Terveys

Tunnistatko epilepsiakohtauksen? Jopa joka kymmenes meistä saa sellaisen jossakin vaiheessa elämäänsä

Epilepsiakohtaukseen ei aina liity tajuttomuutta ja kouristuksia, vaan oireet voivat olla paljon huomaamattomampia. Yksittäinen epilepsiakohtaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sairastaisi epilepsiaa.

Epilepsia voi puhjeta missä iässä tahansa. Moni saa epileptisen kohtauksen elämänsä aikana, mutta heille ei silti diagnosoida epilepsiaa.

Tyypillisimmillään epilepsiakohtaus on tajuttomuus-kouristuskohtaus, jonka tunnistaminen on kohtuullisen helppoa. Kohtausoireet riippuvat aina siitä, mistä aivojen osa-alueesta sähköinen häiriötoiminta alkaa. Jos tajunta säilyy epilepsiakohtauksen aikana, oireet voivat olla suhteellisen huomaamattomia. Epilepsiakohtaukseen ei aina liitykään tajuttomuutta ja kouristuksia.

”Kohtaus voi ilmetä tajunnan hämärtymisenä, déjà vu -oireina tai automatismina, kuten maiskutteluna. Déjà vu-ilmiö on hyvin tavallinen, eikä useinkaan liity ainoana oireena epilepsiaan”, kertoo neurologi Emilia Lilja Lääkärikeskus Pihlajalinnasta.

Kuinka yleinen epilepsia on?

Suomessa on 56 000 epilepsiaa sairastavaa ja heistä 5000 on lapsia. Tämä tarkoittaa sitä, että noin prosentti suomalaisista sairastaa epilepsiaa. 

”Epilepsia voi puhjeta missä iässä tahansa. Sairastumisriski kasvaa iän myötä, mikä johtuu epilepsialle altistavien tekijöiden, kuten aivoinfarktin, aivoverenvuodon, aivokasvaimien ja dementoivien sairauksien yleistymisestä ikääntyessä.”

Noin 8–10 prosenttia väestöstä voi jossakin elämän vaiheessa saada epileptisen kohtauksen. Se ei vielä tarkoita sitä, että heillä olisi epilepsia. Epilepsiadiagnoosin saamiseen vaaditaan aivojen sähköisen toiminnan toistuvaa häiriintymistä.

Aikuisella epilepsian puhkeamien syy voi olla esimerkiksi aivoinfarkti, aivoverenvuoto, aivokasvain, aivoja rappeuttava sairaus, kuten dementia tai se, että aivokudos on vaurioitunut aivovamman seurauksena. Aikuisen epilepsiassa ei kuitenkaan välttämättä ole tällaista syytä, vaan aivojen sähköinen toiminta saattaa vain syystä tai toisesta häiriintyä.

”Periaatteessa meillä kaikilla on mahdollisuus saada jossakin vaiheessa elämäämme epileptinen kohtaus ilman, että saisimme epilepsiadiagnoosin”, Lilja toteaa.

Alttius sairastua epilepsiaan voi olla perinnöllinen. Epilepsiaa sairastavien sisaruksilla on suurempi riski saada epileptinen kohtaus tai epilepsiadiagnoosi jossakin vaiheessa elämäänsä.

Lue myös: Epilepsia vei Sarilta, 44, kaukomuistin: ”En muista kolmen lapseni vauva- ja pikkulapsi­ajoista mitään”

Ihminen pitelee kämmenissään piiroskuvaa aivoista
© iStockphoto

Hoitamattomana epilepsia voi olla vaarallinen – näin aikuisiän epilepsiaa hoidetaan

Epilepsiakohtaus voi olla hoitamattomana hyvinkin vaarallinen. Pahimmillaan siihen voi menehtyä.

”Jos epilepsiakohtaus pitkittyy kovasti, se saattaa vahingoittaa aivoja. Tajuttomuus-kouristuskohtaus voi altistaa vammautumiselle ja aiheuttaa kuoleman”, Lilja muistuttaa.

Epilepsiakohtauksen takia pitää hakeutua lääkäriin aina, jos kohtaus pitkittyy tai kyseessä on ensimmäinen kohtaus. Jos kohtaus on lyhytkestoinen ja ohimenevä ja tietää sairastavansa epilepsiaa, ei lääkäriin hakeutuminen ole välttämätöntä.

”Lääkärissä kannattaa kuitenkin ehdottomasti käydä, jos asia yhtään askarruttaa”, Lilja toteaa.

Epilepsiaa epäiltäessä suoritetaan yleensä aivojen magneettikuvaus niin kutsutulla epilepsiaprotokollalla, jossa aivojen rakenne tutkitaan tarkasti ja etsitään mahdollisia epilepsiakohtauksille altistavia tekijöitä. Sen lisäksi tehdään aivosähkökäyrätutkimus.

Epilepsiaa hoidetaan jatkuvalla lääkityksellä, jolla pyritään kohtauksettomuuteen. Lääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, kuten väsymystä ja muita lieviä oireita. Jos aiheutuu merkittävämpiä oireita, lääkityksen vaihtaminen voi tulla kyseeseen.

”Jos yksi lääke ei riitä pitämään kohtauksia poissa, saatetaan joutua aloittamaan toinen lääke rinnalle tai vaihtamaan lääkitystä. Jos kyseessä on hyvin vaikeahoitoinen epilepsia, esimerkiksi kehitysvammaisella ihmisellä, hänelle voidaan lisäksi antaa tarvittaessa kohtauslääke. Läheskään kaikilla epileptikoilla ei ole kohtauslääkettä kotona, vaan sen tarve arvioidaan tapauskohtaisesti.”

Voiko epilepsiasta päästä koskaan eroon?

Epilepsiaoireita voi helpottaa elämällä mahdollisimman säännöllistä elämää. Runsas valvominen, päihteiden käyttö ja pitkät ruokailuvälit voivat laukaista epilepsiakohtauksen. Myös erilaiset infektiot saattavat joskus laukaista kohtauksen.

”Vilkkuvat valot voivat myös provosoida epileptisen kohtauksen, mutta näin ei tapahdu läheskään kaikilla epileptikoilla. Alttius riippuu epilepsiatyypistä. Jos tietää potevansa alttiutta siihen, että vilkkuvat valot voivat laukaista kohtauksen, niitä on silloin syytä välttää”, Lilja kehottaa.

Monet lapsuusiän epilepsioista paranevat lähes aina täysin. Valitettavasti aikuisten epilepsian kohdalla on usein toisin.

”Jos aikuisen epilepsian taustalla on jokin aivokudoksen rakenteessa oleva pysyvä syy, sähköinen purkaustoiminnanhäiriökin on silloin useimmiten pysyvä, eikä lääkityksestä pääse eroon. Jos aivoissa ei ole selkeästi todettua rakenteellista vikaa ja kohtauksettomuutta on jatkunut vuosia kohtuullisen lievällä lääkityksellä, silloin lääkitystä voi yrittää vähitellen purkaa pois.”

Akuuttien aivotapahtumien, kuten aivoinfarktin tai aivoverenvuodon aiheuttama epileptinen kohtaus ei tarkoita sitä, että ihmisellä olisi epilepsia. Vaikka aluksi käytettäisiin epilepsialääkitystä, se pystytään monesti purkamaan pois myöhemmin.

”Epilepsiakohtausten syntyä voi ehkäistä pyrkimällä suojaamaan aivojaan. Esimerkiksi hyvällä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hoidolla voidaan pyrkiä ehkäisemään aivoinfarkteja tai aivoverenvuotoja”, Lilja toteaa.

Lue myös Seura.fi: Epilepsia palasi – Anne-Marin huono olo ja kipeä vartalo kielivät kohtauksesta: ”Tyttäreni kertoi heränneensä, kun kuorsasin hyvin äänekkäästi”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Tunnistatko epilepsiakohtauksen? Jopa joka kymmenes meistä saa sellaisen jossakin vaiheessa elämäänsä

Sinun täytyy kommentoidaksesi.