Parodontiitti muhii pitkään oireettomana suussa – hoitamattomalla iensairaudella voi olla vakavia seurauksia terveydelle

Hoitamaton ientulehdus voi edetä parodontiitiksi eli hampaiden kiinnityskudossairaudeksi, joka vaikuttaa koko kehon yleisterveyteen. Suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula kertoo, millaisia vaikutuksia suun hoitamattomalla tulehduksella on elimistölle.

Parodontiitti on hampaan kiinnityskudoksia tuhoava, yksilöllisellä vauhdilla etenevä tulehdus, joka vaikuttaa koko kehon terveyteen.

Iensairaudet ovat suomalaisten kansantauti. Hampaiden kiinnityskudossairauteen eli parodontiittiin viittaavia löydöksiä, kuten syventyneitä ientaskuja, on 64 prosentilla suomalaisista: 57 prosentilla suomalaisnaisista ja jopa 72 prosentilla miehistä.

Lue myös: Ientulehdus voi olla hengenvaarallinen – näin tunnistat ja hoidat sen

Iensairaudet koskettavat kaiken ikäisiä. Kiinnityskudossairauden todennäköisyys lisääntyy iän myötä, mutta tulehdusta löytyy myös nuoremmilta, erityisesti tupakoivilta henkilöitä.

”Suomessa vaikea-asteista parodontiittia sairastavia on 21 prosenttia, kun maailmanlaajuisesti vastaava luku on 11 prosenttia. Parodontiitti ei ole vain vanhempien ihmisten sairaus. Vaikean parodontiitin ilmaantuvuuden huippu on 38-vuotiaana”, kertoo suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula Terveystalosta.

Oireeton tulehdus voi muhia suussa pitkään

Parodontiitista puhutaan silloin, kun ientulehdus pääsee etenemään syvemmälle hampaan ja ikenen väliin tuhoamaan kiinnityskudosta. Usein tulehdus antaa merkkejä itsestään vasta silloin, kun se on edennyt jo pitkälle.

Vaikeassa parodontiitissa hampaiden kiinnitys alkaa vähentyä, hampaat saattavat ruveta heilumaan ja pahimmillaan irtoavat.

”Parodontiittiin liittyvät syventyneet ientaskut voivat ylettyä kaikkien hampaiden ympäri, jolloin märkivän ja vertavuotavan ienkudoksen yhteenlaskettu pinta-ala voi olla jopa kahden kämmenen kokoinen, eli yli 20 neliösenttiä. Jos ihollamme olisi tällainen haava, lähtisimme nopeasti lääkäriin. Suussa sellainen voi muhia oireettomana vuosikausia ja aiheuttaa seuraamuksiaan, jos hammaslääkärissä käyntiä pitkitetään”, Ketola-Kinnula muistuttaa.

Mitä hoitamattomasta tulehduksesta voi seurata?

Laaja-alainen tulehdus ylläpitää koko kehon tulehdustilaa. Hampaiden kiinnityskudossairaus on vaikuttamassa kansansairauksien syntymisen riskiin.

Parodontiitti lisää terveiden henkilöiden riskiä sairastua tyypin II diabetekseen. Tulehdus heikentää elimistön sokeritasapainoa, jolloin diabetesta sairastavien on vaikeampi saada sokeriarvojaan kuriin.

Lue myös: Hiljainen tulehdus voi vaeltaa kehossa – keskivartalolihavuus ja ientulehdus hälytysmerkkejä

”Diabetesta sairastavalla on kolminkertainen riski sairastua parodontiittiin. Diabetesta sairastavan riski sairastua diabetekseen liittyviin lisäsairauksiin kasvaa moninkertaiseksi, mikäli diabetespotilaalla on parodontiitti. Diabesta sairastavan parodontiitin paranemisennuste on huonompi, siksi olisi hyvä, että se löydettäisiin mahdollisimman varhain.”

Parodontiittia sairastavilla on myös 70 prosenttia suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, kuin henkilöillä, joilla ei ole parodontiittia. Parodontiitti on sepelvaltimotaudin riippumaton riskitekijä etenkin alle 60-vuotiailla miehillä.

Parodontiitin hoito ja kohentunut suuhygienia parantavat myös valtimoiden terveyttä.

Parodontiitin vaikutusta raskauteen ja raskauskomplikaatioiden syntyyn on tutkittu paljon viime aikoina. Vaikea kiinnityskudostulehdus saattaa olla mukana vaikuttamassa ennenaikaiseen synnytykseen, sikiön kasvun hidastumiseen, vastasyntyneen pienipainoisuuteen, raskausmyrkytysten syntyyn ja jopa vaikeuttaa raskaaksi tulemista.

”Mikäli on ongelmia raskaaksi tulemisessa, kannattaa huolehtia, että suun infektiokuorma on poissa”, Ketola-Kinnula kehottaa.

Tulehdus voi vaikuttaa myös lihavuuteen ja metabolisen oireyhtymän syntyyn. Metabolisessa oireyhtymässä henkilöllä on keskivartalolihavuutta, korkea verenpaine ja korkeat sokeriarvot.

Keskivartalolihavuudesta kärsivällä on korkeampi riski sairastua parodontiittiin ja toisaalta parodontiitti on yhteydessä kaksinkertaiseen metabolisen oireyhtymän riskiin.

Parodontiitin hoitaminen helpompaa, mitä aiemmin se löydetään

Suomessa iensairaudet ovat yleisempiä kuin muissa Euroopan maissa.

Alttius sairastua hampaiden kiinnityskudossairauteen saattaakin olla perinnöllistä. Sen syntymiseen vaikuttavat myös tupakointi ja huono suuhygienia.

Parodontiitti on bakteeriplakkilähtöinen sairaus, joten hyvän suuhygienian ansiosta riski taudin kehittymiseen pienenee.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa parodontiitti löydetään, sitä paremmat mahdollisuudet sen hoitamiseen on. Parodontiitin syventyneitä ientaskuja ei pysty itse toteamaan, vaan sitä varten on hakeuduttava hammaslääkäriin, joka tekee diagnoosin ja laatii hoitosuunnitelman.

”Jos hammaslääkärissä todetaan parodontiitti, hammastarkastuksessa on syytä jatkossa käydä vähintään vuoden välein. Suuhygienistillä käyntejä on tarkastusten välillä yleensä yksilöllisesti suunniteltu määrä kerrasta kolmeen kertaan.”

Riittävällä ylläpitohoidolla on suuri merkitys parodontiitista aiheutuvien vaurioiden minimoimisessa.

Tutkimuksissa on verrattu toisiinsa kahta parodontiittia sairastavien henkilöiden potilasryhmää, joista toinen ryhmä käynyt tiheydeltään oikein mitoitetussa ja oikeanlaisessa ylläpitohoidossa, ovat saaneet hyvän omahoito-ohjauksen ja toteuttaneet sitä, kun taas toinen ryhmä on käynyt satunnaisesti hammaslääkärissä, eivätkä ole olleet mukana hoito-ohjelmassa.

”Aktiivisesti parodontiittia hoitavien ryhmässä on 30 vuoden seurantajaksolla menetetty keskimäärin kaksi hammasta. Satunnaisella hoidolla olleiden ryhmässä sen sijaan on 30 vuoden aikana menetetty jopa 14 hammasta”, Ketola-Kinnula kertoo.

Onko sinulla todettu parodontiitti?

Katso tilanne vastaamatta

Keskustelu

Kommentoi juttua: Parodontiitti muhii pitkään oireettomana suussa – hoitamattomalla iensairaudella voi olla vakavia seurauksia terveydelle

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X