Terveys

Ahkera kännykän näpyttely voi aiheuttaa jännetuppitulehduksen ranteeseen – näin helpotat kivuliaan tulehduksen oireita

Ranteen jännetuppitulehdus on yleinen vaiva, jolle altistavat runsas kännykän käyttö, tietokonetyöskentely ja keski-ikä. Näin voit helpottaa jännetuppitulehduksen oireita ja pienentää riskiäsi sairastua kivuliaaseen tulehdukseen.

Jännetuppitulehdus ranteessa on kivulias vaiva. Tulehdus aiheuttaa jäykkyyttä ja kipua ranteessa, ja ärhäkässä tulehduksessa ranteesta saattaa kuulua liikutellessa narinaa. Paranemisessa saattaa kestää jopa kuukausia.

”Klassinen ranteen jännetuppitulehduksen oire on kipu, joka hellittää vähitellen, kun rannetta liikutellaan. Monesti kipu ja jäykkyys ovat pahimmillaan aamuisin, kun ranne on ollut yön levossa”, kertoo käsikirurgi Mikko Skutnabb Terveystalosta.

Jännetuppitulehdus saattaa näkyä punaisena kuumotuksena ranteen kohdalla. Useimmiten vaiva saa alkunsa, kun rannetta kuormitetaan normaalista poikkeavalla tavalla, esimerkiksi jumppaamalla kahvakuulalla. Kudoksen sietokyvyn ylittyessä jänteen ja sen liukupinnan väliin kehittyy kipeä ja kuumottava tulehdus.

Käsiään aktiivisesti käyttävien riesa

Jännetuppitulehdus näkyy käsikirurgin vastaanotolla päivittäin.

”Poliklinikalle tulee joka päivä potilaita, joilla on jännetuppitulehdus ranteessa. Heistä valtaosa on neli-viisikymppisiä, jotka käyttävät ahkerasti käsiään. Jos tekee ensin kahdeksantuntisen työpäivän tietokoneella, käy kuntosalilla ja pitää illan kännykkää kädessään, riski sairastua jännetupentulehdukseen kasvaa”, Skutnabb muistuttaa.

Myös nuoremmat sairastuvat kännykän käytön aiheuttamaan ranteen jännetuppitulehdukseen.

Kaksi selvää sairastumispiikkiä ovat parikymppisenä ja 40–50 ikävuoden tienoilla. Jännetupen oireilua on useammin opiskelijoilla ja niillä, jotka käyttävät töissä paljon käsiään, kuten autonasentajilla tai kokeilla.

Taustalla voi olla myös perussairaus. Esimerkiksi tyypin 1 ja 2 diabetesta sairastavat saattavat saada jännetupentulehduksia muita herkemmin. Valtaosalla ranteen tulehdukseen ei kuitenkaan liity perussairautta, vaan oireilu alkaa ilman altistavaa tekijää.

Tulehduksen mahdollisesta periytyvyydestä ei ole varmuutta.

”Jännetuppitulehdusta potevat kertovat usein, että heidän äidillään tai isällään oli samankaltaista oireilua. Vaivan yleisyys huomioiden ei kuitenkaan ole tavatonta, että äidillä ja tyttärellä on ollut jännetupentulehdus. Siitä ei voi vielä päätellä varsinaista sukurasitetta.”

Jännetuppitulehdus paranee usein itsekseen

Useimmiten ranteen jännetuppitulehdus on ohimenevä vaiva, joka kaikkoaa monesti ilman lääkärissä käyntiä. Joskus vaiva pitkittyy ja oireilee levossa. Silloin lääkärissä käynti voi olla tarpeen.

Lääkärissä jännetuppitulehdus todetaan kliinisellä tutkimuksella. Diagnoosi perustuu tutkimuksen lisäksi potilaan kuvailemiin oireisiin.

”Jos tulehdus kestää pitkään eikä jänne pääse rauhoittumaan, ranteeseen saattaa muodostua kiinnikkeitä ja jännettä liikuttava nivel voi jäykistyä. Tällaiset vakavat jännetupentulehdukset yläraajassa ovat kuitenkin harvinaisia.”

Klassisen jännetuppitulehduksen hoitomuotona on lepo. Tarvittaessa vaivaa voidaan helpottaa kortisonipistoksilla ja lyhyillä tulehduskipulääkekuureilla.

”Myös fysioterapiasta saattaa olla apua jännetuppitulehduksen hoidossa. Leikkaushoitoa käytetään jännetuppivaivoissa äärimmäisen harvoin”, Skutnabb kertoo.

Aktiivinen ja monipuolinen liike ehkäisee 

Valtaosa tulehduksista paranee muutamissa viikoissa. Joskus parantumisessa saattaa kuitenkin kestää jopa kuukausia. Vaivaa voi silloin koettaa helpottaa kotikonstein. Jos ranne on kipeytynyt vaikkapa kahvakuulaharjoittelusta, kahvakuulailu kannattaa jättää toistaiseksi väliin.

Liikkumista ei ole kuitenkaan syytä lopettaa kokonaan.

”Jänne kaipaa liikettä, siksi pitkää paikallaan oloa kannattaa välttää. Jänne saattaa nimittäin silloin takertua entistä tiukemmin kiinni. Jos liike aiheuttaa kipua, sitä voi hoitaa kylmällä tai tarvittaessa tulehduskipulääkkeillä.”

Käsien aktiivinen ja monipuolinen käyttö sekä hyvät käsivoimat ehkäisevät jännetuppitulehduksen syntyä.

”Käsien liian vähäinen rasittaminen on huomattavasti suurempi ongelma kuin liiallinen kuormitus.”

Tulehdus uusiutuu vain harvoin.

”Jos potilas kokee vaivan uusivan, se johtuu useimmiten siitä, ettei tulehdus ole koskaan kunnolla parantunut. Jos vaiva on muutaman kuukauden ajan vähäoireisempi, se ei vielä tarkoita, että se on kokonaan parantunut.”