Terveys

Hengästytkö helposti? Syyllinen saattaa olla keuhkoahtaumatauti, johon voi sairastua, vaikkei olisi koskaan tupakoinut

Keuhkoahtaumatautia pidetään tupakoitsijoiden sairautena. Muutkin kuin tupakoitsijat voivat kuitenkin sairastua tautiin.

Keuhkoahtaumatauti on ikävä sairaus, jota ei pystytä parantamaan muuten kuin keuhkonsiirrolla. Taudin etenemistä voidaan kuitenkin hillitä erilaisilla keinoilla. Tärkeää hillitsemisessä on keuhkoahtaumatautipotilaan oma aktiivinen rooli. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Terttu Harju kertoo, millaisesta taudista on kyse ja miten taudin oireita hoidetaan.

1. Mikä keuhkoahtaumatauti on?

Keuhkoahtaumatauti on keuhkoputkien pitkäaikainen sairaus, joka voi aiheuttaa ihmisille keuhkoelimistöön rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia.

Yleensä keuhkoahtaumatauti liittyy tupakointiin. Riski on merkittävä, jos on polttanut yli 20 savuketta päivässä 10 vuoden ajan. Ihmisen ilmatiet kestävät huonosti tupakansavun ja palamisen seurauksena aiheutuvia haitallisia yhdisteitä.

Tupakansavu pääsee aktiivisesti tupakoivilla ihmisillä suoraa ilmateihin aiheuttaen tulehdusreaktion. Tällöin pienet keuhkojen ilmatiet ahtautuvat.

Tämänhetkiset sairastumisluvut kuvastavat 20 vuoden takaisia tupakointitottumuksia, sillä keuhkoahtaumatauti on hitaasti kehittyvä. 

Keuhkoahtaumatautiriskiin liittyy myös yksilöllisiä, vielä huonosti tunnettuja tekijöitä. Toisaalta niin kutsutuista heavy smokereista eli paljon tupakoivista sairastuu keuhkoahtaumatautiin noin puolet. Tupakoimattoman keuhkoahtaumataudista tiedetään hyvin vähän.

2. Miten keuhkoahtaumatauti oireilee?

Keuhkoahtaumataudin oireet ovat muun muassa tällaisia:

Lue myös: Ari, 78, luuli hengästymisen johtuvan huonosta kunnosta – syyllinen olikin keuhkoahtaumatauti

3. Voiko tupakoimaton ihminen sairastua keuhkoahtaumatautiin?

Suomessa tavallisin syy sairastua keuhkoahtaumatautiin on tupakointi. Tautiin voi kuitenkin sairastua, vaikka ei itse ole koskaan tupakoinut, mutta on vuosia altistunut passiivisesti runsaalle tupakansavulle. Passiivisen tupakoinnin aiheuttama keuhkoahtaumatauti on nykypäivänä harvinainen.

Keuhkoahtaumatautiin voi sairastua myös, jos esimerkiksi työssä joutuu olemaan paljon tekemisissä erilaisten pölyjen, savujen ja huurujen kanssa. Näiden yksin aiheuttama keuhkoahtaumatauti on kuitenkin harvinainen. Pölyille ja savuille töissä altistuminen kuitenkin lisää tupakoitsijoiden riskiä sairastua. 

Kokkaaminen savuisessa sisätilassa, jossa ei ole savupiippua on maailmanlaajuisesti merkittävä riski sairastua keuhkoahtaumatautiin. Tämä johtuu siitä, että ruoanlaittoon liittyvän palamisen seurauksena syntyvä savu päätyy ihmisten keuhkoihin.

Olemassa on useita geenipoikkeamia, jotka lisäävät keuhkoahtaumatautiriskiä. Serpina1-geenin virhe on parhaiten tunnettu ja johtaa Alfa-1-antitrypsiinin puutteeseen, jos virheellinen geeni on peritty sekä isältä että äidiltä. Alfa-1-antitrypsiinin puute voi johtaa keuhkoahtaumatautiin tupakoimattomalla. Vajaus eli osittainen puute lisää merkittävästi keuhkoahtaumataudin riskiä tupakoitsijalla.

4. Mikä on Alfa1-antitrypsiini?

Alfa1-antitrypsiini on yksi keuhkojen puolustusentsyymeistä, jonka puutos on perinnöllinen aineenvaihduntasairaus. Se altistaa kantajansa keuhko- ja maksavauriolle.

Alfa1-antitrypsiini puolustaa esimerkiksi keuhkoja vauriotekijöiltä. Suomessa tämän geenin puutos on melko harvinainen.

Tämä mahdollisuus täytyy kuitenkin huomioida, jos keuhkoahtaumatautiin sairastunut on nuori.

Nainen kuuntelee, kun lääkäri kertoo keuhkokuvista
© iStockphoto

5. Keuhkoahtaumatauti: Onko sairastumisessa eroja naisilla ja miehillä?

Naiset ovat herkempiä saamaan keuhkoahtaumataudin. Tämän on ajateltu johtuvan siitä, että naisten keuhkot ovat pienemmät kuin miehillä. Siksi haitalliset savut pääsevät tunkeutumaan nopeammin pidemmälle keuhkoihin.

6. Mikä on keuhkoahtaumataudin ennuste?

Kaikkien ihmisten keuhkot alkavat vanheta pikkuhiljaa 25 ikävuoden jälkeen. Keuhkoahtaumatauti nopeuttaa tätä prosessia huomattavasti.

Tärkeää on, että ihminen lopettaa tupakoinnin eikä altistu enää muille haitallisille höyryille ja savuille. Liikunnan lisääminen ja terveellisten elämäntapojen noudattaminen on myös keskeistä. Näin ihminen pysyy toimintakykyisenä ja oireet voivat olla vähäisiä tai niitä ei tule enää ollenkaan.

Keuhkoahtaumataudista ei voi parantua, mutta sen etenemistä voi hidastaa ja nopea eteneminen voi pysähtyä kokonaan. Keuhkoahtaumataudin hoidossa on tärkeää lääkkeetön hoito ja oireita vähentävää lääkehoito. Myös pahenemisvaiheita ja sairauteen liittyvää kuolemanriskiä voidaan vähentää sekä lääkkeettömällä hoidolla että lääkehoidolla.

7. Mitä tarkoittavat keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet?

Ihmisen on hyvä tunnistaa keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheet. Pahenemisvaiheissa muutaman kerran vuodessa oireet voivat muuttua huomattavasti normaalia pahemmiksi.

Pahenemisvaiheen voi aiheuttaa esimerkiksi virustieinfektio, bakteeri-infektio, ilmansaasteet tai siitepöly. Jokainen pahenemisvaihe on riski seuraavalle pahenemisvaiheelle, sillä keuhkoahtaumataudin eteneminen kiihtyy pahenemisvaiheiden myötä.

Lievät pahenemisvaiheet voidaan hoitaa kotikonstein nauttimalla runsaasti nestettä ja hoitamalla oireita. 

Keskivaikeassa pahenemisvaiheessa yleisvointi laskee huomattavasti ja ihmiselle saattaa nousta kuume ja yskä. Jos yskässä on verta ja alaraajoissa on turvotusta, voi se viitata sydämen ylikuormittumiseen. Tällaisissa tilanteissa olisi syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Vaikeassa pahenemisvaiheessa lääkehoito, hengityksen tukeminen ja happilisä eivät riitä. Hengityksen tukeminen voi olla tarpeen. Tällöin ihminen joutuu valvontaan tai jopa teho-osastolle oireidensa takia. Vaikeimmissa tapauksissa ihminen voi joutua hengityskonehoitoon, kunnes muu hoito alkaa tehota.

8. Miten keuhkoahtaumatauti hoidetaan?

Helpotusta oireisiin voi saada avaavalla lääkkeellä. Pahenemisvaiheita estetään avaavien lääkkeiden ja hoitavan lääkkeen pitkävaikutteisella yhdistelmällä.

Pahenemisvaiheita hoidetaan tehostamalla avaavaa lääkitystä ja lisäksi antibioottikuurilla, kortisonikuurilla tai molemmilla. Myös ihmisen omat toimet auttavat oireiden hillitsemisessä. Näitä ovat tupakoimattomuus, terveystavoitteinen liikunta ja ruokavalio sekä riittävä D-vitamiinin saanti.

Lääkehoito pyritään aina räätälöimään potilaskohtaisesti, jotta pystytään mahdollisimman hyvin estämään pahenemisvaiheita, taudin etenemistä ja kuolemanriskiä.

Rokotuksista huolehtiminen on myös tärkeää. Esimerkiksi keuhkokuumerokotus, influenssarokotus ja koronarokotukset on hyvä olla ajan tasalla.

Alfa1-antitrypsiinin puutospotilailla yhtenä hoitokeinona voidaan käyttää keuhkonsiirtoa. Tämä ei ole Suomessa kovin yleistä. Jos ihminen läpäisee testit eikä hänelle ole tullut liitännäissairauksia, voidaan keuhkonsiirto suorittaa.

9. Voiko keuhkoahtaumatautiin kuolla?

Suomessa keuhkoahtaumatautiin kuoleminen on kohtalaisen harvinaista. Yleensä ihmisille tulee jokin toinen sairaus, joka ohittaa keuhkoahtaumataudin. Keuhkoahtaumatauti voi kuitenkin heikentää mahdollisuuksia selvitä.

Kuolemanriski on erityisesti ihmisillä, joilla on toistuvasti pahenemisvaiheita ja alle puolet normaalista keuhkojen kapasiteetista jäljellä. Oikea lääkitys pienenään riskiä kuolla. 

Usein keuhkoahtaumapotilailla on muita samanaikaisia sairauksia, joita kutsutaan liitännäissairauksiksi.

Liitännäissairauksia voi olla esimerkiksi:

Muut sairaudet on hyvä tunnistaa ja hoitaa mahdollisimman hyvin, etteivät ne aiheuta riskiä pahenemisvaiheiden pahentumiselle.

Lue myös: Erotatko hengenahdistuksen hengästymisestä? Lääkäri listaa sairaudet, joihin hengenahdistus yleensä liittyy

Kommentoi

Kommentoi juttua: Hengästytkö helposti? Syyllinen saattaa olla keuhkoahtaumatauti, johon voi sairastua, vaikkei olisi koskaan tupakoinut

Sinun täytyy kommentoidaksesi.