Terveys

Masennus vie ilon ja voimat – jos huolestut läheisen mielenterveydestä, ota asia puheeksi pian

Masennus voi näkyä ilottomuutena ja voimattomuutena. Jos huolestut läheisesi tai esimerkiksi työkaverisi voinnista, näin voit lähestyä häntä.

Masennus ei aina näy, mutta usein siitä voi olla merkkejä niin ihmisen käyttäytymisessä kuin ulkoisessa olemuksessakin. Masentuneen olemus saattaa viestiä, ettei ihminen halua ketään lähelleen: joku pukeutuu mustaan, joku ei jaksa pestä tukkaansa tai hampaitaan, joku kävelee puhki kuluneissa vaatteissa. Tämä ei tarkoita, että masentunut pitäisi jättää omaan rauhaansa.

Lue myös: Mistä masennus johtuu, ja miten se näkyy? Kysyimme terapeutilta, joka toipui itse masennuksesta

Terapeutti, pappi ja kirjailija Miia Moisio korostaa kirjassaan Toivon kirja, masennuksesta (Otava 2018), että masentunut vetää puoleensa kurjia olosuhteita, ihmisiä ja epäonnistumisia ja huomaa ympäristöstä negatiiviset asiat.

”Kurjuus vetää puoleensa kurjuutta ja hyvä kaikkea mahdollista hyvää.”

Masentunut saattaa kerätä itsensä ympärille ihmisiä, jotka vahvistavat kurjaa käsitystä itsestä. Siksi välittävät ihmiskontaktit ovat erityisen tärkeitä, sillä ne tuovat masentuneen elämään valoa.

Lue myös: Kun masennus aiheuttaa fyysistä särkyä – tunnista masennuskipu

Veikö masennus naurun?

Jos olet huolestunut läheisesi mielenterveydestä, ota asia rohkeasti puheeksi: Miten voit? Mitä sinun elämääsi kuuluu? Milloin olet viimeksi nauranut?

Projektipäällikkö Tiina Lumijärvi Suomen Mielenterveysseurasta muistuttaa, että juttelu onnistuu parhaiten turvallisessa ja rauhallisessa paikassa. Jos toinen ei halua jutella asiasta, kannattaa hänet jättää rauhaan. Jonkin ajan kuluttua on hyvä palata asiaan ja kysyä uudelleen.

”On hyvä olla herkkänä sopivalle hetkelle ja kuunnella, jos toinen vähänkin avautuu.”

Alkulämmittelyn jälkeen voi suoraan kysyä, miltä toisesta tuntuu. Onko hän tuntenut niin jo kauan? Entä onko hän kertonut asiasta muille?

Lumijärvi kehottaa kuuntelemaan ja puhumaan vain omista tunteistaan: minua huolestuttaa tilanteesi. Toisen suuttumista ei kannata pelätä, sillä oman huolen ilmaiseminen ei ole toisen yksityisyyteen väkisin tuppautumista.

Pelkät tsemppaukset eivät auta, jos ihminen on todella masentunut. Toiselle kannattaa antaa aikaa pyöritellä ja pohdiskella tunteita, toiveita ja tarpeita yhdessä ja hyväksyvässä hengessä.

Lue myös: Eettinen Goodio-suklaa valloittaa maailmaa – läpimurtoa edelsi yrittäjän uupumus

Masennus voi helpottua jutteluhetkellä

Valoa päiviin

Oli toisen masennuksen takana sitten mitä vain, hedelmällisintä on avoin asenne ja pidättäytyminen tuomitsemasta.

”Itsemyötätunto on yksi mielenterveyden taito. Haluaisiko masentunut kertoa itsestään? Mitä hän ajattelee tilanteestaan? Miksi pitäisi pärjätä?”

Vaikka hetki ei olisi heti oikea, älä luovuta. Tarjoa masentuneelle tietoa masennuksesta, kannusta häntä huolehtimaan itsestään ja rohkaise hakemaan ammattiapua ja vertaistukea. Esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuralla on päivystävä valtakunnallinen kriisipuhelin, jossa omasta tilanteestaan voi keskustella nimettömästi.

Lähtisikö läheisesi juttelemaan kävelylle? Ehkä metsään? Liikunta vähentää stressiä, ja varsinkin masentuneelle tekisi hyvää ulkoilla päivisin, jotta hän saisi luonnonvaloa.

Myös rutiinit voivat tukea hyvinvointia. Kannusta masentunutta pieniin päivittäisiin tavoitteisiin. Kaksi tai kolme pientä tavoitetta päivässä riittää.

Rytmiä ja osallisuutta

Jutelkaa, miten arjesta voisi tehdä mielekkään. Voisiko masentunut kokea olevansa osallinen jossakin itselleen mieluisassa? Auttaisiko jos ensimmäisellä kerralla lähtisit mukaan kaveriksi?

”Kysy masentuneelta tuttavalta, onko hänelle läheisiä ihmisiä, kenelle voisi puhua. Myös netissä on vertaistukiryhmiä, joissa ajatuksiaan voi helposti jakaa”, Lumijärvi vinkkaa.

Aina henkilö ei halua apua. Silloin häneltä kannattaa tiedustella, miksei hän halua apua, ja onko siihen jokin erityinen syy.

”Syynä voi olla esimerkiksi pelko leimautumisesta yhteisössä. Avun hakeminen voi myös tuntua oman heikkouden myöntämiseltä.”

Ongelman myöntäminen ei ole heikkouden merkki. Toipumisessa on tärkeää viljellä toivoa. Mitä voimavaroja henkilöllä on ja miten niitä voisi hyödyntää? Voisitte ehkä yhdessä muistella masentuneen elämän hyviä ja iloisia hetkiä.

Avun tarjoamisten ja huolen keskellä läheisten on hyvä huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Samalla masentuneen on opittava ottamaan vastuuta omasta elämästään. Se tuo omanarvontuntoa ja onnistumisen kokemuksia.

Lähteet: Miia Moisio (2018): Toivon kirja, masennuksesta (Otava, Hidasta elämää). Työelämän mielenterveyden ensiapu, koulutusmateriaali, Suomen Mielenterveysseura 2018.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Masennus vie ilon ja voimat – jos huolestut läheisen mielenterveydestä, ota asia puheeksi pian

Sinun täytyy kommentoidaksesi.