Terveys

Munuaisten vajaatoiminta on pitkään oireeton ja siksi vaikea havaita – asiantuntija kertoo, mitkä oireet saattavat kertoa munuaisten vajaatoiminnasta

Moni ei tiedä sairastavansa munuaisten vajaatoimintaa. Sairaus alkaa oireilla usein vasta pidemmälle edettyään. Katso, onko riskisi sairastua munuaisten vajaatoimintaan kohonnut.

Vaivaako munuaisten vajaatoiminta? On tärkeää, että munuaiset toimivat, sillä ne puhdistavat elimistöä kuona-aineista, säätelevät punasolujen muodostamista ja huolehtivat kehon nestetasapainosta.

”Munuaisten hyvinvoinnilla on erittäin tärkeä merkitys elimistön hyvinvoinnille, sillä jopa 25 prosenttia sydämen pumppaamasta verestä, eli neljäsosa koko verenkierrosta virtaa munuaisten läpi”, kertoo sisätautien erikoislääkäri Johan Fagerudd Lääkärikeskus Pihlajalinnasta.

Mikäli kehon puhdistuslaitos menee epäkuntoon, seurauksena on hengenvaarallinen tila.

”Normaalisti munuaisissa muodostuu virtsaa pari litraa vuorokaudessa. Munuaisten vajaatoiminnassa virtsaa ei erity riittävästi, eivätkä kuona-aineet pääse silloin poistumaan virtsan kautta elimistöstä.”

Munuaisten vajaatoiminnan taustalla voi olla sairaus tai useampia altistavia tekijöitä. Yleisimmät munuaisia vaurioittavat sairaudet ovat diabetes, verenpainetauti ja valtimonkovettumatauti.

”Lisäksi on olemassa joukko immunologisia sairauksia, joissa elimistön oma puolustusjärjestelmä aktivoituu ja hyökkää omia kudoksia vastaan munuaisia vaurioittaen. 50–100 vuotta sitten tavallinen syy munuaisten vajaatoimintaan oli krooninen bakteerin aiheuttama virtsatietulehdus. Krooninen virtsatietulehdus on antibioottien ansiosta nykyään onneksi huomattavasti harvinaisempi vaiva”, Fagerudd toteaa.

Ikä ja ylipaino saattavat altistaa munuaisten vajaatoiminnalle. Munuaisten vajaatoiminta lisääntyy iän myötä, sillä ihminen menettää munuaistoiminnastaan keskimäärin prosentin per ikävuosi.

Munuaisten vajaatoiminta oireilee vasta pidemmälle edettyään – turvotus, väsymys ja korkea verenpaine voivat olla oireita

Suomalaisista viisi prosenttia sairastaa vähintään keskivaikeaa munuaisten vajaatoimintaa. Valtaosalla heistä ei ole minkäänlaisia oireita.

”Suurella osalla munuaisten vajaatoimintaa sairastavista on lievä tai keskivaikea munuaisten vajaatoiminta. Keskivaikeasta munuaisten vajaatoiminnasta puhutaan silloin, jos normaalista munuaistoiminnasta on jäljellä vähemmän kuin puolet. Sairaus on pitkälti oireeton, kunnes se on ehtinyt edetä pidemmälle. Oireet munuaisten vajaatoiminnasta tulevat vasta siinä vaiheessa, kun normaalista munuaisten toiminnasta on jäljellä enää 10–20 prosenttia. Sitä lievemmät muutokset eivät oikeastaan oireile lainkaan.”

Munuaisten vajaatoiminta kehittyy yleensä pidemmän ajan kuluessa. On kuitenkin olemassa myös nopeasti etenevä munuaisten vajaatoiminta, jossa oireilukin alkaa suhteellisen nopeasti. Vaikeaa, ns. loppuvaiheen munuaisten vajaatoimintaa sairastaa noin 5 000 ihmistä Suomessa. Heistä noin 2000 on dialyysihoidossa ja noin 3000 on saanut munuaissiirteen.

Pidemmälle edenneen munuaisten vajaatoiminnan oireita ovat

• turvotus ja nestekertymät,
• korkea verenpaine ja
• väsymys.

Nestettä voi kertyä myös keuhkopussiin, mistä seuraa hengenahdistusta ja hengitysvaikeuksia.

”Moni saattaa ajatella selkäkivun johtuvan munuaisista. Yleensä munuaistaudit ovat kuitenkin täysin kivuttomia”, Fagerudd muistuttaa.

Lue myös Anna.fi: Nokkonen tukee munuaisten toimintaa

Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan kannattaa välttää runsasta suolan käyttöä ja nesteiden nauttimista

Munuaisten vajaatoiminnan havaitseminen on äärimmäisen tärkeää, sillä hoidolla voidaan ehkäistä loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan kehittymistä ja siten dialyysihoidon tarvetta. Usein munuaissairaus selviää muuhun sairauteen liittyvästä kontrolliverikokeesta.

”Munuaisten kunnon näkee helposti mittaamalla kreatiniiniarvon verestä. Tavallisimmin verenpaine- tai diabeteskontrollin yhteydessä otetusta verikokeesta selviää, että munuaisarvo on koholla, vaikka potilas on muuten täysin oireeton. Valtaosassa tapauksista kyse on kuitenkin lievästä munuaisen vajaatoiminnasta, joka pysyy lääkityksellä kurissa”, Fagerudd toteaa.

Verenpaineen tehokas alentaminen verenpainelääkityksellä on keskeinen hoito munuaisten vajaatoiminnassa. Etenkin ACE:n estäjät tai ATR:n salpaajat ovat hyviä verenpainelääkkeitä munuaisten toiminnan kannalta. Lisäksi diabeteksen hyvä hoito ehkäisee munuaisten vajaatoiminnan kehittymistä diabetespotilailla.

Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan dialyysihoidolla ja munuaissiirteellä.

”Iäkkäillä ihmisillä munuaisten vajaatoiminta on suhteellisen tavallinen kuolinsyy. Dialyysihoito on sen verran raskas hoitomuoto, ettei aktiivista dialyysihoitoa välttämättä enää aloiteta, jos kyseessä on iäkäs ihminen, joka on jo valmiiksi heikossa kunnossa.”

Munuaisten vajaatoimintaa voi ehkäistä elämällä mahdollisimman terveellisesti, harrastamalla säännöllisesti liikuntaa ja välttämällä ylipainoa. Lisäksi verenpaine ja kolesteroli kannattaa pitää kurissa.

”Liiallista suolan käyttöä ja runsaan nesteen nauttimista kannattaa välttää siinä vaiheessa, jos munuaisten vajaatoiminta on jo todettu. Mikäli munuaiset eivät poista tehokkaasti nestettä kehosta, saadun nesteen määrää on syytä rajoittaa”, Fagerudd neuvoo.

Munuaisten vajaatoiminta on loppuelämän vaiva, myyräkuume on poikkeus

Munuaisten vajaatoimintaa sairastava ei yleensä pääse taudista koskaan eroon.

”Diabeteksen tai verenpainetaudin aiheuttamasta munuaissairaudesta johtuvia vaurioita ei saa enää korjattua. Hyvän hoidon avulla voidaan kuitenkin yrittää estää lisävaurioiden syntyminen ja säilyttää jäljellä oleva munuaistoiminta mahdollisimman pitkään hyvänä.”

Poikkeuksena on myyräkuumeen aiheuttama munuaisten vajaatoiminta, joka kestää yleensä muutaman viikon.

”Myyräkuume on Suomessa suhteellisen tavallinen virustauti, joka voi nostaa munuaisarvot todella korkeiksi. Tauti saa munuaistoiminnan hetkellisesti loppumaan lähes kokonaan. Tila on kuitenkin ohimenevä ja munuaistoiminta palaa sen jälkeen normaaliksi tai ainakin lähes normaaliksi.”

Lue myös: Satu, 42, sai rajun myyräkuumeen ja joutui sairaalaan: ”Aloin itkeä lääkärille, etten enää kestä”