Terveys

6 asiaa, joita saaristolääkäri ei tekisi saaristossa tai rannalla – ”Vaikean vammautumisen riski on suuri”

Kesäisessä saaristossa mökkeillessä tai veneillessä voi sattua ikäviä haavereita. Saaristolääkäri kertoo, mitä hän ei itse tekisi saaristossa.

Kesä on saaristolomailun ja -mökkeilyn kulta-aikaa. Se on myös aikaa, jolloin kesäisen touhuilun lomassa sattuu erilaisia ikäviä haavereita ja tapaturmia.

Saaristossa on erityisen vilkasta heinäkuussa, jolloin saaristolääkärit ovat veneineen apuna lomailijoille, veneilijöille ja saaristossa asuville. Suurin osa tapaturmista tapahtuu yleensä turisteille, jotka eivät ole välttämättä tottuneet toimimaan veden äärellä ja saariston luonnossa.

Saaristolääkäri Eero Kitinoja Saaristolääkärit oy:stä kehottaa kaikkia kesäisessä saaristossa aikaansa viettäviä panostamaan varovaisuuteen, jotta terveysongelmilta säästyttäisiin. Pyysimme Kitinojaa kertomaan, mitä hän ei tekisi itse saaristossa oleillessaan.

1. En lähtisi veneilemään tai mökkeilemään ilman ihon puhdistusvälineitä

”Pienet tapaturmat ja ihoinfektiot ovat yleisiä kesäaikaan. Haavat ovat kaikista tavallisimpia tapaturmia, joita kohtaan saaristossa työskennellessäni.

Ihon haavoihin ja nirhaumiin voi kehittyä herkästi isompi infektio kesän kuumuudessa. Ihon puhdistusainetta ja muita puhdistustarvikkeita kannattaa pitää aina mukana, sillä haavat on tärkeä pitää puhtaina ja kuivina. Uimista ja saunomista tulee välttää, jos haava on isompi ja hoitoa vaativa.

Muita yleisiä saaristossa kohtaamiani tapaturmia ovat nilkan nyrjähdykset, pienet murtumat ja aivotärähdykset. Normaalit hengitystieinfektiot ja akuutit sairastumiset ovat myös melko tavanomaisia vaivoja.

Kohtaan myös kalastusvammoja, joista tyypillisin on koukun kiinni jääminen kehoon. Varovaisuus on virvelöidessä tai onkiessa tärkeää. Muihin paikalla olijoihin on hyvä pitää riittävä etäisyys, jotta koukku ei vahingossa jää kiinni toisen henkilön ihoon.”

2. En liikkuisi saaristo- ja ranta-alueilla ilman kumisaappaita

”Kyykäärmeet liikkuvat ja oleilevat saaristossa ranta-alueilla ja pitävät kallioilla lämmittelystä. Näillä alueilla liikkuessa on hyvä pitää saappaat jalassa ja välttää paljain jaloin kulkemista. Kulkiessa kannattaa katsoa jalkoihin ja välttää suin päin pusikoihin astumista.

Kyykäärmeen purema vaatii aina aikuisilla lääkärillä käynnin ja lapsilla sairaalassa käynnin.

Jos käärme puree jalkaan, kyseistä jalkaa tulee pitää levossa. Jalkaa ei saa liikuttaa ja sillä ei saa kävellä. Käärmeen pureman saanut henkilö pitää viedä saaristosta lääkäriin.

Ennen lääkärille lähtöä kannattaa ottaa ensin puhelimitse yhteys terveyskeskukseen, lääkäriasemaan tai sairaalan päivystysvastaanottoon.”

Lue myös: Kyyn purema pitää aina näyttää lääkärille – kyypakkauksesta ei välttämättä ole hyötyä

Punkkeja on hyvä varoa saaristossa lomaillessa.
Punkit viihtyvät heinikoissa ja nurmikoilla, joten piknikhuopa on retkeillessä turvallisinta asettaa kalliolle tai hiekalle. © iStock

3. En asettuisi piknikille saaren ranta-alueen heinikolle tai nurmikon läheisyyteen

”Retkeillessä laittaisin piknikhuovan ennemmin kalliolle tai hiekalle ranta-alueen heinikon tai nurmikon sijaan, jotta välttyisin punkeilta.

Punkkeja on paljon kaikkialla. Ne viihtyvät erityisesti heinikoissa, pöheiköissä ja nurmialueilla, joten näissä paikoissa ei kannata kulkea paljain säärin. Jos piknikhuovan levittää nurmikolle, punkit voivat kiivetä helposti piknikhuovalta ihmiseen.

Kaikkein tärkeintä on tehdä kehon punkkitarkastus aina päivän päätteeksi. Mitä nopeammin punkin poistaa iholta, sitä pienempi on riski sairastua punkkien levittämään puutiaisaivotulehdukseen tai borreliaan, joka on bakteerin aiheuttama infektio.

Jos mökkeilee tai veneilee kesällä alueella, jossa esiintyy TBE-viruksen aiheuttamaa puutiaisaivotulehdusta, suosittelen suojautumaan taudilta rokotteella. Borreliaa ei voi ehkäistä rokotteella, mutta kummaltakin punkkitaudilta voi yrittää suojautua riittävällä vaatetuksella: pitkähihaisella paidalla ja pitkillä housuilla.”

Lue myös Anna.fi: Kuinka suuri osa punkeista levittää tauteja, ja miten borrelioosi ja puutiaisaivokuume oireilevat? Nämä asiat punkeista kannattaa tietää

4. En hätiköisi veneen rantautuessa

”Tapaturmia sattuu herkästi, kun veneellä rantaudutaan satamaan. Veneen kuljettajalla täytyy olla veneilytaidot hallussa ja rantautuminen tulisi opetella tekemään hätiköimättä. Hätiköidessä niin veneen kuljettaja kuin rantautumisen vastaanottaja voivat olla alttiita vahingoille.

Esimerkiksi köysiä kiinnitettäessä kuskilta vaaditaan huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta, jotta kenenkään sormet eivät jää laiturin ja veneen väliin. Vetävä köysi voi myös jättää käteen pahan jäljen.

Hyvin tavallista on, että veneestä laiturille hyppäävä henkilö tippuu veneen ja laiturin väliin tai nyrjäyttää nilkkansa laiturille hypätessä. Veneen laidalla kulkiessa voi myös liukastua ja loukata itsensä kaatuessa.

Veneen rantautuessa laituriin voi tulla kiire, mutta tilanteessa on pidettävä pää kylmänä ja muistettava kaikkien turvallisuus.”

5. En menisi päihtyneen veneenkuljettajan kyytiin

”Veneenkuljettaja vastaa veneen turvallisuudesta, joten hänen ei kuulu olla päihtynyt. Veden äärellä myös veneen matkustajien olisi hyvä käyttää alkoholia kohtuudella.

Alkoholin suurempi käyttö voi olla kohtalokasta veneillessä: tapaturma-alttius kasvaa ja myös hukkumiskuoleman riski kasvaa, jos joku veneilijöistä joutuu veden varaan.”

Veneitä satamalaiturissa.
Veneen rantautuessa satamaan on hyvä pysyä rauhallisena. © iStock

6. En hyppäisi pää edellä veteen vieraassa rannassa

”Vierailla rannoilla ja vesillä ei pidä sukeltaa pää edelle veteen. Sukeltaessa pää voi osua kiveen tai uppotukkiin, jolloin vaikean vammautumisen riski on suuri. Jos tuntemattomissa vesissä hyppää jalat edellä veteen, hengenvaaraa ei ole, mutta loukkaantumisriski on kuitenkin olemassa.

Jos uimataito on huono, ei kannata uida liian syvälle. Liian pitkä uintimatka voi viedä kenen tahansa voimat, jolloin rannalle takaisin uiminen voi vaikeutua.

Vaaran paikka on myös päihtyneenä saunoessa ja uidessa. Humalassa saunomisen yhteydessä ei kannata lähteä merelle liian pitkälle uimamatkalle hukkumisvaaran vuoksi.”

Kommentoi

Kommentoi juttua: 6 asiaa, joita saaristolääkäri ei tekisi saaristossa tai rannalla – ”Vaikean vammautumisen riski on suuri”

Sinun täytyy kommentoidaksesi.