Terveys

Näetkö salamoita ja langanpätkiä? Lasiaisen irtauma on yleinen mutta huonosti tunnettu silmävaiva

Lasiaisen irtauma silmässä on yleinen tilanne, kun ikää karttuu. Usein lasiaisen irtauma on vaaratonta, mutta tietyissä tilanteissa silmälääkäriin on syytä lähteä ripeästi.

Lasiaisen irtauma silmässä on yleinen vaiva, kun ikää karttuu. Sen oireita ovat harsomaiset samentumat, ”langanpätkät” ja väreily näkökentässä. Samentuma saattaa liikkua aivan kuin olematon kärpänen lentäisi näkökentässä.

Lasiaisen irtaumasta kertoo myös salamointi näkökentän laidoilla. Eräiden tutkimusten mukaan sitä esiintyy noin puolella lasiaisirtaumapotilaista.

Joskus lasiaisen irtaumaan liittyy näkökentässä liiteleviä haituvia. Tämä voi olla merkki lasiaisen sisäisestä verenvuodosta. Pahassa tapauksessa silmän verkkokalvo on vaurioitunut.

Lue myös: Silmät vuotavat, punoittavat ja väsyvät – itsehoidolla pärjää pitkälle kuivien silmien hoidossa

1. Mikä on silmän lasiainen?

Silmän lasiainen on kirkas, hyytelömäinen aine, joka täyttää silmämunan ontelon. Samaan tapaan kuin ilmapallossa on sisällä ilmaa, silmässä on lasiainen. Lasiainen on kiinnittynyt silmän takaosassa verkkokalvoon.

Lasiainen koostuu pääosin vedestä, mutta pari prosenttia siitä on kollageenisäikeitä, hyaluronihappoa, suoloja ja sokereita.

Lasiainen on läpinäkyvä, joten se päästää lävitseen valon. Valonsäteet taittuvat silmän linssillä ja kulkevat sitten lasiaisen läpi verkkokalvolle.

2. Milloin on syytä lähteä silmälääkäriin, jos epäilee lasiaisen irronneen?

Kun oire alkaa, on hyvä tarkkailla tilannetta ja hakeutua silmälääkäriin muutaman päivän kuluessa. Siellä silmän kunto ja tilanne tarkastetaan.

Lasiaisen irtautumisessa suurin huoli on verkkokalvon vahingoittuminen. Jos epäilee ongelmaa verkkokalvolla, näkökentän eteen laskeutuu verhomainen usva tai varjo, tai näkökyky muulla tavoin äkillisesti huononee, on syytä hakeutua lääkäriin päivässä.

Noin 15 prosentissa oireita aiheuttavista tapauksista käy niin, että lasiainen irrotessaan aiheuttaa verkkokalvoon reiän tai repeämän. Tämä voi hoitamattomana johtaa vakaviin ongelmiin, pahimmillaan jopa sokeutumiseen.

Lasiaisen irtauman toteamisen yhteydessä voi olla paikallaan käydä uudelleen silmälääkärin vastaanotolla noin kuukauden kuluttua. Tällöin lääkäri tarkistaa verkkokalvon tilanteen uudelleen.

3. Miten lasiaisen irtauman oireet eroavat alkavasta migreenistä?

Migreeniin liittyy välkettä näkökentässä, mikä on yleensä migreeniä sairastavalle tuttua ja tietynlaista. Välkkeeseen liittyy pääkipua, sillä on yleensä alku ja loppu ja se kohdistuu molempiin silmiin.

Lasiaisen irtaumaan liittyvä välke tapahtuu yleensä vain toisessa silmässä, esiintyy yleisimmin pimeässä ja on salamoinnin kaltaista. Se ei myöskään poistu selkeästi, vaan vähenee pikkuhiljaa.

4. Miksi lasiaisen irtauma on yleisintä ikääntyneillä?

Ikä haurastuttaa lasiaista. Se kutistuu, sillä sen kollageenia sisältävä hyytelömäinen rakenne muuttuu enemmän vesimäiseksi.

Ikä tuo mukanaan myös sen, että lasiaisen kiinnikkeet verkkokalvolla hapertuvat. Lasiaisen kiinnityskohdat voivat myös löystyä muista syistä, kuten kaihileikkauksen tai lasiaisen tulehduksen seurauksena.

Diabetekseen liittyy riski sairastua silmän verkkokalvosairauteen. Tämä diabeettinen retinopatia puolestaan edetessään heikentää näköä ja voi aiheuttaa verenvuotoja lasiaiseen. Veressä olevat tekijät voivat edesauttaa lasiaisen kutistumista.

5. Kenellä on suurin riski lasiaisen irtautumiseen?

Kaikista henkilöistä noin kaksi kolmesta kokee lasiaisen irtautumisen. Se on yleisintä yli 60-vuotiailla.

Lasiainen irtautuu lähes varmasti jossakin vaiheessa, jos silmä on voimakkaasti likitaitteinen. Likitaitteisuudesta on kyse silloin, kun ihmisellä on vaikeuksia nähdä hyvin kauas.

Tällöin silmämuna on rakenteeltaan pitkulainen, minkä vuoksi lasiaisen kiinnikkeet ovat kovemmalla koetuksella. Silmämunan sisus ei enää täytä tilaa, vaan lasiaiseen kohdistuu mekaanista vetoa.

6. Voiko lasiaisen irtaumaa ehkäistä itse?

Kyseessä on yleensä hiljalleen etenevä prosessi, eikä lasiaisen irtautumista voi estää. Useimmilla lasiainen irtoaa ilman vaikeuksia muutamien päivien tai kuukausien kuluessa. Toki irtautumista voi edesauttaa isku silmään, nopea pään liike tai kaihileikkaus.

Nopeita silmän liikkeitä on vaikea välttää. Kun luemme tai katsomme televisiota tai jopa nukkuessamme REM-univaiheessa silmät liikkuvat.

Silmänpaineen nousu ei vaikuta irtautumisen riskiin, eli sen pelossa on turha vältellä urheiluponnistuksia, aivastelua tai seksiä. Irtautumiseen tarvitaan jokin lasiaismassan liikkeelle paneva tekijä, kuten lyönti tai kolahdus kaatumisen yhteydessä, tai esimerkiksi oksan tai pallon isku.

7. Voiko lasiainen irrota vain osittain?

Kyllä voi. Lasiainen saattaa irrota vain pieneltä alalta. Silloin ei voida tehdä mitään muuta kuin odottaa. Joko lasiainen irtoaa omia aikojaan tai sitten ei.

Silmälääkäri voi sen kirurgisesti irrottaa, jos tähän on jokin erityisen hyvä syy, kuten silloin, jos kiinnikkeestä syntyy voimakasta vetoa, mikä kiskoo verkkokalvoa koholle.

8. Miten lasiaisen irtauma hoidetaan?

Mikäli silmän verkkokalvolla ei ole ongelmaa, lasiaisen irtaumaa ei hoideta mitenkään. Lasiaisen irtauma voi olla oireiltaan kiusallinen, mutta onneksi yleensä vaaraton.

Leijailevat samentumat poistuvat usein itsestään joko vaalenemalla tai siirtymällä pois näkökentän edestä.

Irtauman kokeneen ei myöskään tarvitse varoa tai vältellä mitään, vaan ilman verkkokalvoon kiinnittynyttä lasiaista voi elää täysin normaalisti.

Erilaiset hoitotoimenpiteet, kuten laserointi, tulevat kyseeseen, mikäli lasiaisen irtautuminen on aiheuttanut repeämän tai reiän verkkokalvolle.

Laseroinnissa repeämää ympäröivä verkkokalvo hitsataan kiinni polttamalla ja arpeuttamalla laserilla pistemäisesti. Kun reikä on suljettu, silmän sisälle voidaan tarvittaessa laittaa kaasukupla tai silikoniöljyä painamaan verkkokalvoa kiinni silmän takaseinämään.

9. Onko lasiaisen irtauman jälkeen mentävä silmälääkärille vai riittääkö optikon tarkastus?

Optikko ei voi selvittää silmän kuntoa lasiaisen irtautumisen jälkeen, sen pystyy tekemään vain silmälääkäri. Hän tutkii silmän pohjan mikroskoopilla, mikä ei silmää kuvaamalla onnistu.

Lasiainen ja verkkokalvo sijaitsevat silmän keskellä ja takana, ja vain mikroskoopin avulla silmälääkäri pystyy varmistumaan niiden kunnosta.

10. Pärjääkö myös ilman lasiaista?

Kyllä ilman lasiaista voi pärjätä ja myös nähdä.

Joskus lasiainen joudutaan poistamaan, sillä se voi olla myös syypää siihen, että näkö on huono. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun tulehdus on aiheuttanut näköön saostumia tai jos diabeetikon silmänpohjasta siirtyy lasiaiseen näköä haittaavaa verta.

Lasiaisella on tehtävänsä, kun silmä lapsena kehittyy. Aikuisena se täyttää silmän ja auttaa säilyttämään silmän muodon. Lasiainen tukee linssiä ja verkkokalvoa.

Pääsääntöisesti lasiaisen irtauma ei vaikuta näön tarkkuuteen. Se ei myöskään vaikuta piilolasien käyttöön.

Lue myös: Tiesitkö, että likinäkö voi suojata ikänäöltä? Tämän sinäkin haluat tietää ikänäöstä!

Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri LT Roope Sihvola, Kuopion silmäsairaala, Silmäasema. Lähteenä myös Terveyskirjasto.