Muistisairaudet – ehkäise, tunnista oireet ja hoida oikein muistisairauksia

Muistisairaudet ovat yleistyvä kansantauti, joita sairastaa jo 200 000 suomalaista. Miten muistisairauksia voi ehkäistä, miten ne tunnistaa ja miten niitä hoidetaan? Lue myös, miten toimit, jos läheisesi sairastuu muistisairauteen.

Muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät ihmisen toimintakykyä monella tapaa. Muistisairauksista on tullut kansantauteja, ja jo arviolta noin 200 000 suomalaista sairastaa niitä.

Joka vuosi lähes 15 000 suomalaista sairastuu muistisairauteen. Heistä 7000 on työikäisiä.

Edetessään etenevät muistisairaudet johtavat dementiaoireyhtymään. Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti (noin 60–70 prosenttia kaikista muistisairauksista), verisuoniperäinen muistisairaus (noin 15–20 prosenttia), näiden yhdistelmä (niin sanottu sekamuoto), Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus.

Miten ikääntyminen näkyy aivoissa?

Muistisairaudet ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä. Ikääntyminen näkyy muistissa, ja ajoittainen unohtelu on ihan normaalia.

Monesti muistikatkot johtuvat kiireestä, väsymyksestä tai siitä, ettei ole keskittynyt tekemiseensä. Stressi ja uniongelmat vaikeuttavat muistin toimintaa.

Ikääntyessä aivojen tiedonkäsittelynopeus hidastuu. Tämä näkyy ennen kaikkea työmuistissa, eli aivojen osassa, jonne tallentuvat kaikki lyhytaikaista muistamista vaativat asiat. Ajattelun ja työn keskeytymiset haittaavat keskittymistä ja muistamista. Jos esimerkiksi olet kastelemassa kukkia, miehesi ehdottaa kahvia ja päätätkin etsiä pakkasesta pullia, kukat voivat unohtua.

Myös simultaanikyky heikkenee, eli ihmisen on aiempaa vaikeampaa tehdä ja pitää mielessä monta asiaa yhtä aikaa. Sen sijaan kyky erottaa olennainen epäolennaisesta kehittyy iän myötä yleensä paremmaksi. Myöskään taidot eivät terveellä ihmisellä heikenny.

Milloin on syytä huolestua muistin pätkimisestä ja unohtelusta?

Lääkäriin kannattaa varata aika, jos muistiongelmat aiheuttavat huolta. Jos ihminen unohtelee usein muutakin kuin toisten nimiä, esimerkiksi itselleen merkittäviä asioita. Jos tavaroita alkaa kadota ja ihminen alkaa unohtaa sovittuja asioita ja tapaamisia.

Muistisairaan on vaikea löytää sanoja, päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikkenee ja jopa kelloa voi olla vaikea ymmärtää.

Myös mielialassa on muutoksia, ja ihmisen persoonallisuus voi muuttua.

Mikä aiheuttaa muistisairauden?

Yleisimpiä dementiaoireita aiheuttavia muistisairauksia ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäinen muistisairaus, Lewyn kappale -tauti ja otsalohkoperäiset muistisairaudet. Lisäksi Parkinsonin tautia voidaan pitää etenevänä muistisairautena.

Muistiongelmien taustalla voi myös olla lääkitys, kilpirauhasen vajaatoiminta, epilepsia tai verenkiertohäiriö aivoissa.

Myös esimerkiksi kaatumisen aiheuttama aivovamma vaikuttaa muistiin, samoin kuin B12-vitamiinin puutos, mistä kärsii kenties tietämättään joka kymmenes yli 65-vuotiais suomalainen. Yleensä puutos liittyy imeytymishäiriöön.

Epäiletkö läheiselläsi muistisairautta?

Jos epäilet läheiselläsi muistisairautta, asiasta kannattaa puhua rohkeasti mahdollisimman varhain. Voi esimerkiksi kysellä, miten läheinen itse kokee selviävänsä erilaisista arjen asioista.

Joskus henkilö on itsekin huomannut jotakin outoa. Häntä on hyvä kannustaa tutkimuksiin. Jos ihminen kieltäytyy, häntä voi suostutella käymään perusverikokeissa, kun viime kerrasta on niin pitkä aikakin.

Muistiongelmien syyt, kuten B12-puutos tai kilpirauhasen vajaatoiminta, voivat paljastua lääkärin tutkimuksissa.

Miten ehkäisen muistisairaan vaaratilanteita?

Jos mahdollista, kerro muistisairaudesta avoimesti läheisille ja naapureille. Näin he ymmärtävät auttaa mahdollisissa vaaratilanteissa.

Kannattaa liittyä jäseneksi paikalliseen muistiyhdistykseen. Sieltä saa apua, tietoa ja vertaistukea. Muistiyhdistyksestä voi myös pyytää sairaalle tukihenkilöä, muistikaveria.

Tärkeää on, että muistisairaalla olisi jonkun toisen silmät ja korvat lähettyvillä. On myös olemassa teknisiä laitteita, kuten turvaranneke, hellavahti, ajastimia ja hälyttimiä esimerkiksi oveen tai kynnysmattoon.

Muistisairaan kohtaaminen: miten puhun muistisairaalle?

Dementiasta kärsivä jää helposti sosiaalisissa tilanteissa muiden varjoon. Ihmisten olisi kuitenkin hyvä puhua hänelle suoraan. Juttele selkeästi ja rauhallisesti. Kysy ytimekkäästi ja anna muistisairaalle paljon vastausaikaa. Jos sairaus on jo edennyt, voit käyttää havainnollistavia kuvia tai ääniä.

Kuinka muistisairaan kannattaa toimia ihmisten ilmoilla?

Sosiaaliset tilanteet ovat hyvää kuntoutusta muistisairaalle. Vältä kiirettä ja kerro muistisairaalle, mitä olette tekemässä ja mitä häneltä odotetaan.

Tapahtumat kannattaa järjestää päiväsaikaan. Mieti, voitteko välillä levätä jossakin. Kun ehdotat menoja, kunnioita muistisairaan omaa tahtoa.

Muistisairaalle on tärkeää säilyttää omannäköinen elämä. Läheinen voi miettiä, millaisista asioista sairastunut on saanut iloa. Jos joku on esimerkiksi pitänyt käsitöistä, hänet voi viedä johonkin harrastusryhmään, vaikka vain katsomaan ja kuulemaan puikkojen kilkettä.

Mistä saan tukea muistisairaan läheisenä?

Kannattaa pyrkiä järjestämään aikaa omiin menoihin ja omille ystäville. Avoin juttelu tilanteesta ja tutustuminen toisiin vastaavassa tilanteessa oleviin ihmisiin helpottavat oloa.

Jokaisen on hyvä tehdä hoitotahto, muistisairaan mahdollisimman pian. Silloin omaisten ei tarvitse myöhemmin miettiä, mitäköhän läheinen olisi toivonut. Hoitotahto koostuu juridisesta osiosta ja vapaamuotoisesta osiosta, jossa voi kertoa, millaisista asioista pitää.

Keskusteluapua voi hakea omalta lääkäriltä, muistihoitajalta tai lähimmästä muistiyhdistyksestä. Myös Omaishoitajat ja läheiset -liiton paikallisyhdistyksissä on vertaistukitoimintaa.

Muistineuvo-tukipuhelin tarjoaa muistisairauksiin liittyvää ohjausta ja neuvontaa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin (klo 12–17) numerossa 09 8766 550 (0,08€/min.+pvm). Puheluihin vastaavat muistityön ammattilaiset.

Lähteenä Muistiliitto.fi ja asiantuntijoina neurologian erikoislääkäri Kati Juva ja Muistiliiton projektisuunnittelija Mailis Heiskanen.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Muistisairaudet – ehkäise, tunnista oireet ja hoida oikein muistisairauksia

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X