Terveys

Nämä pitkäaikaissairaudet altistavat paniikkihäiriön kehittymiselle – lue lääkärin ohjeet paniikkihäiriön hoitoon

Paniikkihäiriö voi puhjeta niin nuorelle aikuiselle kuin keski-ikäisellekin. Erikoislääkäri kertoo, mitkä ovat paniikkihäiriön oireet ja miten paniikkihäiriötä hoidetaan.

Valtaosalla suomalaisista on ollut yksittäinen paniikkikohtaus jossakin elämänsä vaiheessa. Paniikkihäiriö ei kuitenkaan ole läsnä kaikkien paniikkikohtauksen kokeneiden elämässä.

”Suomessa paniikkihäiriötä potevia on vajaa kaksi prosenttia väestöstä, eli noin joka 50. suomalaisella on todettu paniikkihäiriö viimeisen vuoden aikana. Paniikkihäiriötä sairastavalla on ollut useita paniikkikohtauksia, ja hänen elämäänsä rajoittaa pelko paniikkikohtauksen uusimisesta”, kertoo psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Sami Leppämäki.

Lue myös: Pelkäätkö korkeita paikkoja, lentämistä, sosiaalisia tilanteita…? Asiantuntija kertoo, miten piinallista pelkoa voi oppia lievittämään

Miksi paniikkihäiriö puhkeaa?

Paniikkihäiriö puhkeaa yleensä 20–30 ikävuoden välillä. Siihen voi sairastua myös vanhempana, 40–50 ikävuoden tienoilla, joskin se on huomattavasti harvinaisempaa.

”Monesti paniikkihäiriö puhkeaa tilanteissa, joissa ihmisellä on muitakin stressitekijöitä elämässään. Jos paniikkihäiriö alkaa vanhemmalla iällä, sen taustalla saattaa olla jokin muu selittävä tekijä tai altistava fyysinen sairaus. Usein henkilöllä on ollut jo nuorempana yksittäisiä paniikkikohtauksia, masennusoireita tai ahdistuneisuushäiriötä”, Leppämäki toteaa.

Paniikkihäiriölle altistavia tekijöitä ovat geenit, jotka selittävät 30–40 prosenttia paniikkihäiriöalttiudesta sekä lapsuuden traumakokemukset, kuten koulukiusatuksi joutuminen. Paniikkihäiriötä sairastavista peräti 80 prosenttia on joutunut koulukiusatuksi.

Myös tietyt pitkäaikaissairaudet, kuten Parkinsonin tauti, keuhkoahtaumatauti, kilpirauhasen toiminnan häiriöt ja astma, voivat altistaa ahdistuneisuushäiriön kehittymiselle. Riski ahdistuneisuushäiriön puhkeamiselle on kohonnut myös raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Lisäksi tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, alkoholi ja kannabis lisäävät ahdistuneisuushäiriöiden kehittymisen riskiä.

Milloin pitää hakeutua lääkäriin?

Paniikkikohtausten vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin viimeistään silloin, jos kohtaukset alkavat heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä. Pahimmillaan paniikkikohtaukset voivat johtaa siihen, että ihminen alkaa kohtausten pelossa eristäytyä.

”Lääkärissä voidaan diagnosoida paniikkihäiriö, jos siihen liittyvät kriteerit täyttyvät, eli paniikkioireiluun liittyy merkittävä käyttäytymisen muutos, toimintakyvyn heikkeneminen, ahdistuneisuus tai pelko paniikkikohtauksen uusimisesta”, Leppämäki kertoo.

Paniikkihäiriödiagnoosin jälkeen aletaan kartoittaa mahdollisia paniikkikohtauksille altistavia tekijöitä.

”Tällaisia voivat olla väsymys, alkoholi, krapula ja tupakointi. Monet paniikkihäiriötä potevat ovat kofeiiniherkkiä, ja kahvi saattaa aiheuttaa heille paniikkikohtauksen. Suosittelen paniikkihäiriön kanssa kamppaileville yleensä kahvin vähentämistä tai siirtymistä teehen tai kofeiinittomaan kahviin”, Leppämäki kehottaa.

Lue myös Anna.fi: Paniikkihäiriöstä kärsivä huippukokki Henri Alén: ”Paniikkikohtauksia tulee, jos niitä miettii”

Miten paniikkihäiriön oireet saa kuriin?

Paniikkikohtauksista kärsivän elämää voi helpottaa jo pelkkä tieto siitä, että oireiluissa on kyse paniikkihäiriöstä ja paniikkikohtauksista, joille on tiettyjä altistavia tekijöitä.

”On helpompi rauhoittaa itsensä silloin, kun tietää, mistä on kyse. Monia helpottaa myös tieto siitä, ettei paniikkikohtaukseen voi kuolla, eikä sen aikana voi seota”, Leppämäki toteaa.

Psykoterapiasta on havaittu olevan apua paniikkihäiriön hoidossa. Joskus paniikkihäiriön taltuttamiseen tarvitaan myös lääkitystä, joko tarvittaessa käytettäviä lääkkeitä tai säännöllistä lääkehoitoa. Beetasalpaajat rauhoittavat autonomista hermostoa, ja niitä voi käyttää tarvittaessa paniikkikohtauksen hoitoon tai kohtausten ehkäisemiseen. Kohtauslääkkeenä voi käyttää myös lyhytvaikutteisia rauhoittavia lääkkeitä eli bentsodiatsepiineja.

”Beetasalpaajia voi käyttää päivittäin. Rauhoittavien lääkkeiden käyttöön voi kehittyä riippuvuus, joten niitä ei suositella päivittäiseen käyttöön. Säännöllisenä lääkityksenä taas käytetään ensisijaisesti serotoniinin takaisinotonestäjiä eli SSRI-lääkkeitä, joilla hoidetaan myös masennusta. Ne ovat paniikkihäiriön hoidossa erittäin tehokkaita”, Leppämäki kertoo.

Suurella osalla paniikkihäiriötä potevista oireet häviävät tai vähenevät merkittävästi ajan kuluessa. Pitkäaikaisseurantatutkimuksissa on havaittu, että paniikkihäiriötä sairastavista 40 prosenttia on täysin oireettomia, 40 prosentilla on lievempiä oireita ja 20 prosenttia on vaikeasti oireilevia.

”Paniikkihäiriöllä on suhteellisen hyvä ennuste. Ennusteeseen vaikuttaa se, miten vaikeita paniikkikohtaukset ovat ja kuinka usein niitä on. Paniikkihäiriön ennustetta saattaa heikentää se, jos kärsii samanaikaisesti muista mielenterveyden- ja ahdistuneisuushäiriöistä, kuten masennuksesta tai unihäiriöistä, joita ei ole tunnistettu ja hoidettu.”

Kommentoi

Kommentoi juttua: Nämä pitkäaikaissairaudet altistavat paniikkihäiriön kehittymiselle – lue lääkärin ohjeet paniikkihäiriön hoitoon

Rahkonen Pirjo

monien on helppo antaa ohjeita ihmiselle joka kärsii paniikkihäiriöstä, mutta jos et itse kärsi siitä niin se on yhtä tyhjän kanssa. Itselläni on lääkitys näihin kohtauksiin enkä ilman niitä suostu menemään minnekään koska itselläni on melkein taju mennyt kun olen jännittänyt.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.