nainen jolla on paniikkikohtaus

Mikä auttaa, kun piinallinen paniikkikohtaus iskee? Lääkäri listaa keinot, joilla oloa voi yrittää helpottaa

Paniikkikohtaukseen liittyy raastavaa pelkoa, voimakasta ahdistusta ja usein myös vaikeus hengittää. Miten oloa voi helpottaa, kun kohtaus hyökkää päälle? Entä milloin paniikkikohtaus on merkki paniikkihäiriöstä?

Sydän hakkaa, henkeä ahdistaa ja mieltä jäytää pelko. Paniikkikohtaus alkaa varoittamatta ja kehittyy nopeasti voimakkaaksi ahdistustilaksi. Kohtaukseen liittyy erilaisia fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä, hikoilua ja vapinaa. Yhtenä keskeisenä oireena on hyperventilaatio eli liikahengitys.

”Paniikkikohtaukseen liittyy usein tunne tukehtumisesta, minkä vuoksi ihminen voi alkaa haukkoa henkeä. Tämä johtaa siihen, että elimistössä on liikaa happea, minkä vuoksi kehon ääreisosissa, kuten sormenpäissä, nenänpäässä ja huulissa, voi tuntua pistelyä ja puutumista”, kertoo psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti Sami Leppämäki.

Paniikkikohtaukseen liittyy usein myös voimakas pelontunne.

”Paniikkikohtaus on fysiologinen reaktio, joka alkaa tilanteissa, joissa ei ole todellista vaaraa. Pelko voi ilmetä esimerkiksi kuolemanpelkona tai hulluksi tulemisen pelkona.”

Lue myös: Pelkäätkö korkeita paikkoja, lentämistä, sosiaalisia tilanteita…? Asiantuntija kertoo, miten piinallista pelkoa voi oppia lievittämään

Kuka paniikkikohtauksen voi saada?

Paniikkikohtaus on odottamaton ja yllättävä. Se voi alkaa missä tilanteessa hyvänsä, eikä sen syntyyn välttämättä johda mikään ulkoinen tekijä.

”Paniikkikohtaus iskee kuin salama kirkkaalta taivaalta. Se herättää voimakasta pelkoa, mikä voi johtaa siihen, että ihminen alkaa vältellä tilanteita, joissa kohtaus on tullut. Mikäli on saanut paniikkikohtauksen kaupan kassajonossa, ei välttämättä uskalla enää mennä kauppaan, koska pelkää saavansa uuden kohtauksen. Joskus jo pelkkä jännitys kauppaan menosta saattaa riittää laukaisemaan paniikkikohtauksen”, Leppämäki toteaa.

Paniikkikohtaus voi tulla kenelle tahansa. Satunnaiset paniikkikohtaukset ovat suhteellisen yleinen vaiva.

”10–20 prosentilla väestöstä on ollut jossain vaiheessa elämäänsä yksittäinen paniikkikohtaus. Kohtauksen voi laukaista esimerkiksi liiallinen kahvinjuonti, väsymys tai krapula.”

Yksittäinen paniikkikohtaus ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että henkilöllä on paniikkihäiriö. Paniikkihäiriön diagnoosi edellyttää sitä, että henkilö on saanut enemmän kuin yhden paniikkikohtauksen. Näihin kohtauksiin on täytynyt liittyä voimakasta pelkoa kohtauksen uusimisesta tai tiettyjen tilanteiden välttelemistä paniikkikohtauksen pelossa.

”Sillä on suuri merkitys, mitä yksittäisen kohtauksen jälkeen tapahtuu. Paniikkihäiriön kehittymiselle altis henkilö jää usein pelkäämään uutta kohtausta, mikä voi johtaa laajamittaiseen välttämiskäyttäytymiseen”, Leppämäki muistuttaa.

Lue myös Anna.fi: Piritta Hagmanin uupumus muuttui ahdistukseksi: ”Olen alkanut taas saada paniikkikohtauksia”

Mikä auttaa, kun paniikkikohtaus iskee?

Ensimmäisen paniikkikohtauksen iskiessä harva tajuaa, että kyseessä on paniikkikohtaus. Siksi omaa oloa ei välttämättä osata mitenkään helpottaa. Joskus paniikkioireiden taustalla voi olla jokin sairaus. Esimerkiksi paniikkikohtaukseksi kuvitellun hengenahdistuksen taustalla saattaakin olla astma.

Paniikkikohtauksen yllättäessä oloa voi koittaa helpottaa hengitysharjoitusten ja liikunnan avulla. Monia helpottaa jo pelkkä tieto siitä, että hurjan tuntuinen kohtaus ei ole vaarallinen.

”Vaikka paniikkikohtaus tuntuu kauhealta, se ei ole vaarallinen. Siihen ei voi kuolla, eikä sen takia voi tulla hulluksi, vaikka se siltä hetkellisesti tuntuisikin. Se on tila, joka menee itsestään ohi ajan myötä”, Leppämäki tietää.

Tärkeintä paniikkikohtauksen keskellä on viedä mieli pois ahdistuksen tunteesta. Paniikintunne ylläpitää elimistön reaktiota, joka taas ruokkii pelkoajatuksia.

”Ahdistus on siitä jännä tunne, että kun sitä ei ajattele, se lakkaa olemasta. Se on hyvin voimakas tunne ja vie mielen kaiken huomion, mutta kun huomion saa siirrettyä ahdistuksesta pois keinolla millä hyvänsä, paniikki yleensä helpottaa.”

Paniikkikohtauksen aikana hengitys muuttuu nopeaksi ja pinnalliseksi. Siksi hengityksen hidastamisesta ja rauhoittamisesta voi olla apua. Lisäksi liikunnan harrastaminen, esimerkiksi juoksu tai jumppaaminen, voi auttaa viemään huomiota pois paniikista.

Jos näistä keinoista ei ole riittävästi apua, voi paniikkikohtausten taltuttamiseen kokeilla lääkitystä. Paniikkikohtausten hoidossa käytetään beetasalpaajia ja rauhoittavia lääkkeitä, eli bentsodiatsepiineja. Beetasalpaajat rauhoittavat autonomista hermostoa, rauhoittavat lääkkeet puolestaan rauhoittavat keskushermostoa.

”Lääkkeet katkaisevat paniikkikohtauksen yleensä tehokkaasti. Monelle kohtauksen katkaisemiseksi riittää tieto siitä, että taskussa on tabletti rauhoittavaa lääkettä, jonka voi ottaa siinä vaiheessa, jos tuntee, ettei muuten selviä kohtauksesta.”

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Mikä auttaa, kun piinallinen paniikkikohtaus iskee? Lääkäri listaa keinot, joilla oloa voi yrittää helpottaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X