Tavallista väsymystä vai sittenkin krooninen väsymysoireyhtymä? Yksi erityinen oire voi paljastaa sairauden

Krooninen väsymysoireyhtymä oireilee voimakkaana uupumuksena ja huonona rasituksen sietokykynä. Pahimmillaan sitä sairastava joutuu vuodepotilaaksi.

Lyhyt kauppareissu tai kävelyretki voi uuvuttaa kroonista väsymysoireyhtymää sairastavan sängyn pohjalle päiviksi. Sairaus saattaa invalidisoida täysin. Lääkärit jakautuvat sairauden kohdalla kahteen joukkoon: niihin, jotka tuntevat taudin ja niihin, jotka eivät sitä tunne. Jälkimmäisille krooninen väsymysoireyhtymä on psyykkinen sairaus.

Infektiotautien erikoislääkäri Jukka Lumion mielestä ajatus siitä, että krooninen väsymysoireyhtymä olisi psyykkinen sairaus, on mennyttä aikaa.

”Krooninen väsymysoireyhtymä eli CFS (chronic fatigue syndrome) on vakava, fyysinen ja krooninen pitkäaikaissairaus, joka johtuu häiriöstä solujen energiantuotannossa. Useimmiten tauti kestää vuosia, eikä siitä välttämättä parane koskaan. Pahimmassa tapauksessa sitä sairastava ei siedä fyysistä tai psyykkistä kuormitusta lainkaan ja joutuu olemaan vuodepotilaana”, kertoo Lumio.

Ennen eläkkeelle jäämistään Lumio hoiti 20 vuoden ajan kroonista väsymysoireyhtymää sairastavia potilaita Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Lumio on mukana Lääkäriseura Duodecimin asiantuntijaryhmässä, joka valmistelee suomalaisia linjauksia kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosiluokituksesta ja sitä sairastavien potilaiden hoidosta ja kohtelusta.

Miten krooninen väsymysoireyhtymä oireilee?

Neljäsosa suomalaisista potee väsymystä. Pitkäaikainen väsymys ja uupumus ovat yleisimpiä syitä, miksi suomalainen hakeutuu perusterveydenhuollossa lääkärin vastaanotolle. Valtaosalla väsymys on oire jostain muusta kuin kroonisesta väsymysoireyhtymästä.

Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosointi voi olla vaikeaa. Kuitenkin vähintään 10 000 suomalaista sairastaa kroonista väsymysoireyhtymää. Kyse on siis yleisemmästä sairaudesta kuin käsitetään.

”Kroonista väsymysoireyhtymää ei pystytä vielä erottamaan laboratoriotesteillä tai kuvantamistutkimuksilla muusta väsymyksestä. Sairaus diagnosoidaan tällä hetkellä oireiden perusteella”, Lumio kertoo.

Väsymysoireyhtymä oireilee jatkuvana ja voimakkaana uupumuksena, lihassärkyinä sekä heikentyneenä rasituksen sietokykynä.

”Juuri huono rasituksen sietokyky erottaa sairauden selvimmin esimerkiksi työuupumuksesta tai masennuksesta. Kävely saattaa virkistää muunlaisesta uupumuksesta kärsivää, mutta kroonista väsymysoireyhtymää sairastavan oireita pienikin fyysinen tai psyykkinen ponnistelu voi pahentaa ja saada kunnon pahimmassa tapauksessa romahtamaan päiväkausiksi.”

Lue myös: Ferritiiniarvo selitti oireet – raudanpuute sai Marian, 42, epäilemään vaihdevuosia ja kilpirauhasen vajaatoimintaa

Miksi krooninen väsymysoireyhtymä puhkeaa?

Kroonisen väsymysoireyhtymän syy on tuntematon, mutta sen taustalla tiedetään olevan solutason energiantuoton ongelmia.

Sairaus voi alkaa aivan yhtäkkiä. Esimerkiksi jokin äkillinen infektio tai psyykkinen stressitekijä saattaa laukaista sen.

”Sairauden puhkeamiselle saattaa altistaa jokin infektio, joka vaikuttaa elimistön immuunijärjestelmään. Sitä ei voi kuitenkaan yhdistää mihinkään tiettyyn mikrobiin, vaan laukaiseva tekijä voi olla esimerkiksi tavallinen flunssa, hengitystieinfektio, mykoplasma tai vaikkapa borrelioosi. Taustalla voi myös olla jokin voimakas psyykkinen stressitekijä.”

Aina taudin puhkeamiselle ei löydetä syytä. Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan tavallisimmat iät sairastumiselle ovat teini-ikä ja ikävuodet 40–50. Kaikkein tyypillisin sairastumisikä on 30 ikävuoden tienoilla. Kolme neljästä sairastuneesta on naisia.

”Lisäksi joissakin tutkimuksissa tiettyjä persoonallisuudenpiirteitä omaavilla, kuten perfektionistisella täydellisyyteen pyrkivällä luonteella, on todettu olevan suurempi riski sairastua krooniseen väsymysoireyhtymään.”

Krooniseen väsymysoireyhtymään ei ole lääkehoitoa

Krooniseen väsymysoireyhtymään ei ole toistaiseksi lääkehoitoa. Taudin kulkuun ja sen paranemiseen ei voida lääketieteen keinoin suuremmin vaikuttaa.

”Kaikki hoidot ovat tällä hetkellä kokeellisia hoitoja. Tauti kulkee biologisesti omaa reittiään. Kymmenen vuotta sairastumisen jälkeen korkeintaan puolet aikuisista on päässyt eroon oireista, kun taas tautiin sairastuneista lapsista merkittävä osa paranee 3–4 vuodessa osittain tai kokonaan.”

Oireiden helpottamiseksi on monenlaisia luontais- ja vaihtoehtohoitoja, mutta niiden hyödyistä ei ole tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

”Mikäli potilas kokee, että esimerkiksi akupunktiosta, mindfullnessista, magnesium- ja vitamiinilisistä, probiooteista, yrteistä tai erikoisdieeteistä on apua, niitä voi toki kokeilla. Kalliita happihoitoja tai sähkösimulaatioita ei kuitenkaan kannata lähteä hankkimaan”, Lumio kertoo.

Lumion mukaan tärkeintä sairauden kanssa selviämisessä on liikunnan ylläpitäminen ja sen lisääminen hiljalleen mahdollisuuksien mukaan. Myös kognitiiviset, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua tehostavat tietoisuusharjoitukset ovat tärkeitä. Niistä potilaiden kokemukset ovat kuitenkin vaihtelevia, jopa ristiriitaisia.

Kuntoutus on toteutettava varovaisemmin kuin muissa sairauksissa, sillä kroonisessa väsymysoireyhtymässä fyysinen rasitus voi saada tilan heikentymään.

Kuntoutustoimet eivät ole edes mahdollisia sairauden vaikeimmissa vaiheissa.

”Elämänhallinnan parantaminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen auttavat sairauden kanssa selviytymisessä ja vaikeiden vaiheiden voittamisessa, vaikka niillä ei olekaan vaikutusta sairauden kulkuun. Liiallista rasitusta kannattaa välttää, ettei tule takapakkia.”

Onko kyse fyysisestä sairaudesta vai psyykkisestä tilasta?

CFS-potilaiden arkeen vaikuttaa paljon se, että krooninen väsymysoireyhtymä tunnetaan edelleen huonosti. Sitä sairastavilla ei ole riittäviä oikeuksia sosiaalietuuksiin, kuten sairaslomaan, eläkkeeseen ja apuvälineisiin.

Pahimmassa tapauksessa kroonista väsymysoireyhtymää sairastava saa kuulla työnantajaltaan olevansa laiska.

”Vaikka nuori ihminen joutuisi turvautumaan sähköpyörätuoliin voimakkaasti oireilevan kroonisen väsymysoireyhtymän takia, hänelle on silti vaikea myöntää eläkettä, sillä ei tiedetä, miten sairaus juuri hänen kohdallaan etenee”, Lumio kertoo.

”Joillakin potilaista oireet helpottavat ajan kuluessa, mutta joitakin tauti ei päästä lainkaan otteestaan. Tiedon puutteen vuoksi CFS-potilaat ovat pitkään olleet väliinputoajia sosiaalietuuksien, sairaslomien ja eläkkeiden suhteen”, Lumio harmittelee.

Valtaosalta lääkäreistäkin puuttuu Lumion mukaan osaamista kroonisen väsymysoireyhtymän tutkimisessa, diagnosoinnissa ja hoidossa.

”Meillä on edelleen lääkäreitä, jotka pitävät tätä psyykkisenä tilana”, Lumio sanoo.

Kun kroonisen väsymysoireyhtymän hoito-ohje valmistuu, siihen kuuluu lääkäreille tarkoitettu koulutuskampanja. Lumio uskoo, että potilaiden asema terveydenhuollossa ja sosiaalipuolella tulee selkiytymään asiantuntijaryhmän valmisteleman suosituksen avulla.

”Tällä hetkellä potilaiden asema ja mahdollisuus hoitojen saamiseen on varsin huono.”

Lue myös: Uuvahdatko lounaan jälkeen tai alkuillasta? Asiantuntija kertoo, mitä kannattaa tehdä

Keskustelu

Kommentoi juttua: Tavallista väsymystä vai sittenkin krooninen väsymysoireyhtymä? Yksi erityinen oire voi paljastaa sairauden

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X