Pandemia on iskenyt Suomeen ennenkin – näin selviydyimme 5 aiemmasta kulkutaudista, joista ensimmäinen oli ryssänkuume

Pandemia nimeltä koronavirus on laittanut meidät uuteen tilanteeseen. Vai onko? Kulkutaudit, kuten ryssänkuume, espanjantauti, aasialainen, hongkongilainen ja sikainfluenssa, ovat jo 130 vuoden ajan sairastuttaneet koko maailmaa.

Pandemia nimeltä koronavirus on mullistanut arkemme. Elämme nyt valmiuslain määrittämissä poikkeusoloissa. Eduskunta hyväksyi valmiuslain käyttöönoton keskiviikkona 18. maaliskuuta. Hallitus on antanut eduskunnalle asetukset, joilla otetaan käyttöön joukko valmiuslakiin sisältyviä pykäliä. Kansalaisten vapauksia ja yhteiskunnan toimintoja rajoitetaan koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Lue myös: Tuntuvatko koronaviruksen takia asetetut rajoitukset sinusta liioittelulta? Lue tämä juttu – saatat muuttaa mielesi

Tällaista poikkeustilaa ei ole pandemian takia julistettu vielä koskaan, vaikka tämä on jo kuudes kerta, kun vaivanamme on pandemia.

Pandemia tarkoittaa sitä, että taudin aiheuttaa uudenlainen virus, jota vastaan ihmiskunnalla ei ole vastustuskykyä. Virus leviää vuodessa tai kahdessa koko maapallolle.

Miten menneiden aikojen pandemioista selvittiin, kun ei ollut nykyaikaista terveydenhuoltoa eikä edes kipulääkkeitä?

Opettajat hoitivat espanjantautiin sairastuneita lapsia, jotka oli tuotu kouluun avattuun väliaikaiseen sairastupaan Quebecissä Kanadassa.

Opettajat hoitivat espanjantautiin sairastuneita lapsia, jotka oli tuotu kouluun avattuun väliaikaiseen sairastupaan Quebecissä Kanadassa. Kuva: Mediadrumimages

Ryssänkuume levisi Venäjältä

Ensimmäinen pandemiaksi luokiteltu epidemia levisi Suomeen 130 vuotta sitten, marraskuussa 1890.

Koska se levisi meille Venäjältä, se nimettiin ryssänkuumeksi. Kuukaudessa se levisi koko Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Sen sairasti Suomessa kolmannes väestöstä. Määrä on arvio ja perustuu Tampereelta tuolloin kerättyihin tietoihin. Prosentti tamperelaisista kuoli ryssänkuumeeseen. Jo silloin näkyi, että jälkitaudit tappoivat yhtä lailla kuin influenssa, koska niihinkään ei ollut lääkettä.

Sanomalehdissä valistettiin hyvästä hygieniasta ja saunomisen välttämisestä, mutta juuri muuta hoitoa ei ollut kuin lepo. Tuohon aikaan ihmisillä oli paljon muitakin tauteja ja vastuksia kiusanaan.

”Influenssaa ei silloin niin pelätty. Se oli harmillinen mutta ei vaarallinen verrattuna moneen muuhun sairauteen”, espanjantautia tutkinut THL:n yksikönpäällikkö Eila Linnanmäki sanoo.

Pandemia nro 2: kauhea espanjantauti

Ensimmäisen maailmansodan aikaan puhjennut espanjantauti on ollut tähän mennessä tuhoisin pandemia. Siihen sairastui puoli miljardia ihmistä ympäri maailmaa, ja kuoleman se toi 50 miljoonalle.

Suomessa tauti iski joka neljänteen ja tappoi laskutavasta riippuen 20 000–40 000 henkeä. Ensimmäiset uutiset taudista tulivat Espanjasta, jossa kuningas sairastui siihen.

Espanjantauti oli kuitenkin peräisin Yhdysvalloista, josta se kulki amerikkalaisten sotajoukkojen mukana Eurooppaan. Se riehui laajalti, mutta pysyi pimennossa sotasensuurin takia.

Espanjantaudin riehuessa vuonna 1918 Seattlessa Yhdysvalloissa rahastaja tarkisti, että raitovaunuun pyrkivällä oli vaaditut kasvomaskit.

Espanjantaudin riehuessa vuonna 1918 Seattlessa Yhdysvalloissa rahastaja tarkisti, että raitovaunuun pyrkivällä oli vaaditut kasvomaskit. Kuva: Mediadrumimages

Espanjantaudin aiheuttanut H1N1-virus herätettiin vuonna 2005 henkiin siihen kuolleiden uhrien jäänteistä. Selvisi, että espanjantauti oli ollut lintuinfluenssaa. Se oli sata kertaa tappavampi kuin tavallinen influenssavirus.

Pahimmassa muodossaan se iski keuhkoihin ja aiheutti äkillisen hengitystoiminnan vajauksen, ARDS:n. Se on sama oire, josta suurin osa koronaviruskuolemistakin on johtunut.

Suomen tämä hurja tauti saavutti joulukuussa 1918, kun maa oli huonossa jamassa. Takana oli kansaa repinyt sisällissota, ja vankileirit olivat täynnä ihmisiä.

Maassa oli ollut elintarvikepula jo ennen sotaa, ja nyt kärsittiin monin paikoin nälänhädästä. Köyhän kansan vastustuskyky oli heikoissa kantimissa.

Suojaton rahvas

Suomella ei ollut mitään valmiuksia kohdata näkymätöntä tuhonkylväjää. Sairaalapaikkoja tai hoitohenkilökuntaa ei ollut lähimainkaan tarpeeksi.

Tauti pyyhki Suomea kahdessa kolmessa aallossa. Koska influenssaa ei osattu lähtökohtaisesti pelätä, viranomaisten yritykset suitsia taudin le­viämistä olivat myöhässä.

”Joitain kouluja suljettiin, mutta vasta sitten, kun suuri osa oppilaista ja opettajista oli sairaana. Kirkonmenojakin vähennettiin”, Eila Linnan­mäki sanoo.

Mutta vaikka rajoituksia olisi laitettu, ihmiset eivät olisi voineet noudattaa niitä. Oli mentävä töihin, vaikka sairaana. Ei ollut sosiaaliturvaa, ei sairausajan palkkaa.

Ihmiset joutuivat katsomaan, kuinka taudin pahimpaan muotoon sairastuneen kasvot sinertyivät hengitysvaikeuksien takia ja miten he hourailivat ja tulivat sekaviksi. Kuolema saattoi tulla parissa päivässä.

Taudin torjunta jätettiin pitkälti yksilöiden vastuulle. Viranomaiset valistivat kansaa hygienian tärkeydestä. Siis käsien pesusta, kuten nykyisin?

”Siitäkin, mutta ennen kaikkea syljeskelyn ja saunomisen välttämisestä”, Linnanmäki sanoo.

Miten ihmiset selvisivät järjissään, kun heillä oli vain vähän konsteja suojata itseään?

”Sairastuneen eteen saattoi kuitenkin tehdä jotain. Häntä voi hoivata, antaa juotavaa ja lepoa.”

Myös huumori auttoi kestämään. Lehdet täyttyivät pakinoista ja pilapiirroksista, joiden tematiikka pyöri suomalaiskansallisten yleislääkkeiden ympärillä: tervan, viinan ja saunan.

Silti kuva oli lohduton. Pikku-uutinen Uudessa Suomessa maaliskuun 1920 lopussa kertoo, että kaikkia tarvittavia hautoja ei ehditä kaivaa Helsingissä, vaikka työhön on palkattu 15 ylimääräistä haudankaivajaa. Ruumiita oli yksinkertaisesti liikaa. Ja maakin oli jäässä.

Espanjantauti tappoi etenkin köyhiä, ja he myös kärsivät rajummin sairauden kerrannaisvaikutuksista. Kun perheestä kuoli isä, äiti tai molemmat, se tiesi karua tulevaisuutta lapsille.

Sama epätasa-arvo kuoleman edessä näkyi espanjantaudin suhteen maail­manlaajuisesti. Se tappoi Euroopassa vain murto-osan siitä mitä Aasiassa ja Afrikassa.

Kolmas kulkutauti oli ankara aasialainen

Aasialaiseksi kutsuttu pandemia ­levisi Suomeen vuonna 1957. Se oli espanjantautia lievempi, mutta sairastutti kolmasosan väestöstä. Meillä siihen kuoli 1 800 ihmistä.

Aasialaisen tappavuutta lievensi se, että tuolloin oli jo käytettävissä anti­biootteja, jotka tehosivat bakteerin aiheuttamiin jälkitauteihin, kuten keuhko­kuumeeseen.

Myös hygienian merkitys oli iskostunut paremmin.

”Oli ihan tavallista, että kun tullaan sisään, pestään kädet. Myös ennen ruokapöytään istumista pestiin kädet”, sanoo tuohon aikaan Tampereella lukiota käynyt Marja Peltonen, 78.

Aasialainen alkoi Suomessa levitä Tampereelta, mutta kiersi Peltosen perheen kokonaan.

Rokote aasialais-influenssaa vastaan elokuussa 1957. Lehtileikkeen teksti: ”Farmaseutti Maija-Liisa Karjalainen siirtää viime yönä saapuneen 'aasialaisrokote-erän' maahantuojan jääkaapista toimitettavaksi Valtion seerumilaitokselle. Asianmukaisen tarkastuksen jälkeen rokote päästetään markkinoille.” Kuva: Lehtikuva / Aarre Ekholm

Rokote aasialais-influenssaa vastaan elokuussa 1957. Lehtileikkeen teksti: ”Farmaseutti Maija-Liisa Karjalainen siirtää viime yönä saapuneen ’aasialaisrokote-erän’ maahantuojan jääkaapista toimitettavaksi Valtion seerumilaitokselle. Asianmukaisen tarkastuksen jälkeen rokote päästetään markkinoille.” Kuva: Lehtikuva / Aarre Ekholm

Kokemus aasialaisen sairastamisesta oli niin poikkeuksellinen, että sen lapsena sairastaneet muistavat kokemuksensa yhä. Oululaisen Kaleva-lehden keskustelupalstalla ryhdyttiin muistelemaan aasialaista vuonna 2009, kun sikainfluenssa oli saapunut Suomeen.

”Olin korkeassa kuumeessa, kuten sisarukseni. Vuoron perään hourailtiin kuumetokkurassa. Meille annettiin kuumelääkettä, Reumaton-pulveria ja Hotaa. Henki ei meinannut kulkea, kun kurkku oli kipeä. Joillekin sisaruksille tuli samaan rytäkkään vielä angiinakin.”

”Olin Kuopiossa lastensairaalassa eristyksessä. Muihin perheenjäseniini se ei tarttunut, mutta pikkuserkkuni kuoli aasialaiseen.”

”Isovanhemmat kertoivat, ettei mitään lääkettä ollut. Kuulemma ei parantunut ennen kuin koko perheelle oli annettu konjakkiryypyt nuorimmaista myöten. Saattaa olla perää, sillä alkoholilla on desinfioiva vaikutus.”

Aasialaiseen kehitettiin myös rokote, mutta sen valmistus oli niin hidasta, ettei siitä ollut apua pandemian hillitsemisessä.

Pandemia nro 4: hongkongilainen visiitti

Hongkongilaisen virus äityi pandemiaksi vuonna 1968. Maailmanlaajuisesti siihen kuoli miljoona ihmistä, Suomessa tuhat. Virus kiersi Suomea muutamassa aallossa vuoteen 1971 asti.

Hongongilaisrokotteen valmistusta tammikuussa 1969. Kanamunien päälle ruiskutetaan jodiliuosta. Tämän jölkeen munaan porataan reikä ja virusta ruiskutetaan munien sisälle.  Kuva: Lehtikuva / Kaius Hedenström

Hongongilaisrokotteen valmistusta tammikuussa 1969. Kanamunien päälle ruiskutetaan jodiliuosta. Tämän jölkeen munaan porataan reikä ja virusta ruiskutetaan munien sisälle.  Kuva: Lehtikuva / Kaius Hedenström

Rokotukset alkoivat Suomessa 1969. Vaikka tauti oli aasialaista lievempi, se pelotti.

”Meillä sairastui koko perhe yhtä aikaa. Olin koulusta pois kaksi viikkoa ja melkein koko ajan makasin korkeassa kuumeessa. Maatalon töihin piti kuitenkin äidin ja isän pystyä kuumeesta huolimatta. Muistan kun minua pelotti, kun äiti ja isä olivat sairaita. Siitä selvittiin, ja sen koomin ei influenssa ole minuun tarttunut”, muisteli eräs lukija Kalevan keskustelupalstalla.

Kotilieden lukija puolestaan muistaa: ”Opiskelin kaukana kotoa. Olin pois koulusta ja nukuin kuumeisena. Vuokraemäntä, vanha arvokas neiti, joka ei yleensä rupatellut vuokralaistensa kanssa, toi lasin sokeroimatonta sitruunamehua ja pakotti juomaan sen heti. Se taisi pelästyttää taudinkin.”

Pandemia nro 5: sikainfluenssasta tragedia

Viimeisin pandemia ennen koronaa oli sikainfluenssa, joka levisi vuonna 2009. Se kylvi pelkoa iskemällä vakavin oirein perusterveisiin lapsiin, nuoriin aikuisiin ja raskaana oleviin. Yli 60-vuotiaita suojasi immuniteetti, ­joka oli saatu aiemmista epidemioista.

Sikainfluenssarokotukseen tulijat jonottivat Tuiran terveysasemalla 7. marraskuuta 2009.

Oululaiset jonottivat riskiryhmille aloitettuja sikainfluenssarokotuksia Tuiran terveysasemalla 7. marraskuuta 2009. Rokotukset synnyttivät paikoin satojen metrien jonot.  Kuva: Lehtikuva / Pekka Peura

Suomessa viranomaiset valmistautuivat tautiin jo ennen kuin se saavutti Suomen. Kun niin tapahtui lokakuussa 2009, rokotusohjelma oli jo käynnissä. 75 prosenttia alle 15-vuotiasta ja yli puolet koko väestöstä rokotettiin.

Sikainfluenssan toiseen aaltoon seuraavana vuonna sairastuivat ne, jotka eivät olleet ottaneet rokotetta.

Varautumisesta huolimatta sika­influenssa tappoi Suomessa 44 ihmistä. Lisäksi nopeasti kehitetty rokote aiheutti tragedian. Rokotteen apu­aine aiheutti Suomessa yli 300 lapsille ja nuorille narkolepsian, parantumattoman nukahtelusairauden.

Sikainfluenssa opetti suomalaiset yskimään ja aivastamaan hihaan ja pesemään kätensä perusteellisesti. Niistä on paljon apua koronan kanssa.

Lue myös: Käsienpesu on tehokkain tapa ehkäistä flunssaa – tiedätkö, kuinka monta kertaa päivässä on tarpeeksi?

Pandemiat

1890–91

Ryssänkuume

Useita aaltoja, jälkimmäiset vakavampia. Peräisin Venäjältä. Noin kolmannes suomalaisista sairastui, ja heistä ehkä prosentti kuoli.

1918–20

Espanjantauti

Useita aaltoja, toinen tappavin.

Peräisin ilmeisesti USA:sta. Suomessa neljäsosa väestöstä sairastui, kuolleita ­­20 000-40 000.

1956–57

Aasialainen

Kaksi aaltoa, ensimmäinen tappavampi. Peräisin Kiinasta. Suomessa kolmasosa väestöstä sairastui, 1 800 kuoli.

1968–71

Hongkongilainen

Kaksi aaltoa. Peräisin Kiinasta.

Tappoi miljoona ihmistä maailmassa, Suomessa noin tuhat.

2009–11

Sikainfluenssa

Peräisin Pohjois-Amerikasta. Suomessa kuoli 44.

Rokotteen apuaine sairastutti Suomessa yli 300 lasta ja nuorta narkolepsiaan.

2020

Korona

Peräisin Kiinasta.

Kotilieden nro 7/2020 painoon mennessä 17.3.2020 Suomessa oli sairastuneita 359 (luku kasvaa koko ajan), kuolleita ei yhtään.

Tämä juttu on julkaistu Kotiliedessä 7/2020.

Avainsanat

Keskustelu

Sikainfluenssasan aikana narkolepsian aiheutti rokote itsessään. Ei mikään apuaine, niin kuin aluksi vitheellisesti luultiin.

Esoanjantaudin aiheutti sama viruskanta, sen jälkeen moni sairastui outoon unitautiin. Ilmeisesti tämän virustyypin rakenteessa on jotain samanlaista kuin aivoissa unen säätelyyn liittyvillä alueilla. Pamdemrix valitettavasti loi vasteen juuri tuota vastaan. Eli käytännössä se oli huonoa onnea.

Onko unohtunut 1970-luvun meningokokkiepidemia ja laajat väestön rokotukset?

Mikä tauti se oli johon annetiin sokeripalassa ”rokote”?

Poliorokotteen sai sokeripalassa. Muistan asian siitä, että tulin äitini kanssa juuri hammaslääkäristä ja käytävän varrella oli neuvola, jossa rokotteita jaettiin ohikulkijoille. Minusta oli hullua ottaa sokeri heti hammaslääkäristä päästyä – olin alle kouluikäinen.

Tubi on listalta unohtunut. Toki se oli erilainen. Levisi ja kiusasi monta vuosikymmentä.

Kommentoi juttua: Pandemia on iskenyt Suomeen ennenkin – näin selviydyimme 5 aiemmasta kulkutaudista, joista ensimmäinen oli ryssänkuume

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X