Terveys

Jalkojen hikoilu on kiusallinen kesäriesa – jalkaterapeutti kumoaa yleisen harhaluulon, jonka mukaan hikoilu loppuu kenkiä vaihtamalla

Jalkahiki on kiusallinen ongelma, jonka onneksi saa usein helposti kuriin. Hikoilevat jalat kertovat yleensä vääristä kenkä- ja sukkavalinnoista.

Hikoilulla on ­kehon lämpötilan säätelyssä tärkeä tehtävä: ­haihtuessaan iholta hiki sitoo­ itseensä lämpöener­giaa – ilman hikoilua keho kuumenisi liikaa. Hielle ominainen haju syntyy­ ihon bakteerien ja hiivakasvun ­aineenvaihdunnan seurauksena.

Hikoilu on yksilöllistä, ja hikoilutaipumus voi samallakin ihmisellä vaihdella elämän aikana.

”Mitä enemmän iholla on hikirauhasia, sitä runsaammin ihminen yleensä hikoilee. Hikoilua ohjaa tahdosta riippumaton hermosto, ja stressi tai jännittäminen voivat lisätä­ hikoilua”, jalkaterapeutti Veera­ Keltanen Vuosaaren jalkaterapiakeskuksesta sanoo.

Perimän lisäksi hikirauhasten toimintaan vaikuttavat elintavat ja hormonitoiminta.

”Esimerkiksi liikakilot ja runsas lihasmassa lisäävät lämmöntuottoa ja hikoilua, mutta myös hormonaaliset muutokset, kuten vaihdevuodet, voivat lisätä hikoilun määrää.”

Kenkien materiaalilla on merkitystä

Hikirauhasia on runsaasti esimerkiksi kämmenissä ja jalkapohjissa. Hikoilevat jalat koetaan usein erityisen epämiellyttäviksi, sillä jalkojen hiki jää yleensä haisemaan sukkiin ja kenkiin.

Jalkojen hikoilu lisääntyy liian pienissä kengissä: ahtaat ja hengittämättömästä materiaalista valmistetut jalkineet voivat jopa viisin­kertaistaa jalkahien määrän.

Hengittävät ja kosteutta haihduttavat kenkämateriaalit, kuten kangassekoitteet, verkkokankaat ja nahka, auttavat pitämään hikoilevat jalat kurissa. Jalkojen tulisi­ myös päästä liikkumaan kengissä ­normaalisti.

”Jos kengän materiaali ei hengitä, sen sisälämpötila nousee ja jalkahien määrä lisääntyy. Liian kapeakärkiset tai -lestiset kengät paitsi lisäävät hikoilua, myös aiheuttavat jalan virheasentoja”, Keltanen sanoo.

Jalkojen hikoilun hillitsemiseksi jalkaterapeutti suosittelee niin kutsuttujen paljasjalkakenkien käyttöä. Ne ovat kevyet ja taipuisat kengät, jotka sallivat jalkojen liikkua luonnollisella tavalla.

”Tyypillisesti paljasjalkaken­kien pohja on ohut ja varvasosa tilava, jolloin hikirauhaset toimivat normaalisti ja myös varpaille jää tilaa hengittää. Kesällä kannattaa oleilla mahdollisimman paljon ilman kenkiä tai käyttää kevyitä sandaaleja.”

Lue myös: Väärin leikattu varpaankynsi on terveysriski – samoin yhteiset leikkurit tai kynsisakset

Puuvillasukka ei ole paras vaihtoehto

Myös sukkavalinnalla on väliä. Hengittävästä materiaalista valmistetut sukat pitävät jalkojen ihon kuivana ja ehkäisevät iho- ja kynsivaurioiden sekä jalkainfektioiden kehittymistä.

Puuvillasukka on huono kosteuden kuljettaja: jo muutaman tunnin pitämisen jälkeen sukka on usein nihkeä ja iho kostea, jolloin hiertymiä ja rakkoja muodostuu herkästi.

Muista luonnonmateriaaleista tai keinokuiduista valmistetut sukat siirtävät kosteutta yleensä puuvillasukkia tehokkaammin.

”Etenkin ahtaat puuvillasukat muodostavat bakteerien ja sienten kasvulle ihanteelliset olosuhteet, mikä lisää pahan hajun ja infektioi­den riskiä. Tekniset keinokuitu­sukat auttavat pitämään jalat ­kuivina ja sopivan lämpöisinä.”

Jos varvasvälit ovat tiiviit ja tai­puvaiset hautumaan, voi varvas­sukkien käyttö olla järkevää. Varvas­sukat pitävät varpaat erillään minimoiden niiden välistä kitkaa. Niiden avulla varpaat pysyvät oikeassa asennossa ja varvasvälit kuivina.

”Varvassukat edesauttavat varpaiden tuulettumista ja estävät niitä hankaamasta toisiaan vasten. Kuivat ja väljät varvasvälit ehkäisevät myös varvasvälikänsien ja jalkasienen kehittymistä.”

jalkojen hikoilu
Kengät kannattaa valita hengittävästä materiaalista, jos kärsii jalkojen hikoilusta. © iStock

Älä rasvaa varvasvälejä

Jalkahien poistamiseen riittää päivittäinen pesu haalealla­ vedellä. Varvasvälit pestään yksitellen, jolloin hiki, kuollut ihosolukko ja mahdollinen muu lika lähtevät pois.

Likaisten tai haisevien jalkojen pesemiseen voi käyttää lievästi hapanta pesunestettä, jonka pH-arvo on välillä 3,5–5,5.

”Pesun jälkeen varvasvälit on hyvä kuivata pyyhkeellä. Jos iho tuntuu kuivalta, voi jalat lopuksi rasvata esimerkiksi jalkojen iholle tarkoitetulla rasvalla. Varvasvälit kannattaa kuitenkin jättää rasvaamatta”, Keltanen sanoo.

Lue myös Anna.fi: Jalkapohjan kipu johtuu usein jostain näistä syistä – fysioterapeutti kertoo, miten toimia

Liiallinen jalkojen hikoilu voi altistaa jalkainfektiolle

Jalkahien vastaiseen taisteluun on monenlaisia tuotteita.

Osa kokee hyötyvänsä jaloille­ ­tarkoitettujen deodoranttien tai ­antiperspiranttien käytöstä. Deodorantit hillitsevät hajuja, kun taas ­antiperspiranttien tarkoituksena on hikoilun ennaltaehkäiseminen.

Myös talkin käyttö on hyvä keino­ hikoilun hillitsemiseksi, sillä hienojakoinen talkki sitoo itseensä­ ­kosteutta talirauhasia tukkimatta.­ Sitä kannattaa levittää jalkoihin ja varvasväleihin pesun jälkeen tai ­aamuisin.

”Talkki auttaa myös ennaltaehkäisemään kosteuden aiheuttamia hiertymiä. Talkkia voi ripotella jalkojen iholle pienen määrän vaikka ennen sukkien pukemista.”

Toinen perinteinen keino on ­pujottaa varvasväleihin pehmeää­ ja pitkäkuituista lampaanvillaa, joka­ myöskin imee kosteutta ja pitää ­varvasvälit kuivina.

”Villa vaihdetaan yleensä päivit­täin. Jos villa kuitenkin pysyy ­kuohkeana, voi sen ottaa yöksi pois tuulettumaan ja käyttää uudelleen seuraavana päivänä. Jotkut voivat hyötyä myös tasaisista ja taipuisista, hajun ehkäisemiseen tarkoitetuista pohjallisista.”

Liiallisen hikoilun seurauksena­ varvasvälit voivat hautua rikki ja ­altistua siten jalkainfektiolle. Myös varvasvälien puhdistuksen ja kui­vauksen unohtuminen voi edesauttaa ihon rikkoutumista ja altistaa ongelmille.

”Tavallisimpia jalkainfektioita ovat syylät ja jalkasieni. Jos infektio ei parane omahoidolla, tulee hakeutua asiantuntijan puheille”, Keltanen sanoo.

Jalkojen hikoilu voi viestiä sairaudesta

Liikahikoilusta puhutaan, kun hikoilu häiritsee arkea tai ­sosiaalista kanssakäymistä. Liika­hikoilua voidaan joissain tapauksissa hoitaa esimerkiksi iontoforeesikylvyillä tai lääkkeillä. Apua kannattaa hakea ihotautilääkäriltä, jalkaterapeutilta tai terveyskeskuksesta, sillä hikoilevat jalat ovat usein helposti hoidettavissa.

Joskus liikahikoilun taustalta­ ­löytyy jokin sairaus, esimerkiksi­ ­kilpirauhasen liikatoiminta tai ­diabetes.

”Jos hikoilu häiritsee arkea, on ­hyvä kääntyä matalalla kynnyksellä­ terveydenhuollon ammattilaisen puoleen”, Keltanen sanoo.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 14/2024.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Jalkojen hikoilu on kiusallinen kesäriesa – jalkaterapeutti kumoaa yleisen harhaluulon, jonka mukaan hikoilu loppuu kenkiä vaihtamalla

Sinun täytyy kommentoidaksesi.