Terveys

Mistä olkapään kipu johtuu? Lääkäri listaa yleisimmät kipua aiheuttavat vaivat ja niiden hoitokeinot

Olkapään kivun taustalla voi olla esimerkiksi kipeytynyt kiertäjäkalvosin, nivelrikko tai jäätynyt olkapää. Miten syyllisen kivun taustalla tunnistaa?

Olkapään kipu on yleinen syy hakeutua lääkäriin. Tuki- ja liikuntaelinvaivoista vain selkäkivun takia lääkärin pakeille hakeudutaan enemmän. Pahimmillaan kipeä olkapää voi rajoittaa elämää ja heikentää elämänlaatua.

”Olkanivelen sairaudet eivät ole pahanlaatuisia, mutta joskus särky voi äityä niin hankalaksi, että se haittaa jo yöunia. Olkapää saattaa olla niin intensiivisen kipeä, ettei kättä pysty oikeastaan käyttämään”, kertoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ilkka Sinisaari Terveystalosta.

Olkanivel on altis kipeytymiselle, sillä se on rakenteeltaan huterampi kuin kehon muut isot nivelet. Olkanivel ei ole painoa kantava nivel. Sen toiminta nojaa pitkälti lihasten ja jänteiden toimintaan ja niiden kontrollin säilymiseen. Olkanivelen liikelaajuudet ovat suuremmat kuin monilla muilla nivelillä, joten nivel joutuu jokapäiväisessä käytössä koville.

”Jänneperäiset rasitusvaivat ovat keski-iän ylittäneillä varsin yleisiä, sillä ikääntyessä jännerakenteen verenkierto heikkenee ja aineenvaihdunta hidastuu. Se johtaa jännerakenteen rasituksensiedon alenemiseen.”

Olkapään kipuilun vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin, jos särky ei helpota kolmessa tai neljässä viikossa ja häiritsee päivittäisiä toimia. Valtaosa selkeän rasituksen, kuten lumitöiden, muuttoaherruksen tai puutarhatöiden, jälkeen alkaneista olkakivuista rauhoittuu itsekseen muutamassa viikossa.

Olkapään kipu: mikä sen aiheuttaa?

1. Kipeä kiertäjäkalvosin

Kiertäjäkalvosimen eli olkapään jännerakenteen kipeytyminen on olkapään kiputiloista yleisin. Olkanivelen nivelpussin yläosan kipeytyminen voi saada alkunsa esimerkiksi lumitöitä tehdessä. Jänneperäisiä olkakipuja ja jänteen heikkoutta voidaan rauhoittaa tulehduskipulääkkeillä ja akuutissa vaiheessa myös kortisoni-injektiolla.

”Etenkin fyysisen työn tekijän kohdalla on tarpeen harkita sairauslomaa tai kevennettyjä työtehtäviä, jos olkapään oireilu on voimakasta”, Sinisaari neuvoo.

Sekä fyysisen työn tekijän että toimistossa työskentelevän on tärkeää huolehtia hyvästä työergonomiasta, jottei olka- ja hartia-alueen lihaksia ja jänteitä kuormiteta turhaan.

”Jumppa- ja lihastasapainoharjoitteiden avulla pyritään saamaan olkapään ja olkanivelen lihastasapainoa sellaiseksi, että kipeytyneet jänteet selviäisivät mahdollisimman pienellä kuormituksella.”

Jänneperäiset olkakivut paranevat yleensä muutamassa kuukaudessa. Hyvä lihaskunto edesauttaa olkapään paranemista. Olkapään jänne- ja nivelrikkoperäisiä kipeytymisiä voidaan ehkäistä hyvän lihaskunnon ja lihastasapainon avulla. Kuntoutusharjoitteet tähtäävät hyvään olkapään liikekontrolliin ja oikeaan lihastasapainoon. 

Joskus vaiva voi jatkua pidempäänkin. Silloin kannattaa magneettikuvauksen avulla tarkistaa jännevaurion aste ja ettei taustalla ole muuta ongelmaa.

Lue myös Anna.fi: Oireileeko kiertäjäkalvosin? Jumppaa olkapää kuntoon 6 liikkeellä – tarvitset vain vastuskuminauhan

2. Jäätynyt olkapää

Olkapään kipua voi aiheuttaa olkapään nivelkapselin ärsytystulehdus eli jäätynyt olkapää. Yleisimmin ärsytysreaktion laukaisija jää epäselväksi eli puhutaan idiopaattisesta jäätymisestä.

Olkapää kipuilee yleensä noin 2–6 kuukautta ja nukkuminen voi silloin olla hankalaa. Vähitellen kipuilu alkaa helpottaa, mutta samalla olkanivelen liikkeet jäykistyvät nivelkapselin kutistuessa. Jäykkyyttä voi jatkua useita kuukausia ja hankalimmillaan olkapää saattaa olla erittäin huonosti liikkuva.

Jäätynyttä olkapäätä ja kiertäjäkalvosimen kipuilua on aluksi vaikea erottaa toisistaan. Molemmat oireilevat ensi alkuun samalla tavoin kipeytymällä erityisesti ääriliikkeitä tehdessä.

”Vasta kun kipu alkaa kehittyä todella voimakkaaseen ja intensiiviseen suuntaan, se antaa diagnostista viitettä siitä, että kyseessä saattaa olla jäätynyt olkapää.”

Jäätyneessä olkapäässä on tavallisesti kolme vaihetta. Ensimmäisten kuukausien kipuiluvaiheen jälkeen alkaa jäykistymisvaihe, jossa aktiiviset ja passiiviset liikelaajuudet alkavat pikkuhiljaa rajoittua. Tyypillisesti puolen vuoden–vuoden kuluttua oireiden alkamisesta nivelkapseli alkaa saada venyvyyttään takaisin ja liikelaajuuksien toipuminen käynnistyy.

Akuuttivaihetta voivat helpottaa tulehduskipulääkkeet ja niveleen ruiskutettu kortisoni. Myös liikelaajuusharjoitteiden tekeminen on suositeltavaa, jotta jäykistyminen jäisi mahdollisimman vähäiseksi.

”Jos olkapää muuttuu huomattavan jäykäksi, jopa niin, ettei sitä tahdo enää saada kyljestä irti, voidaan harkita arpeutuneen nivelkapselin avaamista irti olkanivelestä tähystyksellisesti. Se tyypillisesti nopeuttaa liikelaajuuksien takaisinsaamista”, Sinisaari muistuttaa.

Operaatio voidaan tehdä vasta siinä vaiheessa, kun ärsytysreaktio on sammunut, eikä olkapää ole enää intensiivisen kipeä. Jos operaatio tehdään silloin, kun voimakas kipuilu on päällä, vaiva uusii helposti entistä rajumpioireisena.

3. Olkapään nivelrikko

Olkapään nivelrikko on lonkan tai polven nivelrikkoa huomattavasti harvinaisempi vaiva. Erityisesti ikääntyneellä se saattaa joskus olla syy olkapään kivulle. Kipu aiheutuu olkapään nivelpintojen ja -rustojen kulumisesta.

Olkapään nivelrikko oireilee koho- ja ääriasentojen kipuiluna, erityisesti kiertoliikkeiden jäykkyytenä ja yösärkynä. Joskus nivelestä kuuluu jopa kolinaa.

”Nivelrikko voi tulla ilmi niin, että painavien esineiden nostaminen ylähyllylle muuttuu hankalaksi. Vähitellen olkapään nivelrikko voi alkaa vaivata muussakin kuormituksessa. Jos olkapäätä on kuormittanut kovasti päivän mittaan, se voi aiheuttaa niin voimakasta yösärkyä, ettei kipeällä kyljellä nukkuminen onnistu”, Sinisaari toteaa.

Nivelrikon diagnosoimiseksi riittää yleensä röntgentutkimus, jossa nivelkulumat ja nivelrikkomuutokset näkyvät hyvin.

Nivelrikkoa hoidetaan tulehduskipulääkkeillä, nivelen sisäisillä kortisoni- tai hyaluronihappopistoksilla ja jumppaharjoitteilla. Näiden avulla oireita onnistutaan yleensä helpottamaan paljon. Viime kädessä vaihtoehtona on olkapään tekonivelleikkaus. Se on kuitenkin lonkan ja polven tekonivelleikkauksiin verrattuna melko harvinainen toimenpide.

4. Jännekalkki

Olkanivelen ja jänteen arpeutumisreaktio eli niin kutsuttu jänne- ja bursakalkki voi aiheuttaa voimakkaita ärsytyskipuilukohtauksia. Kalkkiainesta saostuu jänteiden ympärille ja olkanivelen ympäristöön aiheuttaen kohtauksittaista kipua. Kiputila voi alkaa nopeasti ja olkapää olla pari viikkoa intensiivisen kipeä, kunnes kipu alkaa helpottaa.

Jännekalkkia hoidetaan tulehduskipulääkkeillä ja kortisoni-injektioilla, jotka rauhoittavat ärsytysreaktiota. Lihaskunnon ja liikelaajuuksien ylläpito auttaa siinä, ettei olkapää pääse jäykistymään liikaa.

”Jos vaiva uusii, jänteen sisällä olevia kalkkipesäkkeitä voidaan rikkoa ja poistaa ultraääniohjatusti neulalla pistämällä tai tähystysoperaationa”, Sinisaari kertoo.

5. Muut olkapään vammat

Olkapään kipua voivat aiheuttaa myös vammat, jotka ovat syntyneet tapaturman, kuten kaatumisen, retkahduksen tai väännön, seurauksena. Nuorilla yleisimpiä ovat sijoiltaan menot ja vanhemmilla puolestaan jännerepeämät ja -murtumat. Vamman hoito riippuu pitkälti siitä, millainen vamma ja kudosvaurio on kyseessä.

”Nuorella kontaktiurheilijalla olkapään sijoiltaan meno aiheuttaa usein ongelmia ja saattaa vaatia jonkinlaista korjaustoimenpidettä.”

Olka-alueen murtumat ovat suhteellisen harvinaisia. Jos murtuma on syntynyt kaatumisen seurauksena, sen voidaan usein antaa luutua itsekseen niin, että käsi lepää kantositeessä.

Jos kyseessä on liikenneonnettomuuden yhteydessä tapahtunut kaatuminen tai putoaminen, murtuma voi tarvita leikkaushoitoa, murtumakappaleiden paikalleen laittoa tai teräslevyllä kiinnittämistä. Joskus murtuma saattaa vaatia tekonivelen.