jatkuvasti flunssassa

Miksi jotkut ovat jatkuvasti flunssassa? Miten flunssakierteestä pääsee eroon? Erikoislääkäri kertoo

 Tavallinen aikuinen sairastaa flunssan keskimäärin 1-3 kertaa vuodessa. Jos flunssa nujertaa sängyn pohjalle yli viisi kertaa vuodessa, jokin voi olla pielessä, kertoo infektiotautien erikoislääkäri Erkka Rönkä.

Yksi tuntuu olevan sairaana läpi flunssakauden, kun taas toinen selviää terveenä pahimmankin tautiaallon yli. Miksi jotkut ovat likimain jatkuvasti flunssassa?

Vastustuskyky on monimutkainen kokonaisuus, eikä toistuvaan sairasteluun ole yksiselitteistä selitystä, kertoo Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Erkka Rönkä. Jokaisen immuunipuolustus on erilainen.

”Kaikki altistuvat taudeille suunnilleen saman verran, mutta esimerkiksi työpaikalla on yleensä yksi tai kaksi henkilöä, jotka joutuvat olemaan usein pois samasta taudista, mikä menee muilla ohi hetkessä”, Rönkä sanoo.

Lue myös: Tunnetko flunssan oireet? Nämä 4 oiretta kertovat, että olet sairastunut

Flunssa on hengitysteiden välityksellä tarttuva infektio, johon kuuluu nenän tukkoisuutta, pientä kuumeilua, kurkkukipua tai yskää. Aikuinen sairastaa flunssan keskimäärin 1–3 kertaa vuodessa. Jos flunssa iskee yli viisi kertaa vuodessa, jokin voi olla pielessä.

Rönkä on törmännyt vastaanotollaan usein siihen, että flunssakierteen taustalla on uupumusta: työstressiä, läheisen kuolema tai jokin muu arkeen voimakkaasti vaikuttava syy. Jos elimistön stressihormonit ovat koholla jatkuvasti, kroppa altistuu infektioille.

”Toki tämäkin on yksilöllistä. Joku ei sairastele stressaantuneena ja joku sairastuu silloin, kun stressi nousee tietyn pisteen yli. Osalla sairastuminen voi toimia liikennemerkkinä: jos töissä on raskasta ja pientä flunssaa ilmenee, on helppo jäädä kotiin lepäämään.”

Lue myös: Saako flunssassa urheilla? Lue nämä urheilulääkärin 10 tärkeää neuvoa ennen kuin treenaat

Osa on saanut heikomman vastustuskyvyn perintönä

Vastustuskyky vaikuttaa siihen, kuinka herkästi erilaiset taudit tarttuvat. Vastustuskykyyn vaikuttavat niin geenit kuin esimerkiksi se, onko erilaisille flunssille altistunut jo lapsena päiväkodissa, jossa pöpöt leviävät herkästi.

”Itsensä altistaminen pitkällä aikavälillä parantaa immuunipuolustusta, vaikka hoidoksi sitä ei voi suositella kenellekään. Jos elää kuplassa ja varoo jatkuvasti sairastumista, sekään ei ole hyväksi”, kertoo Rönkä.

Omaan vastustuskykyynsä voi vaikuttaa myös elintavoilla. Kun ruoasta saa tarvittavat ravintoaineet ja vitamiinit, keho jaksaa taistella pöpöjä vastaan.

Lue myös: Miten välttää flunssa ja vatsatauti? Hyvä vastustuskyky koostuu monista asioista, ja useisiin niistä voi vaikuttaa itse

Tutkimusten mukaan D-vitamiini parantaa immuunipuolustusta. Hyvän ravitsemuksen lisäksi koko elimistö pitää olla tasapainossa. Huonot elintavat, kuten tupakointi ja epäterveellinen ruokavalio, voivat heikentää vastustuskykyä.

Koronavirus on nostanut esiin myös yleisen hygienian. Kun noudattaa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa, voi vähentää infektioille altistumista.

”Toiset ihmiset räpläävät enemmän kasvojaan kuin toiset. Siten he altistavat itseään liikkuville pöpöille”, Rönkä huomauttaa.

Lue myös: Naaman lääppiminen ei kannata korona-aikana – Sanna yritti noudattaa suositusta vain tunnin ajan, mutta silti käsi eksyi kasvoille

Jos olet jatkuvasti flunssassa, piipahda lääkärin pakeille terveenä

Syy toistuva sairastelun taustalla ei välttämättä selviä nopealla lääkärikäynnillä flunssan ollessa akuutti. Rönkä kehottaakin piipahtamaan lääkärissä terveenä.

”Asiaa voi käydä lääkärin kanssa läpi siitä näkökulmasta, että puolen vuoden aikana on ollut näin paljon tällaista sairastelua. Se olisi tärkeää. Silloin voidaan tutkia, onko siellä toistuvia infektioita tai pitkittynyt sivuontelotulehdus tai esimerkiksi angiina, joka yhdistyy samankaltaisiin oireisiin.”

Rönkä lohduttaa, että useimmiten syy flunssakierteeseen selviää. Taustalta voi löytyä hyvinkin yksinkertainen syy.

”Esimerkiksi toistuva kurkkukipu voi olla streptokokkinielurisatulehdus. Siihen ratkaisuna on nielurisaleikkaus.”

Lue myös Seura.fi: Elena Aholan flunssakierre loppui nielurisojen poistoon: Samalla hän pääsi eroon kuorsaamisesta

Yksi syy toistuviin infektioihin voi olla anatominen herkkyys poskiontelotulehduksille. Silloin lievä flunssa voi helposti märkiintyä onteloissa, jolloin kierre on valmis.

”Ihmisillä on usein kokemus, että he ovat sairastaneet toistuvia flunssia, mutta taustalta löytyykin pitkittynyt sivuonteloidenontelon tulehdus, joka oirehtii eri tavoin. Välillä nenä on kokonaan tukossa, välillä vain vähän niiskuttaa tai yskittää”, Rönkä kuvailee.

Pitkittyneessä poskiontelotulehduksessa on erilaiset oireet kuin akuutissa poskiontelotulehduksessa. Jos poskiontelontulehdus muuttuu krooniseksi, sen oireet ovat usein lievemmät ja voivat muistuttaa tavallista flunssaa.

Flunssapotilaalla voi olla myös perinnöllistä immuunivajavuutta tai muuta harvinaista, mikä vaikuttaa terveenä pysymiseen. Tutkimuksen ja arvion tekee infektiotautien erikoislääkäri sen jälkeen, kun tavalliset syyt on suljettu pois.

Avainsanat

Keskustelu

Tein raskasta työtä ja syömiset oli sieltä tännepäin sekä tupakoin, olin flunssassa🤒 syksystä kevääseen joka kuukausi ja sairaslomalla jonka jälkeen aina vajaakuntoisena takaisin raskaaseen työhön😢
Lopetin tupakoinnin ja flunssat loppuivat lähes kokonaan, kyllä kannatti😊

Kommentoi juttua: Miksi jotkut ovat jatkuvasti flunssassa? Miten flunssakierteestä pääsee eroon? Erikoislääkäri kertoo

Vastaa käyttäjälle Sauhuton Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X