Terveys

Kuusikymppinen sairaanhoitaja Sirkku väsyi töissä, unohteli ja teki virheitä – syyksi paljastui Alzheimerin tauti

Alzheimer-diagnoosi aiheutti paniikkia Sirkku Vermilälle, 62, sillä sairaanhoitajana hän tiesi, mistä oli kyse. Ahdistus helpottui muisti­neuvojan ja Alzheimer-yhdistyksen tuella.

Alzheimerin tautiin sairastunut Sirkku Vermilä, 62, kertoo sairaudestaan. Tätä haastattelua tehtäessä muistin tukena on mukana yhdistyksen toiminnanjohtaja Teija Mikkilä.

Alkusyksystä 2015 Sirkku Vermilä tunsi itsensä normaalia väsyneemmäksi. Lomakaan ei auttanut.

”Minun piti varata aika terveydenhoitajalle, mutta työaikana en päässyt, kun matka sinne oli niin pitkä. Matkaan olisi mennyt puoli päivää”, Sirkku kertoo.

Sirkun työpaikalla oli tuolloin vähän henkilökuntaa, eikä hän voinut lähteä.

”Olin töissä sairaanhoitajana, 40 vuotta on tullut täyteen. Aluksi olin perushoitaja ja sitten opiskelin työn ohessa sairaanhoitajaksi”, hän sanoo.

Tammikuussa Sirkun työpaikka siirtyi Helsingistä Espooseen Jorvin sairaalaan, ja työmatka piteni reilusti.

”Se sekä kaikki muut työpaikan vaihtoon liittyvät muutokset rasittivat, ja olin ihan poikki. Keväällä työkaverini huomasivat, että olen väsynyt enkä aina muistanut asioita. Jorvissa oli hyvä työterveyslääkäri, hän antoi minulle toukokuun sairauslomaa.”

Sirkku siirrettiin töihin Meilahteen, jotta työmatka lyheni, ja hän pääsi päivätöihin. Kolmen viikon kuluttua osastonhoitaja huomasi, että Sirkulle tuli työssä virheitä. Syyksi epäiltiin uupumusta.

Alzheimer löytyi magneettikuvasta

Kesäkuussa Sirkku meni uudelleen lääkäriin ja magneettikuvaukseen.

”Magneettikuvassa näkyi tämä Alzheimer. Olin kyllä kauhuissani ja paniikissa diagnoosista. Se oli ahdistavaa. Töissä olin nähnyt paljon todella huonokuntoisia Alzheimer-potilaita.”

Onneksi Sirkku sai jutella muistineuvojan kanssa. Se helpotti ahdistusta. Hän meni myös mukaan Helsingin Alzheimer-yhdistyksen päivätoimintaan alkusyksyllä 2016.

Teija Mikkelä muistuttaa Sirkkua lempeästi, että yhdistys järjestää päivätoimintaa myös lauantaisin. Päivätoiminnan tarkoitus on edistää kotona asuvien muisti­sairaiden toimintakykyä ja sosiaalisia suhteita.

”Sirkku on osallistunut täällä muisti­joogaan. Siinä harjoitukset tehdään MemoMat-joogamatoilla, joissa on numeroita, kirjaimia ja värejä. Matolla tehdään sekä askelkuvioita että aivoja aktivoivia muistiharjoituksia”, Teija Mikkilä kertoo.

Sirkulla on tästä hyviä kokemuksia.

”Olen saanut päiväryhmästä hyviä ystäviä, ja tykkään joogasta. Sen jälkeen ei satu mihinkään. Kivut helpottavat ja tulee hyvä olo.”

Sirrku Vermilä, Teija Mikkilä ja Roki-koira
Sirkku Vermilän sylissä on toiminnanjotaja Teija Mikkilän Roki-koira.

Geenitestistä löytyi suvun Alzheimerille altistava geeni

Ensimmäinen Alzheimer-lääke ei sopinut Sirkulle, joten se vaihdettiin syksyllä toiseen. Tämä laastarimuodossa oleva lääke on sopinut.

”Uutta Alzheimer-lääkettä odotetaan hartaasti. Viimeisin lääke on vuodelta 2003, siis 15 vuoteen ei ole tullut uutta lääkettä”, Teija Mikkilä huomauttaa.

Sirkku ei ole suvussaan ainoa sairastunut. Hänellä on 14 sisarusta, joista kahdella on Alzheimer.

”Geenitesti osoitti, että sekä äidilläni että isälläni oli Alzheimerille altistava geeni. Isä ei sairastunut, mutta äitini alkoi yhtäkkiä kuusikymppisenä ihmetellä, miten ei enää muistanut yhtä hyvin kuin ennen.”

Muistiystävällinen ympäristö ja Välimeren ruokavalio auttavat

Sirkku asuu Helsingin Oulunkylässä ja pärjää kotona.

”Käyn lenkillä ja jumppaan. Noudatan Välimeren ruokavaliota, sillä sitä pidetään hyödyllisenä Alzheimer-potilaille. Hedelmiä varsinkin syön paljon. Veljeni on minun…”

”Edunvalvontavaltuutettuni”, Teija Mikkilä auttaa ja muistuttaa, ettei edunvalvojavaltuutetun määrääminen tarkoita automaattisesti oikeustoimikelpoisuuden menettämistä.

Toiminnanjohtaja puhuu myös muistiystävällisen ympäristön puolesta.

”Onko kauppakeskus selkeä ja esteetön? Löytyvätkö uloskäynnit helposti? Muistiystävällinen ympäristö on loogisesti järjestetty. Esimerkiksi tummat lattialaatat voivat muistisairaasta näyttää pelottavilta aukoilta.”

Teija muistuttaa Sirkkua tulevasta tapahtumasta.

”Olemme menossa Muistiliiton Muistiparlamentin ensimmäiseen kokoontumiseen…”

”Eduskuntaan”, muistaa Sirkku.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kuusikymppinen sairaanhoitaja Sirkku väsyi töissä, unohteli ja teki virheitä – syyksi paljastui Alzheimerin tauti

Lienuska korvesta

Hyvä artikkeli kotilidessä.Herra Alzeimerin saapuessa perheenjäseneksi,on vaikea ymmärtää.Taudin edetessä tulee yllättäviä aha elämyksiä ja tekoja.Omaisena väsyttävää ja pelottavaa.Ei saa puhua ja näyttää tunteita.Kirjoitan paperille vihani nykyään.

Optipessimisti😇

Tuttu on Sirkun tarina. Täällä kanssa 57v diagnoosin saanut sairaanhoitaja. Hyvä että tästä työikäisenä sairastumisesta nyt enempi puhutaan. Itsekin hoidin muistisairaita, ja on tukeva perimäriski ollut aina.
Liikunta ja järkevä ravinto ihan ykkösenä, onneksi löysin myös vertaistukiryhmät.
Aika pirullinen sairaus, mutta näillä mennään.
Kyllä elämä kuitenkin on ihan mukavaa. 👍

marjo

Alzheimerin taustalla on insuliiniresistenssi ja ravintoaineiden puutos.

Sairaus on suurelta osin täysin ennaltaehkäistävissä ja jo sairastuneet saavat merkittävää apua ruokavaliohoidosta, joka ei maksa mitään ylimääräistä, koska muutenkin ihmisen pitää syödä ja liikkua. Sairas ihminen tulee järjettömän kalliiksi potilaalle, yhteiskunnasta puhumattakaan. Inhimilliselle kärsimykselle ei edes voi hintalappua laittaa.

Esteenä ovat lähinnä jumiutuneet käsitykset ja aivopestyt ja asiaansa osaamattomat lääkärit, jotka tekevät työtään aseman vuoksi, eivät halusta ymmärtää ihmiskehoa.

Onneksi lääkäreistä löytyy poikkeuksia, jotka ovat huomanneet puutteellisuutensa ja käyneet kehittämään itseään. Silloin he voivat pystyä hämmästyttäviin suorituksiin.

Lääkärikoulutuksessa ei ole ravitsemusta paria viikkoa enempää ja näinollen lääkärit eivät pysty kartoittamaan potilaansa ravitsemustilaa. Mitään vitamiini- tai hivenainemittauksia ei yleensä edes tehdä. Myös ravintoainepuutoksista johtuvia oireita ja sairauksia hoidetaan yleensä lievittämällä oireita haitallisilla lääkkeillä, kun pitäisi hoitaa oireen syytä. Elämme 2000-lukua ja sairauksien hoito on monesti kuin keskiajalta.

Suuri harmi ja ihmeteltävä asia on miksi lääkäreille ei anneta kunnollista ravitsemuksellista koulutusta. Ruokavaliolla on kuitenkin tekemistä suuresti lähes kaikkien terveyden tekijöiden, sairauksista parantumisten ja immuunivasteen kanssa.

http://www.ravintoterveys.net/alzheimer.htm

Outoa

En ole sairaanhoitaja mutta tiedän, mikä on alzheimer.

Itsetestannut

Syökää rasvaa. Aivot tarvitsevat rasvaa. Benecolit ja muut margariinit pois. Lisäksi proteiinia. Lihan proteiini on parasta.

Hanna

Mikä rasva on hyvää, jos Benecol esimerkiksi on huonoa?

Vastaa käyttäjälle Optipessimisti😇Peruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.