Terveys

Kutiseeko iho uimareissun jälkeen? Järvisyyhy iskee uimareihin ja kahlaajiin erityisesti rantavesissä

Jos iho punottaa ja kutisee järvessä uimisen jälkeen, syyllinen voi olla järvisyyhy. Lääkäri kertoo, miten sen tunnistaa ja miten tartuntaa voi hoitaa.

Kesällä uimavesissä piilottelee sinilevän lisäksi toinenkin riesa. Järvisyyhy eli uimarinkutka aiheuttaa ikävää kutinaa ja punoitusta, joskin sen oireet ovat useimmiten suhteellisen lievät.

”Järvisyyhy on loistauti, jota esiintyy kesäaikaan Suomessa. Matalissa mutapohjaisissa järvissä muhivan järvisyyhyn voi saada todennäköisimmin rantavesistä. Merissä järvisyyhyä ei esiinny”, kertoo erikoislääkäri, matkailulääkäri Petteri Carlson Terveystalosta.

Järvisyyhy eli uimarinkutka on vesilintujen loistoukan aiheuttama tauti

Taudin aiheuttaja on imumadon toukka, joka on vesilintujen loinen. Sen väli-isäntänä toimivat rantavesissä ja kasvillisuudessa asuvat kotilot.

”Toukat lisääntyvät kotiloissa, joista ne siirtyvät vedessä liikkuvan ihmisen iholle ja ihon pintakerroksen läpi. Mitä lämpimämpi kesä on, sitä nopeammin toukat pääsevät yleensä lisääntymään järvissä.”

Järvisyyhy ei tartu ihmisestä toiseen.

”Toukka ei ole ihmisen loinen, eikä pääse tunkeutumaan ihon pintakerrosta syvemmälle. Sen vuoksi se ei myöskään pääse aiheuttamaan iho-oireita vakavampaa tautia.”

Mitkä ovat järvisyyhyn oireet?

Järvisyyhyn yleisimmät oireet ovat ihon kutina ja punoitus. Tartunta iskee yleensä alaraajoihin matalissa rantavesissä kahlatessa.

”Järvisyyhy aiheuttaa kutisevaa ihottumaa. Voimakkaammat reaktiot saattavat nostattaa lievän lämmön ja ihoon saattaa muodostua jopa rakkuloita. Yleensä järvisyyhy ei kuitenkaan aiheuta kovin voimakkaita oireita”, Carlson toteaa.

Erota järvisyyhy sinilevämyrkytyksestä

Järvisyyhy on kesäisin suhteellisen yleinen riesa. Se tunnetaan yleensä kuitenkin huonommin kuin sinilevän aiheuttamat myrkytysoireet. Miten järvisyyhyn erottaa sinilevän aiheuttamista oireista?

”Yksi hyvä tuntomerkki on se, missä ihottuma sijaitsee. Järvisyyhy iskee vedessä kahlaavalle useimmiten alaraajoihin.”

Sinilevä saattaa aiheuttaa lisäksi pahoinvointia ja vatsaoireita, jos saastunutta vettä niellään vahingossa. Järvisyyhyyn ei liity oksentelua tai vatsaoireita.

Järvisyyhytartunnan voi saada kuka tahansa rantavedessä liikkuva. Monesti lapset kahlaavat pitkiä aikoja rantavedessä, jolloin tartunnan todennäköisyys kasvaa.

”Lapset voivat saada tartunnan helpommin, koska he viettävät usein pitkiä aikoja vedessä. Tartunnan todennäköisyys kasvaa sen mukaan, miten pitkään vedessä oleillaan”, Carlson muistuttaa.

Järvisyyhytartuntaa voi ehkäistä käymällä uinnin jälkeen suihkussa. Kun ihon kuivaa suihkun jälkeen huolellisesti pyyhkeellä, loinen ei pääse kiinnittymään ihoon. Jos rannassa on paljon vesikasvillisuutta, sitä kannattaa harventaa, jotta kotilot eivät viihtyisi siellä.

Miten järvisyyhyä hoidetaan? 

Järvisyyhyn oireiden voimakkuus vaihtelee yksilöllisesti. Tavallisesti syyhy aiheuttaa vain lieviä oireita. Jos järvisyyhylle on altistunut aiemmin, voi reaktio olla voimakkaampi.

”Silloin voi saada nopeasti alkavan välittömän allergiareaktion. Usein lievemmät oireet tulevat pidemmän ajan päästä. Jos on muutenkin allergiaan taipuvainen, todennäköisyys vakavammille reaktioille kasvaa”, Carlson kertoo.

Järvisyyhyn oireiden vuoksi joudutaan harvemmin hakeutumaan lääkärin vastaanotolle. Oireet kestävät yleensä viikosta kahteen ja paranevat ilman hoitoa.

”Toki jos oireiden aiheuttajasta on epäselvyyttä tai oireet ovat kovin voimakkaat, kannattaa käydä lääkärissä.”

Tarvittaessa oireita voi lievittää kotona antihistamiinilla ja Hydrocortison-voiteella, joita saa apteekista ilman reseptiä. Jos oireet ovat vaikeammat, voidaan lääkärissä harkita suun kautta otettavaa kortisonitablettihoitoa.

Lue myös Seura.fi: Uimavesi voi ärsyttää ihoa eri tavoin – Tunnista järvisyyhy ja lue ihotautilääkärin ohjeet!