”Mitä vauraampi maa, sitä useampi sairastuu” – elintasosairaudeksi muuttunut rintasyöpä yleistyy hurjaa vauhtia: nämä asiat altistavat sille

Elintason nousun myötä rintasyöpä on lisääntynyt Suomessa vauhdilla 1960-luvulta lähtien. Rintasyöpää on enemmän koulutetuilla kuin kouluttamattomilla. Kun helsinkiläinen Satu Kivistö sairastui rintasyöpään nelikymppisenä, hän ajatteli: ai nyt jo.

Rouva hyvä, teillä on rintasyöpä. Satu Kivistö seisoi helsinkiläisen lääkäriaseman tutkimushuoneessa, jossa hänen rintansa oli ensin litistetty mammografia­laitteen levyjen väliin, sitten kuvattu ultraäänellä.

Lääkärin sanat kuullessaan Satu ei yllättynyt. Ennemminkin hän ajatteli: ai, nyt jo. Hän oli 41-vuotias. Suvussa ei ollut rintasyöpää, mutta jostain syystä Satu oli arvellut, että tämä diagnoosi vielä tulee hänen eteensä.

Oli vapun aatonaatto vuonna 2009. Radiologi kysyi, oliko Sadulla kiire. Voitaisiinko paksuneulanäyte ottaa heti?

”Soitin kaverilleni, että tässä tuli nyt vähän muuta”, Satu kertoo.

Yhdessä asiassa lääkäri tosin erehtyi. ­Satu ei ollut rouva, vaan sinkku ja lapseton.

Rintasyöpä on hyvätuloisten sairaus

Satu oli tilanteessaan yksin. Toisaalta taas ei. Joka vuosi noin 5 000 suomalaista naista saa saman diagnoosin. Mikään muu syöpä ei yllä naisilla lähellekään näitä lukuja.

Vielä 1950-luvulla tilanne oli toinen: rintasyöpä oli Suomessa paljon nykyistä harvinaisempi sairaus. Vähitellen elintaso nousi, ja rintasyöpä alkoi yleistyä.

1960-luvun lopulta lähtien tahti on kiihtynyt kiihtymistään. Nykyisin lähes jokaisen suomalaisen lähipiiriin kuuluu joku rintasyövän sairastanut ja rintasyövästä puhutaan elintasosairautena.

”Sitä on eniten koulutetuilla ja rikkailla ihmisillä. Mitä enemmän vaurautta, sitä enemmän rintasyöpää”, sanoo epidemiologian professori ­Eero Pukkala, joka on juuri eläköitynyt Suomen syöpärekisterin tutkimusjohtajan pestistä.

Pohjoismaat, Eurooppa, Yhdysvallat, Kanada. Australia ja Uusi-­Seelanti. Näissä vauraissa maissa rintasyöpä on yleisin.

Kehitysmaissa, vaikkapa Keski-Afrikassa, rintasyöpää ei juuri ole. Kehittyvissä maissa, kuten Intiassa, siihen sairastuneiden määrä on alkanut lisääntyä.

Osittain yleistyminen johtuu siitä, että kun naiset säästyvät muilta sairauksilta, he pysyvät hengissä pidempään, ja 60–70-vuotiaana riski sairastua rintasyöpään kohoaa selvästi.

Fyysinen työ suojaa rintasyövältä

Sota-ajat suojasivat suomalaisia rinta­syövältä. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa elettiin vaatimattomammissa oloissa raskaita töitä tehden.

Nyt Suomi on saanut muut Pohjoismaat kiinni. Meillä on Tanskan jälkeen toiseksi eniten rintasyöpää. Seuraavina tulevat Ruotsi, Norja ja Islanti.

Rintasyöpä on harvinaisin niillä, ­jotka tekevät fyysisesti raskasta ­työtä. ­Pohjoismaisissa tutkimuksissa sitä on havaittu vähiten kalastajilla, puutarhureilla, metsureilla ja hitsaajilla. Eniten toimittajilla, lääkäreillä, virkamiehillä ja taiteilijoilla.

Nimenomaan työssä tuleva säännöllinen liikunta suojaa sairastumiselta. Siitä että vapaa-ajan liikunta toisi riittävän suojan, on vähemmän näyttöä.

”Ylimmillä toimihenkilöillä on noin puolitoistakertainen riski sairastua rintasyöpään verrattuna kouluttamattomiin aputyöntekijöihin”, Eero Pukkala sanoo.

Myös yötyö lisää rintasyövän riskiä. Melatoniini, jota erittyy pimeällä nukkumisen aikana, on suojaava tekijä.

Lentoemännillä, jotka lentävät aikavyöhykkeiden yli, on tuplasti rintasyöpää muuhun väestöön verrattuna. Se voi olla aikaerorasitukseen liittyvä hormonaalinen asia.

Riski saada rintasyöpä liittyy osittain myös geeneihin. Perinnöllisillä tekijöillä on merkitystä 5–10 prosentissa rintasyövistä. Mutta sairauden lisääntyminen ei selity tällä.

”Geenit eivät muutu. Silti rintasyöpädiagnoosin saamisen todennäköisyys on lähes nelinkertaistunut 1950-luvulta tähän päivään”, Eero Pukkala sanoo.

Osa määrän kasvusta johtuu herkemmästä diagnosoinnista. Kaikille yli viisikymppisille suunnatut seulonnat aloitettiin vuonna 1986. Vuonna 2007 ne on laajennettu koskemaan myös 60–69-vuotiaita.

Satu Kivistö selvisi rintasyövästä. Nyt hänen arkeaan ilostuttaa ratsastusharrastus Hektor-hepan kanssa.

Rintasyöpään sairastunut Satu: ”Valmistauduin kuolemaan”

Paksuneulanäyte oli otettu. Satu Kivistö seisoi Alkon kassajonossa kuohuviinipullo kädessään. Tällainen vappu tällä kertaa, hän mietti.

Kännykän näytöllä vilkkui gynekologin numero, mutta ei kassajonossa voinut vastata. Tekstiviesti piippasi. Gynegologi kertoi kirjoittaneensa Sadulle lähetteen Naistenklinikan rintarauhasyksikköön.

Halkaisijaltaan 11-millinen kasvain oli löytynyt vasemmasta rinnasta, ­heti nännin takaa. Itse Satu ei ollut sitä tuntenut. Kahteen viikkoon hän ei puhunut syövästään kenellekään. Ei ystävilleen eikä vanhemmilleen.

”En yleensäkään puhu keskeneräisistä asioistani. Odotin, että syöpälääkäri antaa faktoja, joita voin kertoa.”

Puhumisen sijaan Satu siivosi. Puunasi kotinsa, kävi läpi paperiarkistonsa, lopetti lehtitilauksensa.

”Valmistauduin kuolemaan.”

Yksi asia murehdutti ylitse muiden.

”En saisikaan ottaa kissanpentua, jonka oli varannut, koska kuolen.”

Suurempi lapsiluku suojaisi rintasyövältä

Naisten elämä on muuttunut. He opiskelevat aiempaa pidempään, hankkivat lapset vanhempina ja tekevät niitä vähemmän. Tyttöjen puberteetti on aikaistunut ja aikuisten naisten menopaussi myöhentynyt. Vaihdevuosissa moni käyttää hormonikorvaushoitoa.

Tämä kaikki liittyy hormoneihin, ja rintasyövän taustalla on usein juuri hormonaalisia syitä.

Kun ei olla raskaana tai ­imetetä, naisen elimistö tuottaa estrogeenia pitkään ja paljon, mikä on ­yhtey­dessä osaan rintasyövistä. Mutta nykymaail­massa lasten hankkimiseen ei sovi puuttua suosituksin.

”Ei lapsia ryhdytä tekemään teini-iässä sen takia, ettei tulisi rintasyöpää. Eikä naisille voi mennä sanomaan, että mitäs teit lapsia niin myöhään ja niin vähän”, sanoo Syöpärekisterin johtaja Nea Malila.

Hormonikorvaushoitojen käyttöä on Malilan mukaan syytä harkita tarkasti, koska on selkeää näyttöä siitä, että vaihdevuosien hormonikorvaushoidot lisäävät rintasyövän vaaraa.

”Siitä voidaan sitten väitellä, kuinka paljon ne lisäävät riskiä tai millaisia riskejä elämässä yleensä halutaan ottaa.”

On puhuttu viiden tai kolmen vuoden käytön turvarajasta. Mutta myös vielä lyhyemmästä.

”Mielestäni oikea suositus on, ­että kun hormoneita on pakko käyttää vaihdevuosioireisiin, käytetään mahdollisimman lyhyen aikaa. Vanhenemista estäviksi ihmelääkkeeksi niitä ei pidä mieltää”, Nea Malila sanoo.

Professori Eero Pukkala kuitenkin huomauttaa, että vaikka rintasyöpiä todetaan enemmän vaihdevuosihormoneja pitkään käyttäneillä naisilla, kuolleisuus rintasyöpään on heidän joukossaan jopa pienempi kuin niillä, jotka eivät käytä hormoneja.

Syöpiä myös todetaan enemmän korvaushoitoja käyttävillä naisilla, koska he käyvät kerran vuodessa gynekologilla. Nämä niin sanotut lisäsyövät ovat usein hyvänlaatuisia.

Satu Kivistö ryhtyi ratsastamaan parannuttuaan syövästä.

Satu Kivistön kuukautiset alkoivat pari päivää hänen 13-vuotissyntymäpäiviensä jälkeen. Ehkäisypillerireseptin hän kävi hakemassa terveyskeskuksesta ollessaan parikymppinen sihteeri­opistolainen.

”Sanoin lääkärille, että tarvitsen pillerit, eikä siitä sen kummemmin keskusteltu.”

Satu söi pillereitä kymmenen vuotta. Hän haaveili lapsesta, mutta ei kohdannut ihmistä, jonka kanssa olisi halunnut sitä yrittää.

Nykyisin headhunter-firmassa työskentelevä Satu on tehnyt työurallaan ajoittain hyvinkin pitkää päivää. Mielenkiintoiset hommat ovat vieneet mennessään, ja stressi on tullut tutuksi.
”Tiedän olevani stressaantunut, kun korvissa suhisee.”

Sairastumisen aikaan Satu työskenteli startup -yrityksessä. Puoli vuotta ennen diagnoosia osa porukasta pantiin pihalle. Toukokuun lopussa 2009 Satu kertoi työkavereilleen jäävänsä rintasyövän takia sairauslomalle. Heinäkuussa yritys meni konkurssiin.

Lihavuus ja vähäinen liikunta lisävät rintasyövän riskiä

Myös lihavuudella, runsaalla alkoholinkäytöllä ja liikkumattomuudella on tekemistä rintasyövän kanssa.

Lihavuudella on vaikutusta varsinkin vaihdevuodet ohittaneiden naisten sairastumiseen. Se lisää heillä rintasyövän riskiä 50 prosenttia. Lihavuudella tarkoitetaan painoindeksiä, joka on yli 30.

”Lapsenhankintaan ihminen ei pysty aina vaikuttamaan, mutta halutessaan voi välttää runsasta alkoholinkäyttöä, tupakointia ja lisätä arki­liikuntaa”, Syöpärekisterin johtaja Nea Malila sanoo.

Hän toteaa, että tietoa elintapojen ja rintasyövän yhteydestä on kyllä ­tarjolla, mutta nykyisessä ­ohjetulvassa se ei tunnu uppoavan ennen kuin jokin asia pysäyttää ihmisen.

”Meille kerrotaan koko ajan, että ­liiku tunti päivässä, älä käytä autoa, laita lapsille ruokaa ja ole heidän kanssaan. Tämän kaiken keskellä ihminen ei välttämättä jaksa miettiä rintasyövän tai minkään muunkaan sairauden ehkäisyä.”

Entä stressi ja muut psykofyysiset tekijät? Niiden yhteydestä rintasyöpään ei vallitse tiedemaailmassa yksimielisyyttä.

”Esimerkiksi puheet persoonallisuustyypeistä, että negatiivisilla ihmisillä riski olisi korkeammalla, panisin valtaosin kategoriaan laadutonta tutkimusta”, Eero Pukkala sanoo.

Syöpärekisterin erikoistutkija Sanna Heikkinen selvitti väitöskirjassaan muun muassa sitä, miten elämässä koe­tut kriisit vaikuttavat rintasyöpään kuolemiseen.

Selvisi, että ennen diagnoosia tapahtuneilla kriiseillä ei ole vaikutusta. Sen sijaan diagnoosin jälkeen koettu läheisen kuolema, puolison työttömyys tai parisuhdeongelmat lisäsivät todennäköisyyttä kuolla rintasyöpään.

Kun Satu Kivistö sairastui rintasyöpään, hän mietti, olisiko pitänyt harrastaa enemmän liikuntaa. Lääkäri ei suostunut ottamaan asiaan kantaa.

Kun Satu Kivistö sairastui rintasyöpään, hän mietti, olisiko pitänyt harrastaa enemmän liikuntaa. Lääkäri ei suostunut ottamaan asiaan kantaa.

Sadulla oli onnea matkassa

Ota se kissa! Niin syöpälääkäri neuvoi Satu Kivistöä. Et sinä ole tähän rintasyöpään kuolemassa, hän puheli vastaanotollaan Meilahdessa.

Satu totteli. Otti pennun, jonka nimi oli Neiti Sissi Sisukas.

Jos rintasyöpä oli Sadusta ennen muuta huonoa tuuria, on hänellä ollut myös hyvää onnea.

Hän oli pyytänyt gynekologiltaan lähetteen mammografiaan jo nelikymppisenä, mutta hukannut sen ja unohtanut asian. Tämä oli onnekas sattuma.

”Silloin kasvaimeni olisi ollut vielä niin pieni, ettei sitä olisi näkynyt. Kun olisin saanut puhtaat paperit, en ­olisi mennyt vähään aikaan uudestaan.”

Sadun kasvain oli nopeiten kasvavaa tyyppiä. Etäpesäke oli jo vartija­imusolmukkeessa. Ennusteita lääkärit eivät halunneet antaa.

Sadulta poistettiin koko vasen rinta ja kainalon imusolmukkeet, ja hän sai kovat sytostaattihoidot sekä 20 kertaa sädehoitoa.

Koska syöpä oli HER-2-positiivinen rintasyöpä, Satu pääsi mukaan tutkimusryhmään, jossa potilaille annettiin herceptin-lääkettä lyhyen aikaa.

”Ennen herceptinin keksimistä tautini tarkoitti kuolemantuomiota.”

Elämäntavoista lääkärit eivät tiedustelleet missään vaiheessa. Itse ­Satu muistaa kyselleensä, olisiko sairastumisen voinut estää. Olisiko pitänyt tehdä jotakin toisin?

”Syöpälääkärini ei suostunut ottamaan sellaiseen kantaa.”

Silti Satu mietti, olisiko kannattanut harrastaa enemmän liikuntaa. Tai juoda vähemmän viiniä.

”Mutta olen kyllä aina ollut aika arki­aktiivinen ihminen.”

Näillä paikkakunnilla esiintyy rintasyöpää Suomessa eniten

Rintasyöpää esiintyy muuta Suomea enemmän Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Suurissa kaupungeissa siis. Niissä riski sairastua on lähes kaksinkertainen verrattuna esimerkiksi Koillismaalla asuviin naisiin, joilla riski on pienin.

Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna rintasyöpä oli vuonna 2016 vähäisintä Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Länsi-Pohjassa ja Pohjois-Karjalassa. Samoin Hämeessä.
Nea Malila pohtii syitä.

Pohjois-Pohjanmaalla lapset on hankittu nuorina, perheet ovat suuria ja alkoholinkäyttö vähäistä. Ehkä näin on osittain myös esimerkiksi Itä-Suomessa. Maaseudulla asuvat naiset käyttävät tutkitusti alkoholia vähemmän kuin urbaaneilla alueilla elävät.

”Syrjäseutujen naiset ovat tottuneet hiihtämään, tekemään pihatöitä ja kulkemaan luonnossa ja marjassa. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla paikasta toiseen mennään jollain kulkupelillä ja illalla istutaan soffalla”, Nea Malila sanoo.

Eero Pukkalan mukaan jonkinlainen asenteellinen raja kulkee Pähkinä­saaren rauhan rajaa pitkin: Raahesta kohti Lappeenrantaa ja Imatraa.

Rintasyövän lisäksi myös eturau­has­syöpää löydetään rajan länsipuolelta paljon ja itäpuolelta ­vähän. Länsi-Suomessa ollaan innokkaita käymään esimerkiksi psa-testissä, jolla voidaan löytää oireetonta eturauhasen syöpää.

”Sen sijaan itäsuomalaisilla ei ole hinkua löytää itsestään syöpäsoluja, jos ei tunne itseään sairaaksi”, Pukkala sanoo.

Satu Kivistö on kiitollinen jokaisesta syntymäpäivästään.

Rintasyövällä on hyvä ennuste

Rintasyövän ennuste on Suomessa hyvä. Se on yksi parhaiten parannettavista syöpälajeista. Alle 70-vuotiailla todetuista rintasyövistä yli 90 prosenttia saadaan hoidettua.

”Vaikka saisi syövän, sen kanssa voi elää kauan ja elämä voi olla pitkään hyvää”, Syöpärekisterin johtaja Nea Malila sanoo.

Syövän yhteydessä käytetään usein sotasanastoa: syöpää vastaan taistellaan, se voitetaan ja selätetään. Miltä sanat kuulostavat ammattilaisen korviin?

”Populismilta. Syövän voittaminen ei ole yksilötason asia, mutta yhteiskunnassa me voimme yrittää voittaa tai selättää syöpiä.”

Satu on ”hiton kiitollinen”

Satu Kivistö kiittää hyviä hoitoja. Ja oli hänellä tuuriakin.

”Olen hiton kiitollinen jokaisesta syntymäpäivästä.”

Jokin hänen arjessaan on muuttunut. Hän liikkuu tavoitteellisemmin, katsoo tarkemmin mitä syö, käyttää luonnonkosmetiikkaa ja yrittää liikkua Helsingissä sellaisia reittejä, joissa ilmassa olisi vähemmän pienhiukkasia.

Kilttinä tyttönä olemisen Satu on lopettanut kokonaan. Hän sanoo, mitä ajattelee, ja pitää puoliaan. Hän on mennyt mukaan vertaistukea jakavan Europa Donna Finland Rintasyöpä ry:n hallitukseen.

”Kun olen saanut paljon, haluan myös itse antaa jotain.”

Kun kontrollikäyntejä oli jatkunut viisi vuotta, Satu kirjattiin terveeksi. Ajoittain hän käy yhä Meilahden syöpä­sairaalassa, HER-2-positiivisten tutkimusryhmässä.

Kun Satu näkee sairaalan käytävillä syöpänsä alkutaipaleella olevia naisia, hän huomaa heidän kasvoiltaan paistavan paniikin.

Sadun tekee mieli tarttua heitä kädestä. Puristaa ja sanoa: ei mitään hätää.

Juttu on julkaistu alun perin Kotiliedessä 7/2019. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!

Keskustelu

Kiinnostaisi tietää, mikä radioaktiivisen- ja 5G-säteilyn, sekä ympäristömyrkkyjen, kuten glyfosaatin osuus, syöpiin sairastumisista Suomessa ?

Samaa mieltä nimimerkki ”Syyt ehkä toisaalla”. Tutkikaa asiaa ja tehkää juttu siitä, KIITOS!

”Kun ei olla raskaana tai ­imetetä, naisen elimistö tuottaa estrogeenia pitkään ja paljon, mikä on ­yhtey­dessä osaan rintasyövistä. Mutta nykymaail­massa lasten hankkimiseen ei sovi puuttua suosituksin.”

Miksei puhuta minipillereistä? ”Minipillerit ja ehkäisykapselit sisältävät vain keltarauhashormonia, jota saadaan elimistöön käytettäessä näitä valmisteita, mutta estrogeenien määrä elimistössä voi jäädä alhaiseksi.” Lähde: https://www.ehkaisynetti.fi/fi/oma-keho/hormonit/. Ei kyllä tule puuttua lasten hankkimiseen suosituksin. Joillakin ei ole vain halua hankkia lapsia ja se on täysin ok. Ei missään nimessä kannata hankkia lapsia, jos ei ole täysin varma, koska kyseessä on niin iso asia. Onneksi on minipillerit ja kuukautiset niiden myötä hävinneet kokonaan 👍

Kommentoi juttua: ”Mitä vauraampi maa, sitä useampi sairastuu” – elintasosairaudeksi muuttunut rintasyöpä yleistyy hurjaa vauhtia: nämä asiat altistavat sille

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X