Terveys

Salakavala laskimoveritulppa voi olla kokonaan oireeton – professori vastaa 8 kysymykseen veritulpasta, joka saattaa olla kohtalokas

Laskimoveritulppa on yleensä alaraajoihin syntyvä verihyytymä. Jos veritulpan oireita ilmaantuu, ei ole syytä jäädä odottelemaan. Hoitamaton tukos voi aiheuttaa keuhkoveritulpan.

Laskimoveritulppa tarkoittaa verihyytymän muodostumista laskimoon. Salakavala veritulppa ilmestyy herkimmin pitkään aloilla olemisen seurauksena. Salakavalan veritulpasta tekee se, että joskus tulppa voi olla täysin oireeton. Pahimmillaan laskimoveritulppa aiheuttaa keuhkoveritulpan, joka on hengenvaarallinen.

Lue myös: Miten tunnistan keuhkoveritulpan? Lue lääkärin ohjeet

Korona-aikana moni suomalainen istuu pitkiä aikoja paikoillaan esimerkiksi etätöissä. Onko laskimotukosten määrä lisääntynyt nyt, kun kaikki istuskelevat enemmän kotona?

”On vaikea sanoa, kuinka paljon määrät ovat lisääntyneet, kun kaikki on vielä niin uutta. Tähän mennessä on kuitenkin havaittu, että tautiin sairastuminen altistaa voimakkaasti laskimotukoksille”, kertoo Riitta Lassila. Hän on Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hyytymissairauksien professori.

Miten laskimoveritulppa yleensä oireilee, miten sitä hoidetaan ja voiko nuorikin saada sen? Kysyimme Riitta Lassilalta 8 kysymystä laskimoveritulpasta.

1. Laskimoveritulppa, mistä siinä on kyse? 

Laskimotukoksessa veri hyytyy laskimon sisällä ja tukkii verisuonen. Veritulppia syntyy yleensä alaraajojen syviin laskimoihin siksi, että niissä laskimoverenkierto on hidasta. Silloin  hyytymiä syntyy helpommin.

Pahimmillaan laskimotukos voi ajautua keuhkovaltimoihin ja aiheuttaa henkeä uhkaavan keuhkoveritulpan.

Laskimoveritulppia ja keuhkoveritulppia diagnosoidaan Suomessa vuosittain noin 1–2 tapausta tuhatta henkilöä kohden. Noin puolella niistä, joilla on syvä laskimoveritulppa, on myös keuhkoveritulppa.

Lue myös Seuran jutut: Tiesitkö tämän – keuhkoveritulpan syy usein jalan laskimotukos

2. Kenelle laskimoveritulppa iskee yleisimmin? 

Veritulpalle on kahdenlaisia syitä: ohimeneviä ja pidempiaikaisia.

Yleisin ohimenevä syy on pitkäaikainen paikoillaan pysyminen, kuten yli kolme päivää kestänyt vuodelepo leikkauksen tai vamman jälkeen. Vaikea ja kuumeinen infektio voi sekin pakottaa vuodelepoon. Tulehdusreaktio myös aktivoi hyytymistä.

Pysyviä tai pidempiaikaisia tekijöitä ovat muun muassa syöpä, verenpainetauti, raskaus, keuhkosairaudet, ylipaino ja tupakointi.

Lue myös: Perussairaudet, mitä ne ovat? Infektiolääkäri kertoo, ketkä kuuluvat infektiosairauksien riskiryhmään

Iän karttuessa riski saada verisuonitukos lisääntyy. Yli 70-vuotiailla riski on jo yksi sadasta. Nuorikin voi saada verisuonitukoksen. Jos veritulpan saa nuorena, taustalla saattaa olla perinnöllinen alttius tai muu altistava tekijä. Yksi nuori aikuinen tuhannesta saa syvän laskimotukoksen.

3. Miten laskimoveritulppa oireilee? Miten sen voi siis tunnistaa? 

Syvä laskimotukos tulee yleensä alaraajoihin tai lantion alueelle. Lievempänä syntyy pohjetukos, laajempana tukos voi olla koko alaraajassa.

Laskimotukoksen tyypillisiä oireita ovat:

  1. pohkeen turvotus
  2. leposärky ja arkuus alaraajoissa
  3. kävellessä tuntuva kipu

Laskimoveritulppa voi olla myös oireeton. Oireetonkin veritulppa voi suurentaa pohkeen ympärysmittaa. Se voi myös johtaa keuhkoveritulppaan.

Keuhkoveritulpan tyypillisimpiä oireita ovat:

  1. hengenahdistus ja yskä
  2. veriyskä ja rintakipu
  3. myöhemmin kuumeilu ja suorituskyvyn heikkeneminen

Keuhkoveritulppa uhkaa pahimmillaan henkeä, sillä iso tulppa tukkii keuhkoverenkierron. Keuhkoveritulppa on tunnettu äkkikuoleman aiheuttaja.

4. Jos epäilee veritulppaa, milloin pitää mennä lääkäriin? 

Jos epäilee laskimo- tai keuhkoveritulppaa, on syytä hakeutua päivystysvastaanotolle. Erityisesti silloin, jos kuuluu riskiryhmään ja oireet pitkittyvät 3–4 päivään, pitää olla herkästi yhteydessä lääkäriin.

5. Miten veritulppaa hoidetaan? 

Hoito aloitetaan hyytymiseen nopeasti vaikuttavalla hepariini-lääkkeellä, jota annostellaan kerran tai kahdesti vuorokaudessa ruiskeena ihon alle. Hyytymistä estävää hoitoa jatketaan tavallisesti 3–6 kuukautta.

Jos veritulpalla on suuri riski uusiutua, joudutaan turvautumaan useita kuukausia kestävään tai pysyväänkin estolääkitykseen.

Lääkityksen lisäksi on tärkeää muistaa riittävä nesteytys. Hoitoon käytetään myös lääkinnällistä hoitosukkaa eli  tukisukkaa. Se tehostaa verenkiertoa jalassa.

Lue myös: Tukisukat testissä: Nämä lentosukat ehkäisevät parhaiten turvotusta lentomatkoilla

6. Tarvitseeko tulpan hoitoon aina lääkityksen? 

Tarvitsee, sillä lääkitys auttaa elimistöä liuottamaan tukoksia pois. Lääkehoidon lisäksi tulpan jälkeen tarvitaan seurantaa ja mahdollista lääkehoidon uudelleenarviointia. Pitkäkestoista ja jopa pysyvää hoitoa käytetään silloin, jos potilaan laskimotulpan uusiutumisriski on selvästi suurentunut.

7. Kuinka helposti laskimoveritulppa uusiutuu?

Potilailla, jotka ovat kerran sairastaneet laskimoveritulpan, on jatkossa perustervettä suurempi riski saada tulppa uudelleen.

Suuremman riskin tapauksissa veritulppa uusiutuu ensimmäisen kolmen kuukauden aikana 20 prosentilla. Altisteisella tukoksella riski on pienempi, noin 3 prosenttia.

8. Miten laskimoveritulppia voi ehkäistä?

Hyviä ehkäisykeinoja ovat tukisukan käyttäminen, riittävä nesteytys ja liikkeelle lähteminen. Joka askeleella veri pumppautuu eteenpäin, joten on tärkeää nousta välillä ylös pitkän istumisen tai makoilun jälkeen.

Terveelliset elämäntavat ja painonhallinta ovat iso osa tulppien ehkäisyä, sillä korkeat rasva-arvot altistavat tukoksille.

Jos perinnöllisistä tai muista syistä veritulppien vaara on suuri, tautia ehkäistään jatkuvalla hyytymistä estävällä hoidolla. Myös riskiryhmäläisille suositellaan verenhyytymistä estävää lääkitystä pitkille lentomatkoille.

Suurten leikkausten yhteydessä sairaaloissa ja jälkihoidossa käytetään hyytymistä estävää hepariinihoitoa.

Jutussa käytetty lähteenä myös: Terveyskirjasto, Mehiläinen

Kommentoi

Kommentoi juttua: Salakavala laskimoveritulppa voi olla kokonaan oireeton – professori vastaa 8 kysymykseen veritulpasta, joka saattaa olla kohtalokas

Jormasalo50@gmail.com

Pohkeeni on erittäin kipeä varsinkin lenkillä kävellen ja levossa kosketus arka kävin lääkärissä sanoi että ei tukoksia itse olen sitä mieltä että jotain on pielessä kolestori arvo ldl 5.2 eikä määrännyt lääkitystä mitä pitäis toimia

Milla Kukkonen

Hei,

kipu pohkeessa voi johtua muistakin syistä kuin laskimotukoksesta. Kehotamme keskustelemaan oireesta tarkemmin lääkärisi kanssa.

Yst. Milla / Kotilieden digituottaja

Tyynetär

Olin Turkin kodissamme yksin vuonna 2012.Lähdin yöllä kohti wc:tä,ihme ja kumma otin kännykän mukaanai jota en yleensä ota.Otin wc:n ovenkahvasta kiinni,rojahdin lattialle-hampaita poikki kun kaaduin klinkkerilattialle.Pissat ja uloste tuli housuihini.Olin ihmeissäni mistä moinen.Sain ”könyttyä” itseni seinän viereen istumaan.Huomasin,että oikean jalan pohje alkoi turpoamaan samoin jalkapöytä.Olin ihmeissäni,mutta kun pohje turposi vauhdilla soitin talonmiehelle,pyysin soittamaan nopeasti ambulanssin.Kun ”lanssi” oli tullut olin jo tajuttomana.Heräsin Alanyassa sairaalassa.Vieressäni oli suomalainen sairaanhoidon opiskelija.Hän sanoi,huomenta Sirpa-voit laittaa kätesi ristiin,hengenlähtösi oli todella lähellä.Kaksi tukosta oli lähtenyt liikkeelle.Oli tehty erittäin nopeasti fasciotomia operaatio.Itku tuli kun tajusin tilanteen vakavuuden.Kun lähdin kotoa kohti Vantaan lentokenttää,sanoin miehelleni on kuin olisi pieni lasinsiru jalkapohjassani.Tutkin jalkaani Turkin kodissa,ei mitään häkynyt,eikä enää myös tuntunut.Noin pieni varoitus oli,jota en osannut yhdistää tukoksiin.Matkustin ensin Suomessa bussilla 3h45min,sitten 3h30min lentokoneessa ja vielä Antalyasta Alanyaan kaksi tuntia.Tämä ”tukosjuttu” ei tapahtunut edes samana päivänä,vaan vasta kolmantena päivänä kun olin kodissamme.Olen erittäin kiitollinen ortopedille joka operoi pohkeeni.Hän kävi minua tervehtimässä joka päivä.Olin Alanyan sairaalassa 21 vrk.Kun sain luvan lentää Suomeen,oli aika orpo olo koska lensin yksin.Soitin edellisenä iltana kotipaikkakunnan ambulanssi firman omistajalle että tulee vastaan Vantaalle.Siellä he olivat vastassa,ajettiin suoraan Poriin Satakunnan keskussairaalaan.Siellä ”lojuin” viikon,sitten tehtiin ihosiirto että saatiin haavan päälle ihoa.- Että näinkin voi tapahtua yks kaks yllättäen.Muka pieni lasinsiru jalkapohjassa olikin merkki tukoksista.Olkaa tarkkoin rakkaat ystävät.PS:Kännykkä pelasti henkeni,sekä nopea operaatio leikkaussalissa.

1963

Hengenahdistuksen takia ja jonkun merkittävästi koholla olleen veriarvon takia terv kesk lääkäri laittoi minulle lähetteen TAYSiin. Lähdin sinne omalla autolla. Kuvantamisessa todettiin keuhkoveritulppa laajalla alueella molemmissa keuhkoissa. Toisin kuin tuossa jutussa sanotaan, lääkitystä ei aloitettu. Lääkäri lähetti minut kotiin, ajamaan yksin 170 km syysyössä. Käski ottaa työterv lääkäriin yhteyttä, jos aihetta. Myöhemmin ilmeni, että myös pohkeessa oli veritulppa. Olin pohkeen kipua kyllä valittanut TAYSssa.

Vastaa käyttäjälle Milla KukkonenPeruuta vastaus

Sinun täytyy kommentoidaksesi.