Kristiina, 44, on kärsinyt jalkojensa sätkyttelystä jo teini-ikäisestä lähtien – pahimmillaan levottomat jalat estivät iltamenot

Kristiina Turkki, 44, on kärsinyt levottomista jaloista yli 20 vuotta. Lääkityksen lisäksi hän on saanut apua liikunnallisesta elämäntavasta.

Kun Kristiina Turkki koki ensimmäisen kerran kummallisen tunteen jaloissaan, hän oli 19-vuotias.

”Kävin kavereiden kanssa elokuvissa myöhäisillan näytöksessä, kun jaloissani alkoi yhtäkkiä tuntua epämiellyttäviä sykäyksiä. Liikuttelemalla jalkoja vaiva helpotti.”

Myöhemmin samanlaisia tuntemuksia ilmaantui illanistujaisissa, joissa oltiin pitkään paikallaan. Oireet olivat lieviä ja Kristiina pystyi elämään niiden kanssa normaalia elämää.

”Pärjäsin vaivan kanssa hyvin, kunnes aloin 28-vuotiaana odottaa esikoistytärtämme. Raskausaika selvästi vahvisti oireita. Kun ne alkoivat, menin usein kylmään suihkuun tai valelin jalkoja kylmällä vedellä. Se lievitti epämiellyttävää tuntemusta.”

”Lisäksi tein syviä pohjevenytyksiä niin, että makasin selälläni ja nostin oireilevan jalan ylös. Laitoin kylpytakin vyön jalkaterän ympärille ja venytin jalan takaosaa. Se helpotti oloa.”

Kahden raskauden jälkeen vaiva  lievittyi pitkäksi aikaa. Se ei hävinnyt kokonaan, mutta Kristiina tuli sen kanssa hyvin toimeen.

Lue myös: Uniongelmien syy saattaa löytyä levottomista jaloista

Sykäykset saavat levottomat jalat sätkimään

Viitisen vuotta sitten oireet alkoivat kuitenkin pahentua. Jalat oireilivat melkein joka yö pari tuntia, mikä esti Kristiinaa nukkumasta kunnolla. Sen seurauksena hän oli päivisin jatkuvasti väsynyt.

Tuolloin Kristiina alkoi epäillä kärsivänsä levotto­mien jalkojen oireyhtymästä, sillä sekä hänen äidillään ­että äidinäidillään oli ollut ­sama vaiva.

”Minulla vaiva tuntuu tahdosta riippumattomana impulssisarjana jalkojen sisällä. Tunne ei ole kipua eikä kutinaa, vaan erittäin epämiellyttäviä sykäyksiä, jotka ilmaantuvat yllättäen ja saavat jalat sätkimään. Välillä sykäykset tuntuvat oikeassa ja välillä vasemmassa jalassa.”

Kristiina varasi ajan työterveyslääkärille, jolle kertoi oireistaan ja epäilystään. Lääkärillä sattui olemaan useampia potilaita, jotka kärsivät samanlaisesta vaivasta, joten hän tunnisti oireet heti. Hän määräsi kuukauden kokeiluannoksen lääkettä levottomien jalkojen oireyhtymän lievittämiseen.

”Lääkityksen aloittaminen oli suuri onni, sillä piinalliset vaivat hävisivät nopeasti kokonaan. Jo seuraavina aamuina huomasin, että olin nukkunut koko yön heräämättä. Pian myös vireystasoni alkoi nousta.”

”Elämä tuntui vapautuneelta. Lääkkeen ansiosta minun ei tarvinnut enää miettiä, mihin iltamenoihin voisin osallistua. Pystyin lähtemään elokuviin, teatteriin tai konserttiin ilman, että piti jännittää oireiden ilmaantumista.”

Lue myös Seura.fi: Kärsitkö suonenvedosta? Helpota oloa näillä vinkeillä

Levottomat jalat

Levottomilla jaloilla tarkoitetaan alaraajojen epämiellyttävää tuntemusta, joka pakottaa liikuttelemaan jalkoja. Liikuttelu helpottaa oloa.

Vaiva tuntuu pääosin levossa. Tyypillisesti se ilmenee nukkumaan mennessä ja haittaa unen saantia.

Oireyhtymä vaivaa yleensä yli 40-vuotiaita, ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Vaiva on ainakin osittain perinnöllinen, ja se liittyy hermoston dopamiinijärjestelmän toimintaan.

Lääkkeen sivuvaikutukset pelottavat

Valitettavasti oireet pysyivät poissa vain vuoden. Sen jälkeen jalkojen sykäykset alkoivat palata. Ne myös ilmaantuivat aikaisemmin.

”Viime lokakuussa kävin lääkärissä uusimassa reseptiäni. Kerroin, että oireet olivat palanneet. Lääkäri vinkkasi, että kohtauksen tullessa minun kannattaisi kokeilla suolan laittamista kielen päälle, sillä imeytyessään se voisi viedä oireet pois. Kokeilin konstia kaksi kertaa, mutta minulle siitä ei ollut apua.”

Kristiina käyttää edelleen minimiannosta lääkettä, sillä hän ei halua ottaa sitä suuria annoksia. Hän tietää, että lääkkeellä voi olla pahoja sivuvaikutuksia, kuten ruokahalun kasvu, painonnousu, pelihimo tai jonkin muun riippuvuuden syntyminen.

Jalat jatkuvasti liikkeessä

Kristiina on joutunut opettelemaan elämään oireiden kanssa. Onneksi hänen työnsä varhaiskasvatuksen opettajana metsäesikoulussa pitää hänet jatkuvasti liikkeessä.

”Pyöräilen 15 kilometrin työmatkat, minkä lisäksi olen työpäivän aikana liikkeessä kuudesta seitsemään tuntia. Silloin jalat eivät koskaan vaivaa. Lounaan jälkeen pidän puolen tunnin satutunnin, ja silloin jalat voivat alkaa sätkiä.”

Vapaa-ajalla Kristiina käy yin-joogassa. Maaten tehtävän mindfulness-harjoituksen aikana jalat voivat oireilla, mutta pitkät, 3–5 minuuttia kestävät harjoitukset vievät ikävät tuntemukset pois.

”Jooga on myös auttanut henkisesti. Se on opettanut minua hyväksymään itseni tällaisena. Jos jossakin kohtaa kehossa tuntuu epämiellyttävältä, hengitän ikävän tuntemuksen läpi ja hyväksyn kokemuksen.”

Kristiinan vinkit

  1. Harrasta liikuntaa monipuolisesti. Esimerkiksi vesijuoksu on hyvä laji, koska siinä potkitaan ja liikutetaan jalkoja joka tapauksessa.
  2. Venyttele sitkeästi päivittäin. Venyttely voi auttaa lievittämään oireita.
  3. Kokeile apukeinoja ennakkoluulottomasti. Itselle sopivat keinot voi löytää vain kokeilemalla.

Juttu julkaistu Kotiliedessa 18/20.

Avainsanat

Keskustelu

Suvussani on etenkin naisilla ollut ”sähinää” jaloissa, parilla jopa koko vartalossa, itsellänikin.

Luin sitten sattumalta netistä lääkärin vinkin, että kyse voi joskus olla raudanpuutoksesta, joka ei näy hemoglobiiniarvoissa vaan ns. varastoraudan määrässä (ferritiini). Eli rautalisä saattaa auttaa asiaan.

Ja niinhän se auttoikin, ainakin minulla. Eli kun jalat alkavat oireilla, otan viikon kuurin rautaa (50 mg päivässä riittää, mielellään depottablettina, ettei tule vatsavaivoja), ja sitten olen taas pitkään oireeton.

Eli kannattaa kokeilla ensin rautalisää ja sitten mennä lääkäriin, jos rauta ei tehoa.

Kommentoi juttua: Kristiina, 44, on kärsinyt jalkojensa sätkyttelystä jo teini-ikäisestä lähtien – pahimmillaan levottomat jalat estivät iltamenot

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X