Terveys

Moni hoitaa kroonista kipua lääkkeillä, vaikka niistä on harvoin apua – näin kivun kanssa voi oppia elämään

Kroonisella kivulla tarkoitetaan kipua, joka on kestänyt yli kolme kuukautta. Asiantuntija kertoo neljä keinoa, joiden avulla kivun kanssa voi oppia elämään.

Krooninen kipu on yleinen sairaus, jota potee noin miljoona suomalaista. Kipu määritellään krooniseksi, jos se on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Yleisin kroonisen kivun muoto on alaselkäkipu, mutta krooniseksi kivuksi kutsutaan myös lyhytkestoista, mutta toistuvaa kipua, kuten migreeniä.

Koska krooninen kipu on henkilökohtainen kokemus, on sen tutkiminen ja ymmärtäminen vaikeaa. Krooniselle kivulle ei ole vielä keksitty parannuskeinoa.

Terveystieteiden tohtori Tapio Ojala listaa neljä vinkkiä elämään kroonisen kivun kanssa. Tapio on OMT-fysioterapeutti, joka on työskennellyt yli 20 vuotta kroonista kipua potevien kanssa.

Lue myös: Pysykää poissa, selkäkivut! Ammattilainen listaa 9 keinoa, joilla selkäongelmia voi ehkäistä kotikonstein

1. Opettele ymmärtämään kipua

Kivun taustalla on usein fyysinen vamma. Kun kipu pitkittyy ja kroonistuu, siitä tulee pikemminkin psyykkinen taakka. Vaikka esimerkiksi luun murtuma olisi jo parantunut, kipu saattaa jäädä keskushermostoon elämään.

Krooninen kipu on henkilökohtainen aivoissa syntyvä kokemus. Kokemukseen vaikuttavat biologisten seikkojen lisäksi muun muassa elämäntilanne, kipuun liittyvät uskomukset ja tunteet. Kroonista kipua, kuten muutakaan kipua, ei voi todentaa tutkimusten tai testien avulla.

Kroonisen kivun yleisin hoitokeino on lääkehoito, vaikka sen hyödyistä on vähän näyttöä. Jopa puoli miljoonaa suomalaista syö säännöllisesti kipulääkkeitä.

Lue myös Anna.fi:n juttu: Kroonisesta kivusta kärsivä Eva Wahlström: ”Kiitollisuus on avain hyvinvointiin”

2. Pyydä apua ammattilaisilta

Krooninen kipu vaikuttaa koko elämään kielteisesti. Kivun hoidossa hyödytäänkin moniammatillisesta yhteistyöstä. Apua voi olla esimerkiksi anestesiologista, fysiatrista, fysioterapeutista, toimintaterapeutista, psykologista ja kipuhoitajajasta.

Hoidossa pyritään löytämään keinoja arjessa pärjäämiseen. Tavoite ei ole vähentää kipua. Mitä enemmän kipua koettaa hallita, sen vaikeampaa sen kanssa on elää.

Käynnit psykologin tai psykoterapeutin luona vähentävät ahdistusta ja pelkoa ja valavat uskoa selviytymiseen. Psykoterapiasta on usein eniten hyötyä heille, jotka vastustavat sitä eniten.

3. Lähde liikkeelle

On yleistä, että kroonista kipua sairastava jää sänkyynsä makaamaan. Eristäytymisestä on kuitenkin enemmän haittaa kuin hyötyä. Monissa tapauksissa kipua potevan elinpiiri pienenee ja pelko liikkua kasvaa. Voimakas pitkittynyt kipu syö ihmisen itseluottamusta ja itsetuntoa.

Vaikka liikunta ei paranna kroonista kipua, sen aikaansaamat terveysvaikutukset helpottavat elämää. Liikunta voi hellittää kipua, lisätä lihasvoimaa ja palauttaa uskon omaan kehoon.

Esimerkiksi selkävaivoja potevalle sopivat muun muassa uinti, vesijuoksu, sauvakävely, pilates tai jooga. Jo arjen hyötyliikunnalla pääsee pitkälle. Paras liikuntamuoto on se, johon on itse valmis sitoutumaan. Sopivasta lajista voi keskustella yhdessä fysioterapeutin kanssa.

4. Opi hyväksymään

Tärkein neuvo kroonista kipua sairastavalle on, että todellisuus kannattaa opetella hyväksymään. Moni pohtii uudestaan ja uudestaan, miksi näin kävi. Jatkuva tilanteen murehtiminen ei kannata, koska entiseen elämään ei ole paluuta.

Kroonisen kivun kanssa voi oppia elämään. Se voi tarkoittaa suuriakin elämänmuutoksia, kuten työpaikan tai harrastusten vaihtamista ja uudelleen kouluttautumista. Kenties rakennusala vaihtuu ­asiantuntijatyöhön ja juoksu uintiin. Elämä kroonisen kivun kanssa voi olla antoisaa ja merkityksellistä, vaikka se olisikin erilaista.

Kivun hyväksymiseen saa parhaat neuvot psykologilta. Hyväksyminen ei ole päätös, vaan se vaatii ison muutoksen ajattelutavassa. Se voi olla koko elämän mittainen prosessi.