Kuulutko muistisairauksien riskiryhmään? Nämä tekijät lisäävät sairastumisen vaaraa

Muistisairaus voi johtua geeneistä, mutta valtaosa muistisairauksista johtuu kuitenkin ympäristön riskitekijöistä – siis pääosin elintavoista.

Elintapoihin liittyvät muistisairauden riskitekijät ovat käytännössä samat kuin sydän- ja verisuonitautien riskitekijät. Etenkin korkea verenpaine ja kolesteroli, kakkostyypin diabetes ja huomattava keskivartalolihavuus nostavat sairastumisen riskiä.

Hyvä uutinen on se, että vaikuttamalla omiin elintapoihinsa voi myös vaikuttaa sairastumisriskiin! Aiemmassa artikkelissa kerroimme, millainen ruokavalio suojaa muistisairauksilta. Ruokavalion lisäksi huomiota kannattaa kuitenkin kiinnittää myös muihin elintapoihin. Aivot kiittävät säännöllisestä liikunnasta, unesta ja haastavasta puuhasta.

Elintarviketieteiden maisteri Satu Jyväkorpi kertoo kirjassaan Hyvää aivoille, mitkä tekijät lisäävät muistisairauden riskiä.

Ylipaino on yhteydessä muistisairauksiin

Ylipaino on keski-ikäisillä yhteydessä metaboliseen oireyhtymään, huonoon veren sokeritasapainoon, korkeaan verenpaineeseen ja poikkeaviin veren rasva-arvoihin, jotka ovat kaikki muistisairauksien riskitekijöitä.

Sen sijaan ikääntyneillä lievä ylipaino parantaa kognitiota ja vähentää kuolleisuutta. Ikääntyneille suositellaankin korkeampaa painoindeksiä (24–29 kg/m²) kuin nuoremmille (20–25 kg/m²).

Kakkostyypin diabetes vahingoittaa kehon proteiineja

Aineenvaihduntaoireyhtymä ja sitä yleensä seuraava diabetes lisäävät Alzheimerin taudin riskiä. Tämä johtuu siitä, että veren suuri glukoosipitoisuus ja glukoosin aineenvaihduntatuotteet voivat vahingoittaa proteiineja niin sanotun glykaation kautta. Glykaatio on kehon normaali reaktio, mutta kun verensokeri on kroonisesti koholla, glykaatiota tapahtuu liikaa.

Muistisairauksien riski kasvaa, kun elintavat eivät ole kunnossa.

Glykaatio tarkoittaa sokerien reagoimista elimistön proteiinien kanssa, ja se voi vahingoittaa proteiinia, jolla on tärkeä tehtävä immuunivasteen, insuliinin, oksidatiivisen stressin ja veren glukoosipitoisuuden säätelyssä. Glykaation seurauksena proteiini ei siis enää pysty toimimaan normaalisti. Tästä johtuen aivojen hermosolut vahingoittuvat yhä kiihtyvässä tahdissa.

Korkea verenpaine vahingoittaa aivoverisuonien rakennetta

Aivoverisuonten rakenteen rikkoutuminen johtaa vaurioihin aivojen osissa, jotka ovat tärkeitä kognition kannalta. Tämä voi edistää Alzheimerin taudin ja erityisesti verisuoniperäisten muistisairauksien kehittymistä.

Korkea verenpaine on myös aivoverenvuodon riskitekijä.

Korkea kolesteroli lisää kognition heikkenemisen riskiä

Keski-ikäisen korkea kolesteroli lisää kognition heikkenemisen riskiä vanhuudessa. Toisaalta iäkkäillä korkeampi kolesterolipitoisuus on yhteydessä parempaan kognitioon. Tämä voi johtua siitä, että alkavaan Alzheimerin tautiin voi liittyä laihtumista, joka laskee veren rasva-arvoja. Niinpä iäkkäällä korkeammat rasva-arvot voivat tarkoittaa parempaa kokonaisterveyttä.

Tupakointi vaikuttaa aivoterveyteen heikentävästi

Tupakointi heikentää sydän- ja verisuoniterveyttä ja sitä kautta myös aivojen terveyttä. Lisäksi tupakan sisältämät myrkylliset yhdisteet ovat aivoille ja kognitiolle haitallisia.

Tupakoitsijoilla on suurempi riski sairastua Alzheimerin tautiin, verisuoniperäiseen dementiaan ja muihin muistisairauksiin kuin tupakoimattomilla. Myös passiivinen tupakointi on haitallista, vaikka sitä on tutkittu aktiivista tupakointia vähemmän.

Muistisairauksien riski kasvaa, kun elintavat eivät ole kunnossa.

Sen sijaan pelkkä nikotiini on alustavasti osoittautunut hyödylliseksi kognitiolle, sillä se saattaa stimuloida tiettyjä aivoreseptoreita, jotka vaikuttavat muistiin. Nikotiinilaastareita tutkitaankin parhaillaan Alzheimerin taudin ja ikään liittyvän muistin heikkenemisen hoidossa.

Ympäristön myrkyillä voi olla vahingollisia vaikutuksia

Alumiini ja raskasmetallit, kuten elohopea ja lyijy, voivat mahdollisesti lisätä muistisairauden riskiä, sillä ne ovat myrkkyä hermosoluille. Lyijy ja elohopea ovat erityisen haitallisia lapsen kehittyville aivoille.

Myös ilmansaasteet ja työperäinen suuri altistus hyönteismyrkyille ja kasvinsuojeluaineille ovat lisänneet tutkimuksissa Alzheimerin taudin esiintyvyyttä.

Geneettiset riskitekijät vaikuttavat sairauden syntyyn

Alzheimerin taudille altistavan geenin geenivirhe selittää noin 5–10 prosenttia sairastumisista. Alzheimerin tautia aiheuttavista geenivirheistä yleisimmät ovat APP, PSEN1 sekä PSEN2. Geenivirhe periytyy vallitsevasti, eli 50 prosentin todennäköisyydellä, virhettä kantavalta vanhemmalta.

Mikäli kantaa geenivirhettä, elintapojen merkitys korostuu entisestään. Terveellinen ruokavalio ja liikunta ovat tärkeitä hoitokeinoja yhdessä taudin etenemistä hidastavan lääkityksen kanssa.

Muut riskitekijät liittyvät elintapoihin

Edellä listattujen lisäksi myös nämä tekijät lisäävät muistisairauksien riskiä:

  • Tyydyttyneen rasvan ja kuiduttomien ja huonolaatuisten hiilihydraattien runsas saanti
  • Länsimainen, epäterveellinen ruokavalio
  • Runsas alkoholin käyttö
  • Korkea ikä
  • B-vitamiinien puute

 

THL:n sivuilla voi testata omaa sairastumisriskiä sydäninfarktiin, aivohalvaukseen ja tyypin 2 diabetekseen seuraavien 10 vuoden aikana. Muistisairauden osalta testi osoittaa sairastumisriskiä seuraavien 20 vuoden aikana.

Lähteet: Jyväkorpi: Hyvää aivoille, Kirjapaja; Muistiliitto; THL

Keskustelu

Kommentoi juttua: Kuulutko muistisairauksien riskiryhmään? Nämä tekijät lisäävät sairastumisen vaaraa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X