Terveys

Punkki on luultuakin ikävämpi otus – puremasta voi saada liha-allergian

Tapauksia on todettu Suomessa vasta vähän, mutta se voi johtua siitä, että punkin aiheuttama liha-allergia tunnetaan huonosti.

Punkin purema voi aiheuttaa liha-allergian, mutta se on harvinaista. Silloin naudan, porsaan tai lampaan lihan syöminen laukaisee allergisen reaktion, jonka tavallisimmat oireet ovat pahoinvointi, vatsakipu tai nokkosrokko. Pahimmillaan liha-allergia  käynnistää anafylaktisen reaktion. Oireet alkavat muutamien tuntien kuluessa lihan syömisestä.

Allerginen reaktio hellittää yleensä kymmenissä minuuteissa tai viimeistään tunneissa. Anafylaktinen reaktio tosin voi vaatia akuuttia hoitoa, jotta se ylipäänsä pysähtyy.

”Allergisiin reaktioihin voi ottaa antihistamiinia. Se tehoaa hyvin nokkosrokon kaltaisiin oireisiin, mutta huonommin vatsakipuihin”, lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri professori Mika Mäkelä sanoo.

Lue myös: Mistä tunnistaa punkin levittämän borrelioosin ja puutiaisaivotulehduksen? Lue, milloin on syytä hakeutua lääkäriin

Erityinen sokeri herkistää allergialle

Ihminen voi allergisoitua punaiselle lihalle, jos sattuu saamaan punkin puremasta elimistöönsä vierasta alpha-gal-sokerirakennetta. Se aiheuttaa yliherkistymisen, koska ihmisen kehossa ei ole sitä omasta takaa.

Jos punkki on ennen ihmisen puremista imenyt verta jostain nisäkkäästä, se on saattanut saada suolistoonsa alpha-galia, ja siirtää sen nyt syljessään ihmisen elimistöön. Alpha-galin sokerirakenne muistuttaa punaisessa lihassa olevaa sokeria, joten liha laukaisee ihmisessä allergisen reaktion.

Vältä allergia – älä syö punaista lihaa

Tehokkain tapa välttää oireita kokonaan on jättää punainen liha syömättä. Erityisesti naudan, porsaan ja lampaan liha ovat punkin puremasta allergisoituneilla pannassa. Joissain tapauksissa myös gelatiini eli liivate voi altistaa allergiselle reaktiolle. Gelatiinia on monissa elintarvikkeissa, makeisissa, lääkkeiden kuorissa ja kosmetiikassa.

Onneksi liha-allergiasta voi parantua ajan mittaan. Jos vasta-aineet häviävät verestä, punaisen lihan voi ottaa takaisin ruokavalioon.

”Lääkärit ovat hoitaneet ihmisiä, jotka ovat allergisoiduttuaan välttäneet punaista lihaa vuosien ajan, mutta ovat parannuttuaan voineet taas syödä sitä”, Mäkelä sanoo.

Liha-allergia vain harvoille

Liha-allergia on niin harvinainen, että toistaiseksi ei tiedetä, miksi läheskään kaikki eivät kehitä punaisen lihan allergiaa, vaikka saisivat punkin syljestä alpha-galia kehoonsa.

Vielä ei tiedetä myöskään sitä, mikä määrä alpha-galia saa allergian puhkeamaan. Siitäkään ei olla varmoja, kuinka kauan punkin pitää olla kiinni tai edellyttäkö allergian puhkeaminen useamman punkin pureman. Se kuitenkin on huomattu, että B-veriryhmä näyttäisi jonkin verran suojaavan liha-allergian puhkeamiselta.

Lue myös: Vältä punkki ihossa – tiedätkö, missä punkki majailee ja miten suojaudut?

Suomessa sata liha-allergikkoa

Suomessa on todettu hyvin vähän punkin aiheuttamaa liha-allergiaa. Tutkittua tietoa sen yleisyydestä ei ole.

Muiden maiden kokemusten perusteella Mäkelä arvioi punaiselle lihalle allergisoituneita olevan Suomessa noin sata. Esimerkiksi Helsingissä HUS:in allergiapoliklinikassa on hoidettu muutamia potilaita.

Lapsilla liha-allergiaa ei ole tavattu Suomessa lainkaan, ja myös muualla maailmassa tauti näyttää kehittyvän aikaisintaan nuoruudessa ja pikemmin vasta aikuisiällä. Sen sijaan mitään alueellista esiintymistä, kuten esimerkiksi Kumlingen taudissa on, liha-allergiassa ei näytä olevan. Sitä voi esiintyä ainakin periaatteessa missä tahansa, missä ihmiset saavat paljon punkin puremia. Suomessa tosin tapauksia on ollut niin vähän, että epidemiologista tietoa ei vielä ole.

Mäkelä pitää tautia alidiagnosoituna, koska ihmiset eivät tunne tätä allergiaa. Myös lääkärit ovat vielä huonoja tunnistamaan sitä.

”On todennäköistä, että alamme löytää tätä enemmän, kun tietoisuus pikkuhiljaa kasvaa. Myös joidenkin potilaiden mysteerisinä pidetyt oireet saavat tätä kautta selvyyden”, Mäkelä sanoo.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 26/2020.