Terveys

Misofonia voi tehdä elämästä tuskaisen – syy ääniyliherkkyydelle löytyy aivoista

Misofonia saa vihaamaan tavallisiakin ääniä, kuten maiskuttelua, naksauttelua ja äänekästä hengittämistä. Pahimmillaan sairaus voi lamaannuttaa sosiaaliset suhteet ja tehdä arkipäivistä piinallisen.

Saako vieressä istuvan mässytys aivot räjähtämään raivosta? Tai stressaantuneen kollegan puhina ja kynän naksuttelu selkäpiin karmimaan? Syy saattaa olla misofonia eli ääniyliherkkyys.

Misofonia saa aikaan äärimmäisen voimakkaita vihan ja ärsytyksen tunteita tietyistä ääniärsykkeistä johtuen. Vihaa herättävät tyypillisesti tavalliset syömisen äänet, kuten maiskutus, hörppiminen ja rouskutus. Myös vierustoverin hengitys, purkanjauhaminen tai nivelien naksauttelu voi synnyttää suoranaista raivoa tai jopa paniikkia. Leffaherkkujen rapistelu voi suututtaa, ruoan mässyttäminen raivostuttaa.

Joidenkin arvioiden mukaan jopa 20 prosenttia väestöstä ärsyyntyy maiskuttamisen tai toistuvan napsuttelun tyyppisistä äänistä, mutta misofoniasta kärsivälle henkilölle tilanteessa ei ole kyse pelkästä kevyestä turhautumisesta. Äänet voivat herättää niin voimakkaita tunteita, että arkipäivistä tulee tuskaisia – ihmissuhteet saattavat kärsiä raivokohtauksista ja työnteko toimistolla voi olla mahdotonta.

Lue myös Tiinan kokemukset misofoniasta: Tiina, 40, ärsyyntyi tietyistä äänistä jo lapsena, mutta sai nimen oireilleen vasta neljä vuotta sitten – näin misofonia vaikuttaa hänen elämäänsä

Misofonia: syypää löytyy aivoista

Syytä misofonian synnylle ei vielä tiedetä. Tutkimusten mukaan joidenkin ihmisten aivot näyttävät kuitenkin olevan herkempiä tiettyjen äänien aiheuttamalle kuormitukselle, jolloin aivoissa syntyy voimakas ”taistele tai pakene” -reaktio. Pulssi kiihtyy ja kämmenet hikoavat. Aivot käyvät ikään kuin ylikierroksilla.

Toiset tutkimukset ovat osoittaneet, että misofoniasta kärsivän henkilön aivojen otsalohkossa esiintyy muutoksia. Yksi otsalohkon tehtävistä on muun muassa yhdistää fyysiset aistiärsykkeet tunteisiin.

Tutkimuksista huolimatta misofoniaa ei ole Suomessa vielä luokiteltu viralliseksi sairaudeksi.

Lue myös Seura.fi: Kun Mauri-staffi alkoi pelätä remonttiääniä, oli toimittava nopeasti: Näin koiran ääniahdistus helpotti

Elämää voi pyrkiä helpottamaan terapialla ja elintavoilla

Misofonia puhkeaa usein jo lapsuudessa, 9–13-vuotiaana, ja siitä voi joutua kärsimään koko ikänsä. Toistaiseksi parannuskeinoa ei ole vielä löydetty.

Jotkut ovat kuitenkin saaneet apua kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, psykoterapeuttisesta hypnoterapiasta tai tinnitukseen liittyvästä TRT-terapiasta.

Misofoniasta kärsivät voivat myös yrittää helpottaa oloaan kiinnittämällä huomiota säännöllisiin elämäntapoihin. Sekä stressi että väsymys saattavat lisätä ääniyliherkkyyttä, joten jo riittävällä palautumisella voi saada aikaan elämää helpottavia muutoksia.

Myös erilaisten taustaäänien, kuten musiikin, kuuntelu voi auttaa suodattamaan raivoa herättäviä ääniä.

Lue myös: Kun esikoisella todettiin aistisäätelyhäiriö, Henna, 34, ymmärsi kärsivänsä samoista oireista: ”Lapsena itkin aina, kun joku harjasi hiuksia”

Muut lähteet: Misophonia UK, WebMD, Harvard Health Publishing, BBC, US Department of Health and Human Services, Medical News Today, Misophonia Association, Anna-lehti