Milloin näköhäiriöistä pitää huolestua? Listasimme yleisimmät syyt näköhäiriöille ja miten niitä hoidetaan
Silmissä salamoi, näön tarkkuus heikkenee, kaikki näkyy kahtena… Näkö voi temppuilla monella ikävällä tavalla. Jotkin oireet ovat merkki sairaudesta, joka pitää hoitaa heti.
Erilaiset näköhäiriöt ja näön heikkeneminen ovat yleisimpiä syitä, joiden vuoksi hakeudutaan silmälääkäriin. Kun silmät temppuilevat, syy kannattaa selvittää, sillä joskus vaiva voi uhata näkökykyä pysyvästi.
”Yleisin syy tutkimuksiin hakeutumiselle on alentunut näöntarkkuus, joka liittyy useimmiten silmien taittovirheeseen. Tutkimusten yhteydessä alentuneen näön tarkkuuden taustalta löydetään usein kaihi, joka koskettaa meistä jokaista jossain vaiheessa elämäämme”, kertoo silmätautien erikoislääkäri, ylilääkäri Matti Seppänen Terveystalosta.
Näköä voi haitata moni muukin syy. Siksi jokaisen yli 40-vuotiaan olisi hyvä käydä silmälääkärin tutkimuksissa. Sen jälkeen tutkimuksiin pitäisi hakeutua säännöllisesti noin neljän vuoden välein. Jos suvussa on silmäsairauksille altistavia riskitekijöitä tai silmissä todetaan alkavaa muutosta, aikataulu voi olla tiheämpikin.
Silmälääkäriin kannattaa hakeutua myös viivyttelemättä, jos huomaa merkittävän aleneman näössään tai silmiin ilmaantuu näköhäiriöitä.
Joissakin silmäsairauksissa, kuten lasiaisen irtaumassa päivystykseen ei tarvitse rynnätä saman tien, vaan riittää, että hakeutuu tutkimuksiin lähiviikkojen aikana.
”Jos oireet viittaavat verkkokalvon repeämään tai irtaumaan, lääkäriin pitää hakeutua heti, koska ne voivat pahimmillaan johtaa pysyvään näön alenemaan tai hoitamattomana jopa näön menetykseen. Lisäksi on oireita, joiden vuoksi pitää hakeutua saman tien päivystykseen. Esimerkiksi äkilliset kaksoiskuvat, joihin liittyy neurologisia oireita, voivat olla merkki sairaudesta, joka edellyttää päivystyksellisiä tutkimuksia ja hoitoa”, Seppänen painottaa.
Millaisia tutkimuksia silmälääkärissä tehdään, kun näköhäiriöt piinaavat?
Silmälääkärissä tutkitaan näöntarkkuus ja etsitään silmälasiarvo, jolla potilas näkee parhaiten. Siitä edetään mikroskooppitutkimukseen, jota edeltävästi silmiin usein laitetaan mustuaisia laajentavat tipat.
”Tipat sumentavat näön ja altistavat häikäistymiselle. Siksi niiden vaikutusaikana ei saa lähteä autolla liikkeelle”, Seppänen muistuttaa.
Seuraavaksi tutkitaan muun muassa sarveiskalvon mahdolliset muutokset ja onko silmän linssissä kaihia sekä tutkitaan lasiaistila ja verkkokalvon tilanne.
”Jos silmänpohjassa huomataan jotain poikkeavaa, etenkin jos tarkan näön alueella on muutoksia, suositellaan silmänpohjan valokerroskuvausta. Sen avulla pystytään diagnosoimaan monia silmäsairauksia.”
Myös silmänpaine mitataan. Jos paine on yli 21, glaukooman riski on koholla.
Näköhäiriöt – tässä ovat yleisimmät sairaudet näköhäiriöiden taustalla
1. Lasiaisen irtauman oireet ja hoito
Lasiaisen irtauma on yleinen vaiva, joka ilmaantuu kahdelle kolmasosalle ihmisistä jossain vaiheessa elämää. Sen oireita ovat salamointi ja harsomaiset samentumat näkökentässä.
Silmän sisällä oleva geelimäinen hyytelö eli lasiainen tiivistyy ajan saatossa. Vähitellen se kutistuu ja voi irrota verkkokalvosta. Tätä kutsutaan lasiaisen irtaumaksi. Irtauma voi aiheuttaa välähtelyä ja harsomaista samentumaa, joka liikkuu katseen mukana näkökentässä. Silmää liikuttaessa samentuma liikahtaa samalla ja saattaa valua alaspäin tai siirtyä sivusuunnassa.
Tavallisesti oireilu on vaaratonta, mutta siihen voi myös liittyä myös hoitoa vaativa sairaus. Lasiaisen irtaumaan liittyy aina verkkokalvon repeämän ja irtauman riski. Siksi suositellaan, että silmälääkäri tarkistaisi silmän tilanteen jonkin ajan sisällä oireilun alkamisesta.
”Jos oireilu vaikuttaa harmittomalta, lääkäriin ei ole kiire, vaan riittää, että tutkimuksiin hakeudutaan muutamien viikkojen sisällä.”
2. Verkkokalvon irtauman tai repeämän oireet ja hoito
Jos lasiaisen irtaumalta vaikuttavaan vaivaan liittyy voimakkaampia oireita, kuten runsasta välähtelyä ja nokisademaista muutosta, eli mustia hiutaleita, jotka leijailevat näkökentässä, ne voivat olla merkki verkkokalvon verenvuodosta. Se usein liittyy verkkokalvon repeämään.
Jos verkkokalvolla on repeämä, lasiaistilassa oleva neste saattaa kulkeutua verkkokalvon alle aiheuttaen verkkokalvon irtauman. Verkkokalvon repeämä tai irtauma saattaa olla vain toisessa silmässä, jolloin näköhäiriö ilmaantuu pelkästään toiseen silmään.
”Verkkokalvon irtaumassa oireena on tumma varjo näkökentässä, viivojen vääristyminen tai näön tarkkuuden merkittävä alenema. Tällaisten oireiden vuoksi pitää hakeutua silmälääkärin tutkimuksiin vuorokauden sisällä”, Seppänen sanoo.
Verkkokalvon repeämän hoitona on laserleikkaus. Verkkokalvon irtauma hoidetaan leikkauksella, jossa verkkokalvo pyritään kiinnittämään takaisin.
3. Näköhäiriöt: Silmänpohjan ikärappeuman oireet ja hoito
Silmänpohjan ikärappeuma koskettaa etenkin vanhempaa väestöä. Suomessa on yli 100 000 ikärappeumaa sairastavaa. Yli 60-vuotiaista kymmenesosalla ja yli 80-vuotiaista kolmasosalla arvioidaan esiintyvän silmien ikärappeumaa.
Ikärappeumaa on olemassa kuivaa ja nestemäistä muotoa. 80 prosentilla ikärappeumaa sairastavista on kyseessä kuiva rappeuma.
Ikärappeuman oireet ilmaantuvat vähitellen. Usein tauti aiheuttaa näöntarkkuuden alenemista, mikä vaikeuttaa esimerkiksi tarkkuutta vaativista tehtävistä suoriutumista.
”Jos viivat alkavat vääristyä, näön tarkkuus heikkenee ja tekstin seasta puuttuu kirjaimia, voi kyseessä olla keskeisen näköalueen ikärappeuma. On mahdollista, että ikärappeuma ilmaantuu vain toiseen silmään”, Seppänen toteaa.
Kuivaa rappeumaa ei voida tällä hetkellä parantaa. Se ei kuitenkaan vaikuta näkökykyyn yhtä voimakkaasti kuin kostea ikärappeuma. Jos kostea ikärappeuma todetaan riittävän ajoissa, kahdella kolmasosalla potilaista pystytään taudin eteneminen pysäyttämään kokonaan.
”Tarkan näön alueen ikärappeuman hoitona ovat lasiaisinjektiot, joissa lääkettä ruiskutetaan lasiaiseen. Jos kostean ikärappeuman hoito viivästyy merkittävästi, se voi aiheuttaa pysyvän keskeisen näön alueen heikkenemisen. Kostea ikärappeuma ei aiheuta täyttä sokeutta, mutta sen vuoksi voi menettää pysyvästi ajokortti- tai lukunäkönsä.”
4. Kaihin oireet ja hoito
Harmaakaihi on tavallisin syyllinen iän myötä tapahtuvaan näön alenemiseen. Kaihi johtuu siitä, että silmän linssi samentuu useimmilla ihmisillä iän myötä. Kaihin oireena on, ettei silmälaseilla näe yhtä hyvin kuin aiemmin siitä huolimatta, että silmälasiarvot korjattaisiin kuntoon.
”Kaihin voi kokea eräänlaisena näön sumentumisena, jolloin näkö ei tunnu tarkentuvan riittävästi. Lisäksi harmaakaihi voi aiheuttaa häikäistymistä kirkkaassa valossa ja kokemuksen värien haalistumisesta. Muutokset tapahtuvat yleensä vähitellen. Monesti ihminen tajuaa vasta kaihileikkauksen jälkeen, että ohhoh, maailma näyttääkin oikeasti näin värikkäältä”, Seppänen kertoo.
Kaihin hoitona on leikkaus, jossa silmän oman linssin tilalle asetetaan keinomykiö. Sen avulla näön tarkkuus pyritään saamaan mahdollisimman hyväksi.
5. Näkökenttäpuutoksen ja glaukooman oireet ja hoito
Näkökenttäpuutoksia on vaikeudeltaan eri asteisia. Näkökenttäpuutos voi johtua esimerkiksi aivojen toimintahäiriöstä tai glaukoomasta.
Toisen silmän osittainen näkökenttäpuutos voi jäädä alkuvaiheessa huomaamatta, koska kahdella silmällä katsottaessa näköalueet osuvat limittäin toistensa päälle. Puutoksen havaitseminen ei ole helppoa, koska terve silmä korvaa toisen silmän puutoksia. Puutoksen voi huomata sattumalta laittaessaan toisen silmän kiinni, jolloin havaitsee, ettei näekään toisella silmällä yhtä hyvin.
Glaukoomaan eli silmänpainetautiin liittyy myös näkökenttäpuutoksia, jotka syntyvät yleensä vähitellen. Glaukoomaan liittyvät näkökenttäpuutokset tulevat usein esille vasta näkökenttätutkimuksessa.
Riski glaukoomaan sairastumiseen kasvaa iän myötä. Glaukoomaa sairastaa Suomessa noin 90 000 potilasta ja heistä suurin osa on yli 65-vuotiaita. Yli 40-vuotiaista 1–2 henkilöä sadasta sairastaa glaukoomaa.
Glaukooma on usein alkuvaiheessa täysin oireeton. Useissa tapauksista glaukooma löytyy silmälääkärin tarkistuksissa. Glaukooman syynä on usein kohonnut silmän sisäinen paine, mutta noin puolella glaukoomapotilaista silmänpaine on normaalialueella (10–21 mmHg eli elohopeamillimetriä).
6. Näköhäiriöt: Äkillisten kaksoiskuvien oireet ja hoito
Kaksoiskuvat eli asioiden näkeminen kahtena on aina merkki sairaudesta. Jos kaksoiskuvat ilmaantuvat äkillisesti ja jos kaksoiskuviin liittyy neurologisia oireita, hoitoon pitää hakeutua välittömästi. Kaksoiskuvien ilmaantuessa vähitellen ja jos niihin ei liity neurologisia oireita, hoitoon on myös syytä hakeutua, kun oire on selvästi havaittavissa.
”Äkillisesti alkavat kaksoiskuvat saattavat johtua vakavasta aivojen toiminnan häiriöstä. Kyseessä voi olla aivojen verenvuoto, aivoinfarkti, kasvain tai tulehdus. Tarvittaessa tehdään aivojen ja silmien alueen magneettikuvaus”, Seppänen tietää.
Joskus myös diabetekseen voi liittyä lihaksia hermottavien hermojen ohimeneviä halvauksia. Ne voivat aiheuttaa kaksoiskuvia, jotka yleensä korjaantuvat itsestään muutamien kuukausien kuluessa.
Kilpirauhasen toimintahäiriöön voi myös liittyä kaksoiskuvia ja muita silmäoireita. Oireet helpottavat yleensä silloin, kun aloitetaan kilpirauhaslääkitys, jonka ansiosta kilpirauhasen toiminta palautuu vähitellen normaaliksi.
Myös karsastukseen liittyy usein eriasteisia kaksoiskuvia. Karsastuksessa silmät kohdistavat tarkan näkemisen alueen eri pisteeseen, jolloin silmät katsovat eri kohteisiin. Lapsilla karsastus todetaan usein neuvolassa tai koulussa terveystarkastuksen yhteydessä. Karsastuksen hoitaminen on tärkeää, koska hoitamattomana se voi johtaa pysyvään toisen silmän näön alenemiseen.
”Aikuisilla kyseessä voi olla piilevä karsastus, joka ilmenee vasta myöhemmässä ikävaiheessa. Karsastus on usein hyvin hoidettavissa leikkauksella tai prismalaseilla, jotka näyttävät samanlaisilta kuin tavalliset silmälasit, mutta niillä muutetaan valon kulkua optisesti siten, että silmät saadaan suuntaamaan samaan kohteeseen.”
Jos kärsii äkillisesti alkaneista kaksoiskuvista, autolla ajamista on vältettävä niin kauan, kunnes silmät on tutkittu. Myös muissa näköhäiriöissä autolla ajamista kannattaa välttää sekä noudattaa varovaisuutta portaissa tai hämärässä valaistuksessa liikkuessa.
7. Näköhäiriöt: Toisen silmän näön sumentuminen tai menetys
Jos toisen silmän näkö sumentuu tai katoaa kokonaan vähitellen muutamien tuntien tai päivien kuluessa, mutta näön menetykseen ei liity kipua, oireet voivat viitata lasiaisen verenvuotoon.
”Lasiaisen verenvuoto voi liittyä esimerkiksi diabetekseen. Diabeettiseen verkkokalvokalvosairauteen liittyy verisuonimuutoksia, jotka voivat altistaa verenvuodolle. Jos käytössä on verta ohentavia lääkkeitä, nekin voivat altistaa lasiaisverenvuodolle. Diabeettisessa verkkokalvosairaudessa hoitona voidaan käyttää verkkokalvon laserhoitoa tai lasiaistilaan ruiskutettavaa lääkehoitoa”, Seppänen kertoo.
Äkillinen näön sumentuminen ja voimakas kipu silmässä voivat liittyä äkilliseen silmänpainekohtaukseen.
”Silloin oireena on kipeän silmän mustuaisen laajentuminen, sarveiskalvon sumentuminen ja silmä voi käsin kosketellessa jopa tuntua kovemmalta kuin toinen silmä. Silloin täytyy hakeutua viivyttelemättä lääkäriin, koska tila on näköä uhkaava”, Seppänen kehottaa.
Näön sumentuminen, ohimokipu ja yleiskunnon lasku voivat viitata ohimovaltimon tulehdukseen. Kipua voi silloin tuntua myös leukaperissä ja päänahassa.
”Yleiskunnon lasku ja näön heikentyminen ovat aina oireita, joiden vuoksi pitää hakeutua tutkimuksiin. Jos kyseessä on ohimovaltimontulehdus, sairaan silmän näkö on silloin usein pysyvästi heikentynyt. Pahimmillaan näön voi menettää kokonaan. Jos hoito päästään aloittamaan riittävän ajoissa, parantaa se sairastuneen silmän ennustetta. Jos näöntarkkuus on pysyvästi laskenut toisessa silmässä, hoidon tavoitteena on silloin pelastaa terve, näkevä silmä.”
Nopea näön sumentuminen, silmän kipeys, punoitus ja valon arkuus voivat puolestaan viitata värikalvon tulehdukseen. Toisen silmän kivuton näön sumentuminen ja värinäön heikentyminen voivat johtua esimerkiksi näköhermon tulehduksesta.
”Näköhermon tulehduksessa oireena on näön sumentuminen päivien tai viikkojen kuluessa sekä värinäön heikentyminen. Etenkin punaisen värin kirkkauden erottaminen voi olla hankalampaa. Tämän tyyppisten oireiden vuoksi on syytä hakeutua silmälääkärin tutkimuksiin ja hoitoon”, Seppänen toteaa.
Lue myös Anna.fi: Miksi näkö sumenee välillä? Hetkellisesti huono näöntarkkuus johtuu silmälihasten krampista – tämä rentoutus auttaa
8. Näköhäiriöt: mitä muita syitä näön temppuilun taustalla voi olla?
Näköhäiriöt voivat johtua aurallisesta migreenistä. Silloin oireena on muun muassa sahalaitaisia näköhäiriöitä ja päänsärkyä.
Lisäksi korkea verenpaine voi aiheuttaa näköhäiriöitä. Jos verenpaine on niin korkea, että se aiheuttaa niin sanotun hypertensiivisen kriisin, verkkokalvolle voi silloin syntyä näköä heikentäviä verisuonimuutoksia.
Joskus niskan ja hartioiden lihasjännitys voi aiheuttaa näköhäiriöitä vaikuttaessaan silmän alueen verenkiertoon.
Pitkäaikaisella rasituksella ilman riittävää lepoa voi olla vaikutusta näköhäiriöiden syntyyn. Pitkäkestoinen lähityöskentely voi aiheuttaa esimerkiksi silmän linssin mukautumisen tilapäisen heikentymisen. Pitkälle edennyttä tilaa kutsutaan akkommodaatiospasmiksi.
”Kehon väsyminen voi vaikuttaa myös silmien kykyyn kohdistaa molemmat silmät samaan kohteeseen, jos on esimerkiksi taipumusta piilokarsastukseen, jossa silmien kohdistaminen yhteen kohteeseen on vaikeutunut.”
Kommentoi
Kommentoi juttua: Milloin näköhäiriöistä pitää huolestua? Listasimme yleisimmät syyt näköhäiriöille ja miten niitä hoidetaan