Tiesitkö? Jännityspäänsäryn taustalla on yleensä oikeasti migreeni – näistä oireista tunnistat, että kärsit niskalähtöisestä migreenistä
Moni jännityspäänsäryn kanssa tuskaileva sairastaa niskalähtöistä migreeniä tietämättään. Miten vaivaa voi hoitaa?
Jännityspäänsärky, niskaperäinen päänsärky vai niskalähtöinen migreeni? Neurologin mukaan niskasta lähtevät päänsäryt ovat itse asiassa yleensä migreenin aiheuttamia.
”Jännityspäänsäryn nimellä kulkevan kiputilan aiheuttaa nykykäsityksen mukaan sama mekanismi, joka aiheuttaa niin sanotun klassisen migreenin”, kertoo neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta Terveystalosta.
Jännityspäänsärky eli niskamigreeni aiheuttaa niskan alueelle jomottavan, tylpän kivun ja lihasjännityksen.
”Jossain vaiheessa tätä säryn ja jumituksen yhdistelmää on alettu kutsua lihasjännitystyyppiseksi päänsäryksi, jännityspäänsäryksi tai jopa stressipäänsäryksi. Nykytiedon valossa niskojen lihasjännitys syntyy kuitenkin samasta mekanismista kuin muukin migreenioireisto.”
Moni jännityspäänsäryn kanssa tuskaileva sairastaa todellisuudessa niskalähtöistä migreeniä tietämättään.
Laajoissa väestötutkimuksissa noin 80 prosenttia vastaajista on kertonut poteneensa viimeisen vuoden aikana toistuvia päänsärkyjä. Heistä 20 prosenttia on ilmoittanut potevansa migreeniä ja 80 prosenttia ”tavallista päänsärkyä tai lihasjumituksesta tai niskoista johtuvaa päänsärkyä”.
”Todellisuudessa migreeni on kuitenkin huomattavasti yleisempi vaiva”, Ilmavirta toteaa.
Migreenin esiintyvyys on muutenkin lisääntynyt. Syynä voi olla nykyinen elämäntyylimme, sillä migreeni on osittain elintapoihinkin liittyvä sairaus. Ilmavirta toivoo, että niskamigreenidiagnoosit lisääntyisivät jatkossa samalla, kun tietoisuus lisääntyy sen suhteen, ettei niskasta lähtevä päänsärky lähtökohtaisesti ole lihasperäistä.
Mitkä ovat niskalähtöisen migreenin eli jännityspäänsäryn oireet?
Tyypillinen niskalähtöinen migreenikohtaus alkaa jumituksen tuntemuksesta lapaluiden välissä. Niskalihasten ja hartioiden jumitila saattaa olla toispuolinen tai molemminpuolinen. Se voi esiintyä pari päivää tai vähintään muutama tunti ennen varsinaisia klassisia migreenioireita. Lihasjännitystä ja päänsärkyä seuraa ohimon ja silmän seutuun hiipivä klassinen migreeni oireineen.
Näihin oireisiin voi kuulua esimerkiksi näköhäiriöitä, pahoinvointia, oksentamista ja aistiyliherkkyyksiä.
”Joillakin migreeni etenee tyypilliseksi toispuoleiseksi päänsäryksi ja joillain se jää niskan alueelle, eikä kehity klassiseksi migreeniksi.”
Niskalähtöisen migreenin aiheuttamaa tylppää ja jumittavaa tunnetta ei välttämättä osata aina mieltää päänsäryksi.
”Monet kokevat kärsivänsä ennemminkin niskahartiasärystä, paineen tunteesta tai puristamisesta, vaikka tuntemus voi olla niin voimakas, että sen lääkitsemiseksi otetaan särkylääkettä ja käydään hieronnassa”, Ilmavirta kertoo.
Niskalähtöiseen migreeniin liittyy usein huimausta, heikottavaa oloa, korvan soimista sekä valo-, ääni- ja hajuyliherkkyysoireita. Niskan ja kallonpohjan lihakset tuntuvat kosketusaroilta painellessa. Myös pään kääntäminen voi olla rajoittunutta.
”Kaularangasta saattaa kuulua päätä kääntäessä niin sanottua hiekan rahinaa ja naksahtelua, mikä johtuu siitä, että lihakset pitävät kaularankaa väärässä asennossa. Monesti kun niska-hartiamigreeni on päällä, ryhtikin huonontuu. Vaivan kroonistuessa lapaluun harja pyrkii nousemaan ylöspäin.”
Monesti niska- ja hartiaseudun lihakset paksuuntuvat toispuoleisesti migreenin aikana. Lihakset paksuuntuvat myös purentalihasten alueella, sillä ne ovat jatkuvasti ylityöllistettyinä.
Niskahartiaseudun lihasjännitys ulottuukin usein myös purentalihaksiin. Suurin osa niskamigreeniä potevista kärsii samanaikaisesti purentahäiriöistä. Lihasjännityksen kroonistuessa purentalihakset tekevät ylitöitä öiseen aikaan. Migreenikohtaus lähtee monesti käyntiin samoihin aikoihin.
”Silloin voidaan miettiä, johtuuko toistuva päänsärky purentahäiriöstä vai toisinpäin. Itse näen tilanteen niin, että purentalihaksissa on jännitys päällä migreenin takia. Lihasjännitys ei synny itsestään, vaan sille on oltava jokin syy”, Ilmavirta muistuttaa.
Johtuuko niskaperäinen päänsärky eli niskaperäinen migreeni rakenteellisesta viasta?
Helposti ajatellaan, että niskasta lähtevä migreeni eli jännityspäänsärky johtuu niskan rakenteellisesta viasta. Yleensä migreenistä kärsivillä varsinkin nuorilla ihmisillä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole vikaa niskoissaan.
”Vaikka tuntuisi, että migreenikolla on ongelmia nimenomaan niskan alueella, yläselässä, lapojen välissä ja takaraivolla, selkäranka on usein täysin kunnossa.”
Vanhemmilla ihmisillä vaivat pistetään todennäköisesti kaularangan kuluman piikkiin. Vanhemmalla ikäluokalla paikallisen niskakivun taustalla voi hyvin ollakin kaularankakulumaa. Tällaiset kaularangan kulumamuutokset saattavat myös pahentaa migreeniä.
”Olen kuitenkin törmännyt tilanteisiin, joissa vanhemmalla potilaalla on todettu kaularankakuluma, mutta kun hänen migreeninsä on hoidettu lääkityksellä kuntoon, ei kaularankakaan aiheuta enää minkäänlaisia oireita.”
Niskalähtöinen päänsärky eli jännityspäänsärky voi yhtä lailla vaivata nuorta, jolla ei ole minkäänlaista kulumaa kaularangassaan.
”Nuorella koululaisella tai urheilijalla niskakivut pistetään tavallisesti tukirangan, väärin kuormittavan liikunnan tai liikkumattomuuden piikkiin, vaikka pitäisi ymmärtää, että toistuva niskasta lähtevä päänsärky on migreeniä.”
Mikä laukaisee niskalähtöisen migreenin?
Migreeni voi saada alkunsa niskan ja kaulan alueen kylmäaltistuksesta, fyysisestä ponnistelusta tai niskahartiaseudun lihasten rasituksesta.
Käsien kohoasento, kuten kuntosaliharjoittelussa taljan veto, verhojen asentaminen tai ikkunoiden pesu, voivat laukaista migreenin. Voi olla, että jumppaliikkeitä pystyy tekemään suurimman osan vuodesta ongelmitta, mutta alttiilla hetkellä ne laukaisevatkin kohtauksen.
Myös hieronta, fysioterapia tai muut manipulaatiohoidot voivat laukaista migreenin.
Lisäksi huono nukkuminen, aterian välistä jääminen, hormoni- ja säänvaihtelut ja stressi voivat altistaa migreenikohtaukselle.
”Varsin tuttu ilmiö on sekin, että migreeni laukeaa voimakkaan pitkäkestoisen stressin, kuten tiukan työputken jälkeen. Samalla tavoin esimerkiksi viikonloppumigreeni alkaa, kun viikon stressi laukeaa”, Ilmavirta toteaa.
Huono työergonomia voi myös laukaista niskalähtöisen migreenin, mutta Ilmavirran mukaan ergonomian roolia korostetaan usein liikaa.
”Toki kiire ja stressi töissä saattavat jumittaa lihakset ja saada migreenin laukeamaan, mutta migreenin taustalla ei tarvitse olla ergonomista syytä.”
Migreenissä niskahartialihakset alkavat toimia epäfysiologisesti ja jumittaa, ja sitten migreeni onkin päällä. Niskalähtöisessä migreenissä syy-seuraussuhde ei ole aina selvä.
”Suurimman osan ajasta tietokonetyötä saattaa pystyä tekemään ongelmitta, mutta herkällä hetkellä työskentely pistää lihakset jumiin ja laukaisee migreenin.”
Niskamigreenissä on siis kyse tietynlaisesta tuntohermojen aistiherkkyydestä lihaksissa ja nikamarakenteissa. Lihasten ja tuntohermojen kuormittaminen laukaisee niskamigreenin samalla tavalla kuin klassinen migreeni voi lähteä liikkeelle muiden aistien kuormittumisesta, kuten haju-, valo- ja kuuloärsykkeistä.
Niskalähtöinen päänsärky: Vaihdevuodet ja muut hormonaaliset muutokset saattavat pahentaa migreeniä
Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla esiintyy migreeniä viisi kertaa enemmän kuin miehillä. Tytöillä ja pojilla on saman verran migreeniä, kunnes teini-iässä hormonikierto alkaa vaikuttaa tyttöjen elämään ja sen myötä kuvaan astuvat hormonaaliset migreenit.
Hormonaaliset muutokset elimistössä, kuten raskaus ja hormonivalmisteet voivat helpottaa tai pahentaa migreeniä. Samoin on vaihdevuosien kohdalla.
”Osalla vaihdevuodet vievät migreenit pois kokonaan ja toisilla migreeni saattaa aktivoitua väliaikaisesti moneksi vuodeksi”, Ilmavirta kertoo.
Migreeni on voimakkaasti periytyvä sairaus.
”Jos sairastaa migreeniä, on hyvin poikkeuksellista, ettei isän tai äidin puolen suvussa olisi migreeniä. Toki jotkut ihmiset voivat olla niskamigreenille alttiimpia, jos taustalla on esimerkiksi niskan retkahdusvamma. Sellaisen jälkeen niskamigreeniä saattaa olla useiden vuosien ajan.”
Mikä helpottaa, kun jännityspäänsärky eli niskalähtöinen migreeni vaivaa? Jumppa ja hieronta saattavat pahentaa
Migreenin vuoksi ei tarvitse hakeutua lääkäriin, jos sen kanssa pärjää ottamalla kohtauslääkkeen muutaman kerran kuussa. Jos lääkepäivät lisääntyvät ja kuukaudessa alkaa olla enemmän särkypäiviä kuin terveitä päiviä, migreeniin on syytä hakea tehokkaampaa hoitoa.
”Jos oireistoon liittyy tajunnan menetys, halvausoireita, puheen vaikeutumista, voimakasta huimausta tai käsistä ja jaloista katoavat voimat, pitää hakeutua heti lääkäriin selvittämään, onko kyse jostakin muusta kuin migreenistä. Harvinaisempaan halvausoireiseen migreeniin tosin liittyy myös näitä edellä mainittuja oireita”, Ilmavirta muistuttaa.
Niskalähtöinen migreeni ei ole vaarallinen, mutta sillä on taipumus kroonistua.
”Monet kärsivät vaivasta lieväoireisena vuosikausia ja kuvittelevat potevansa kroonista lihasjännitysvaivaa tai niskalihasvaivaa, vaikka todellisuudessa heillä on krooninen niska-alueelle painottunut migreeni. Kroonistumisen riski on olemassa etenkin silloin, kun vaiva on hoitamattomana päällä, eikä hoitoja osata kohdentaa migreeniin.”
Tavallisesti hoito kohdennetaan vain oireilevaan lihakseen, eikä lihashuolto itsessään riitä migreenin hoidoksi. Usein jumppa saattaa jopa pahentaa hankalaksi päässyttä migreeniä.
”Fysioterapiassakaan ei välttämättä aina nähdä migreenin roolia oireiden aiheuttajana, vaan hankalasta niska-alueen migreenistä kärsiviä potilaita ohjeistetaan tekemään esimerkiksi kuminauhajumppaliikkeitä. Tällöin he saattavat tulla entistä kipeämmiksi, koska heidän hermorakenteensa ovat valmiiksi herkistyneet”, Ilmavirta kertoo.
Lievämuotoisessa niskamigreenissä manipulaatiohoidot ja hieronnat usein lievittävät oireita. Ärtyneessä vaiheessa hoidot saattavat pahentaa tilannetta.
Lue myös Anna.fi: Migreeni on alidiagnosoitu sairaus, jota moni sairastaa tiedostamattaan: ”Estolääkitys aloitetaan liian myöhään”
Botoksia niskoille? Miten kroonista niskalähtöistä migreeniä hoidetaan?
Niskalähtöistä migreeniä hoidetaan samalla tavalla kuin mitä tahansa muutakin migreeniä. Ensisijaisena hoitona on reilu särkylääkeannos esimerkiksi ibuprofeenityyppistä tulehduskipulääkettä.
Parasetamolista ei ole hyötyä hankalamman migreenin hoidossa. Jos oireet ovat voimakkaat, voidaan lisäksi ottaa pahoinvointilääkkeitä tai migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneja.
”Monet potilaani ovat kertoneet, että heitä auttaa huomattavasti, jos he pääsevät lääkkeen ottamisen jälkeen lepäämään ja rentoutumaan hetkeksi. Migreenistä kärsivän on tärkeä huolehtia riittävästä levosta, nukkumisesta, liikunnasta ja ulkoilusta. Maltilliset lihasharjoitteet ja venyttely huoltavat koko kehoa.”
Kroonisen migreenin rajana on 15 oirepäivää kuukaudessa viimeisen kolmen kuukauden ajan.
”Siinä vaiheessa hoidoksi suositellaan tablettimuotoisia estolääkitystä tai Botox-injektiohoitoja, joka on usein erittäin hyvin toimiva hoito niska-alueelle painottuvaan migreeniin. Myös uusista biologisista lääkkeistä on monesti apua kroonisessa niskalähtöisessä migreenissä.”
Kommentoi
Kommentoi juttua: Tiesitkö? Jännityspäänsäryn taustalla on yleensä oikeasti migreeni – näistä oireista tunnistat, että kärsit niskalähtöisestä migreenistä