Terveys

Näistä elintarvikkeista löytyi eniten torjunta-ainejäämiä – viittä tuotetta Tullin asiantuntija ei osta EU:n ulkopuolelta

Tullin haaviin on viime vuosina jäänyt torjunta-aineiden vuoksi eniten riisiä, teetä ja passionhedelmiä. Asiantuntija on itse tarkka erityisesti viiden ruoka-aineen alkuperämaan suhteen.

Torjunta-ainejäämät saattavat huolettaa ruokavalintoja tekevää kuluttajaa. Uskaltaako ulkomaisia tuotteita ostaa ja pitääkö kaikki hedelmät kuoria? Kuinka minimoida torjunta-aineriski omissa ruokaostoksissa ja kulutustottumuksissa?

Torjunta-aineet ovat vähän kuin mikromuovia, vertaa Tullin tuoteturvallisuuspäällikkö Jonna Neffling. Muiden kemikaalien lailla ne ovat levittäytyneet lähestulkoon kaikkialle maapallolla, myös asumattomille tai vähän asutuille alueille.

”En tiedä, onko kemikaaleja mahdollista täysin välttää edes kaukaisilla, eksoottisilla saarilla. Sen verran tehokkaasti ihmiset ovat niitä ympäristöön levittäneet”, Neffling toteaa.

Tulli valvoo ulkomaisten elintarvikkeiden turvallisuutta

Jotain voi toki tehdä altistumista vähentääkseen, ja paljon torjuntatyötä tehdään kuluttajan suojaksi jo lainsäädäntötasolla. Torjunta-ainejäämille altistumista myös rajoitetaan valvonnalla. Osa tätä valvontaa on Tullin valvontatyö – yksi Tullin perustehtävistä on Suomeen tuotavien elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun valvonta.

Neffling painottaa, että läheskään kaikista tutkituista tuote-eristä ei torjunta-ainejäämiä löydy. Esimerkiksi viime vuonna Tulli tutki noin 1 700 tuote-erää, joista lähes puolesta ei löytynyt lainkaan jäämiä. Toinen lähes puolet koostui tuotteista, joissa jäämiä oli raja-arvot alittavia määriä.

Vain noin 10 prosenttia tutkituista tuote-eristä sisälsi torjunta-aineita niin paljon, että niistä annettiin huomautuslausunto tai hylkäys.

Kaikkea ei EU:n tai Suomenkaan alueella toki pystytä valvomaan, mutta säätelyssä ollaan meillä pidemmällä kuin muualla, Neffling muistuttaa.

”EU:n alueella tuotetuissa tuotteissa on noudatettu EU-lainsäädäntöä ja joku on todennäköisesti valvonut tuotantoa ja laatua. On melko varmaa, että tällaisten elintarvikkeiden laatua on valvottu tiukemmin kuin EU:n ulkopuolella tuotettua.”

Näitä kuutta elintarviketta hylättiin eniten

Jos tuotteista löytyy torjunta-ainejäämiä yli sallitun enimmäismäärän, Tulli kieltää erän pääsyn Suomen markkinoille. Jos ainetta löytyy mutta sen määrä ei ylitä lainsäädännön mukaista enimmäismäärää, Tulli huomauttaa toimijaa.

Näissä kuudessa ruoka-aineessa oli eniten hylättyjä tuotteita vuosina 2021–2023:

Huomautukseen johtaneissa elintarvike-erissä taas saattoi olla jäämiä useista eri torjunta-aineista, mutta niiden enimmäismäärät eivät ylittyneet. Vuosina 2021–2023 eniten torjunta-aineiden jäämiä löytyi rusinoista, kuivatusta chilistä, kuivatuista yrteistä, teestä ja ruohosipulista. Esimerkiksi rusinaerästä on löytynyt jopa 20 eri torjunta-aineen jäämiä, vaikka yksittäisen aineen raja-arvo ei ole ylittynyt.

Torjunta-aineiden käyttö sinänsä ei ole elintarvikkeiden tuotannossa välttämättä huono asia, Neffling muistuttaa. Torjunta-aineita käytetään johonkin tiettyyn tarpeeseen: tuhohyönteisten, rikkakasvien ja kasvitautien torjuntaan sekä kasvien kasvun säätelyyn. Näiden aineiden käytön tavoitteena on parantaa sadon määrää ja laatua.

Lue myös: Rusina on makea naposteltava, joka upotetaan usein myös moniin ruokiin ja leivonnaisiin – kuuluuko rusina pullaan tai maksalaatikkoon?

Riisi oli useimmin hylätty elintarvike vuosina 2021–2023. Riisieriä hylättiin kaikkiaan 39. © iStock

Mitä kauempaa tuleva tuote, sitä todennäköisemmin ongelma

EU:n sisällä torjunta-aineiden käytön säätely ja valvonta on tarkempaa kuin monissa muissa maissa ja maanosissa. Tämän vuoksi EU:n ulkopuolelta tulevat tuotteet joutuvat Tullissa tarkempaan syyniin.

”Mitä kauempaa tuote tulee, sitä todennäköisemmin siinä on ongelmia”, Neffling sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi Keniassa, Egyptissä, Indonesiassa, Thaimaassa, Kiinassa, Intiassa, Pakistanissa ja Ugandassa tuotetuissa tuotteissa on tänä vuonna havaittu raja-arvot ylittäviä määriä torjunta-ainejäämiä.

Kyseisissä maissa niin tuotanto-olosuhteisiin kuin torjunta-aineisiin liittyvä valvonta ja lainsäädäntö ovat usein puutteellisia, Neffling muistuttaa.

”EU:ssa erilaisten kemikaalien käyttö on erittäin säädeltyä. Riskinarviointielimet tekevät jatkuvasti arvioita siitä, miten mikäkin kemikaali vaikuttaa ihmisen terveyteen ja ympäristöön. Samalla punnitaan muita mahdollisia tekijöitä turvallisuuteen ja käyttöön liittyen.”

Näin asiantuntija minimoi omat torjunta-ainejäämät

EU:n tehokkaan valvonnan vuoksi Nefflingillä on selkeä vastaus kysymykseen, kuinka välttää mahdollisimman tehokkaasti torjunta-aineita omissa ruokaostoksissaan:

”Luomutuotteita suosimalla vähenee torjunta-aineille altistumisen riski huomattavan paljon.”

Myös Nefflingin omaan ostoskoriinsa päätyy pääosin suomalaista luomua. Erityisen tarkka hän on mausteiden, yrttien, ravintolisien, lihojen tai eläinperäisiä ainesosia sisältävien tuotteiden kanssa. Niitä hän ostaa vain tunnetuilta, isoilta tuottajilta ja vain kotimaista tai vähintään EU-alueella tuotettua.

Torjunta-ainejäämien välttelyssä voi auttaa myös esimerkiksi hedelmien ja kasvisten huolellinen pesu. Jos kyseessä on kuorittava hedelmä, se kannattaa kuoria, vaikka osa kemikaaleista saattaa päätyä myös kuoren läpi tuotteeseen.

Lue myös Anna.fi: Kannattaako lisäaineita vältellä? Professori tarkistaisi elintarvikkeesta 3 tärkeämpää asiaa

Torjunta-aineiden kirjo on suuri – osa haitallisempia kuin toiset

Ongelmalliseksi torjunta-ainejäämien valvonnan tekee kemikaalien runsaus.

”En edes tarkkaan tiedä, onko torjunta-aineina käytettyjen yhdisteiden lukumäärä tuhat vai kymmenentuhatta. Monien kemikaalien osalta lainsäädännöllä on vaikeuksia pysyä perässä”, Neffling kertoo.

Suomessa tuhansille kemikaaleille on asetettu enimmäismäärät. Tulli pystyy tutkimaan yhdestä tuotteesta kerralla 350 yhdistettä.

Torjunta-aineissa käytetyistä kemikaaleista osa on haitallisempia ihmisen terveydelle ja ympäristölle kuin toiset. Osa on selkeästi syöpävaarallisia, kuten glyfosaatti, tai ympäristöön kertyviä, kuten esimerkiksi takavuosina runsaasti käytetty, sittemmin voimakkaan ympäristöön rikastumisensa vuoksi kielletty hyönteismyrkky DDT.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Näistä elintarvikkeista löytyi eniten torjunta-ainejäämiä – viittä tuotetta Tullin asiantuntija ei osta EU:n ulkopuolelta

Lukija331538

Myös Nefflingin omaan ostoskoriinsa päätyy pääosin suomalaista luomua. Erityisen tarkka hän on mausteiden, yrttien, ravintolisien, lihojen tai eläinperäisiä ainesosia sisältävien tuotteiden kanssa. Niitä hän ostaa vain tunnetuilta, isoilta tuottajilta ja vain kotimaista tai vähintään EU-alueella tuotettua.”

Minäkin ostan vain kotimaista, mahdollisimman vähän prosessoitua lihaa. Mutta en kyllä ymmärrä, miten voi ostaa vain EU:ssa tuotettuja mausteita. Missä EU-maissa kasvavat esim. pippurit, kaneli, kardemumma, vanilja jne.?

Sinun täytyy kommentoidaksesi.