Iso apu on myös leuan säännöllisellä jumppailulla.