Nainen ottaa koronarokotuksen

Pelottaako koronarokotteen ottaminen? Asiantuntijat kumoavat 6 yleistä syytä jättää rokotus väliin

Moni on jo saanut koronarokotteen, mutta empijöitäkin löytyy vielä. Listasimme kuusi väittämää, joiden vuoksi piikki jää ottamatta, ja kysyimme asiantuntijoilta, miksi pelko kannattaa unohtaa.

Onko koronarokotus vielä ottamatta? Ensimmäisen koronarokoteannoksen on tähän mennessä saanut 67,4 prosenttia suomalaisista, kertoo THL. Molemmat annokset on saanut 38,9 prosenttia kansalaisista.

Vaikka ensimmäisen annoksen on saanut jo kaksi kolmasosaa suomalaisista ja rokotehalukkuus on ollut korkealla, eivät kaikki halua tulla rokotetuiksi. Tuoreimmasta valtioneuvoston koronatilannetta koskevasta kyselystä Kansalaispulssista selviää, että viisi prosenttia suomalaisista ei halua ottaa rokotetta lainkaan tai ottaa sen epätodennäköisesti.

Syyt rokotehaluttomuuteen eivät välttämättä liity rokotevastaisuuteen tai salaliittoteorioihin. Listasimme kuusi yleistä väitettä rokotteesta kieltäytymisen taustalla, ja kysyimme THL:n ja Rokotetutkimuskeskuksen asiantuntijoilta, kannattaako koronarokotus jättää näistä syistä väliin.

1. väite: ”Koronarokotus on nuorelle turha, sillä korona ei ole nuorelle ihmiselle vaarallinen”

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämetin mukaan pitää paikkansa, että korona on usein nuorilla aikuisia lieväoireisempi. Käsitys taudin yleisestä vaarallisuudesta kuitenkin hämärtyy helposti.

”Nykytietojen mukaan tehohoidon tarve myös nuoremmille ihmisille on kasvanut, ja tehohoidossa on alle 30-vuotiaita. Koronatilanteen kannalta vaikeilla alueilla, kuten Brasiliassa, Malesiassa ja Yhdysvalloissa menehtyneiden joukossa on myös lapsia. Myös Suomessa 12–15-vuotiaiden ryhmässä on ollut tehohoitoa tarvitsevia”, Rämet kertoo.

THL:n asiantuntijalääkäri Anna Scherleitner korostaa, että sairaalahoitoa vaativan taudin lisäksi oireiden pitkittyminen ja jälkitaudit ovat mahdollisia myös nuorilla.

Lue myös: Perusterve Teemu, 45, joutui koronan takia sairaalahoitoon: ”Ehdin luulla, että selviän taudista helpolla”

Koronarokote

Koronarokotteen molemmat annokset on saanut tähän mennessä 38,9 prosenttia suomalaisista. Kuva: iStockphoto

2. väite: ”Rokotetta ei kannata ottaa, sillä sen pitkäaikaisia vaikutuksia ei vielä tiedetä”

Koronarokotteita arvioidaan samoilla laatu-, turvallisuus- ja tehokkuuskriteereillä kuin muitakin lääkkeitä, Scherleitner painottaa. Vaikka koronarokotteiden tutkimusta ja myyntilupaprosessia on nopeutettu, ovat koronarokotteet käyneet läpi samat tutkimusvaiheet kuin muutkin rokotteet.

Käytössä olevien rokotteiden tutkimuksiin on osallistunut kymmeniätuhansia vapaaehtoisia niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa.

”Viranomaiset seuraavat kaikkien rokotteiden tehoa ja turvallisuutta myös sen jälkeen, kun rokote on otettu käyttöön. Koronarokotteiden osalta valmistajan on täytynyt päivittää turvallisuustietoja kuukausittain”, Scherleitner kertoo.

Koronarokotteita on annettu maailmalla yli 4 miljardia annosta, joten niiden turvallisuudesta on jo paljon kokemusta ja tutkimustietoa.

”On totta, että koronarokotteista ei ole käyttökokemusta vielä usealta vuodelta, mutta on hyvin epätodennäköistä, että rokote voisi aiheuttaa haittavaikutuksia pitkän ajan jälkeen”, Scherleitner sanoo.

Rokotteesta ja sen vaikutuksista saatava tieto karttuu koko ajan, Rämet muistuttaa. Voi olla esimerkiksi mahdollista, että kahden rokotteen sijaan annoksia tuleekin ottaa kolme. Tällä hetkellä kuitenkin tiedetään, että kaksi annosta antavat nykyisin vallalla olevia viruksen variantteja kohtaan hyvän suojan.

3. väite: ”Yksittäisen ihmisen ei tarvitse ottaa rokotetta, koska muut ottavat sen”

On äärimmäisen tärkeää, että päästään eroon ajattelutavasta, jonka mukaan laumasuoja syntyy ”muiden” ottaessa rokotteen, Rämet tähdentää.

”Maailmassa on todettu yli 200 miljoonaa koronavirustartuntaa, eli virus on levinnyt kaikkialle. Tartuntoja tulee väistämättä matkustaessa ja kun ollaan kontaktissa toisten kanssa. Virusta ei siis voi loputtomasti vältellä. Mitä parempi rokotekattavuus on, sitä vähemmän virus leviää ja sitä pienemmäksi sen aiheuttama tautitaakka jää”, Rämet sanoo.

Scherleitnerin mukaan ei ole vielä tiedossa, mikä olisi tarpeeksi korkea rokotekattavuus antamaan täydellisen laumasuojan myös rokottamattomille. Uuden, helposti leviävän koronan deltavariantin vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että mahdollisimman moni ottaa molemmat rokoteannokset.

4. väite: ”mRNA-rokotteet edustavat uutta teknologiaa, jota ei ole tutkittu vielä niin paljon, että koronarokotteen uskaltaisi ottaa”

Toisin kuin yleisesti on väitetty, mRNA-rokotteet eivät ole täysin uutta teknologiaa, vaan niitä on tutkittu yli 20 vuoden ajan, Scherleitner kertoo.

RNA-rokotteet sisältävät lähetti-RNA:ta, joka tunnetaan mRNA:na. Sen avulla lihassolut rokotteen pistokohdassa saadaan tuottamaan vaikuttavaa ainetta eli koronaviruksen pintaproteiinia. Elimistön puolustusjärjestelmä tunnistaa tämän pintaproteiinin vieraaksi ja alkaa tuottaa sille vasta-ainetta.

Näin elimistöä opetetaan torjumaan tarvittaessa varsinaista koronavirusta. Samalla syntyy soluvälitteinen muisti, joka on pitkäkestoisen suojan edellytys.

”Rokotteen RNA ei pysty liittymään rokotetun solujen perimään eli DNA:han. mRNA-rokote ei siis voi muokata ihmisen perimää. Lisäksi rokotteen sisältämä RNA hajoaa elimistössä nopeasti”, Scherleitner kertoo.

Koronarokotus mietityttää monia. 

Syyt rokotteesta kieltäytymiseen liittyvät useimmiten sivuoireiden pelkoon ja siihen, että rokotteet ovat olleet markkinoilla vasta vähän aikaa.

5. väite ”Sikainfluenssarokotteesta aiheutui monille terveyshaittoja, esimerkiksi narkolepsiaa, joten koronarokotus kannattaa jättää väliin”

Sikainfluenssaan käytettiin Pandemrix-rokotetta. Rämet korostaa, että koronarokotteessa ei ole mitään samaa Pandemrixin kanssa. Narkolepsian kaltaiset haittavaikutukset koronarokotteen seurauksena ovat erittäin epätodennäköisiä. Scherleitner on Rämetin kanssa samoilla linjoilla vakavien haittavaikutusten harvinaisuudesta:

”Todennäköisesti Pandemrix-rokotteessa käytetty antigeeni eli sikainfluenssan osanen aiheutti taudin puhkeamisen henkilöillä, joilla oli siihen perinnöllinen alttius. Tehosteena käytetty apuaine mahdollisesti vahvisti tätä reaktiota.”

”Suomessa käytettävät koronavirusrokotteet ovat täysin erityyppisiä kuin Pandemrix-rokote oli, eikä niissä käytetä samaa apuainetta”, Scherleitner lisää.

6. väite: ”Koronarokotus aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia”

Scherleitnerin mukaan lievät, nopeasti ohimenevät oireet ovat yleisiä koronarokotuksen jälkeen ja johtuvat elimistön puolustusvasteen käynnistymisestä. Kaikille oireita ei tule lainkaan.

Tavanomaisia oireita ovat pistosalueen paikalliset oireet, kuten kipu, punoitus, kuumotus ja turvotus. Hyvin tavallisia ovat myös ohimenevät yleisoireet, kuten kuume, lihassärky, päänsärky, väsymys, ärtyneisyys ja vilunväristykset. Myös imusolmukkeet voivat turvota paikallisesti. Scherleitnerin mukaan vakavat haitat ovat hyvin harvinaisia.

”Toki koronarokotteisiin on liittynyt vakavia haittavaikutuksia, kuten kantajaviruksiin pohjaavien koronarokotteiden harvinaisena sivuvaikutuksena aiheutunut veren hyytymisjärjestelmän häiriö”, Rämet sanoo.

Nuorilla käytössä oleviin mRNA-rokotteisiin ei ole tutkimuksissa havaittu liittyvän vakavia haittavaikutuksia. Kuitenkin etenkin tehosteannoksen jälkeen nuorilla miehillä pitää huomioida sydänlihastulehduksen mahdollisuus harvinaisena haittavaikutuksena.

mRNA-rokotteita on annettu jo yli miljardi annosta. Siksi Rämetin mukaan rokotteesta ei ole odotettavissa enää uusia, yllättäviä haittavaikutuksia. Tavalliset haitat ilmenevät viimeistään kuuden viikon jälkeen rokotteen saamisesta.

Lue myös: Oletko sinäkin tehnyt nämä virheet kasvomaskin käytössä? Keuhkolääkäri nostaa esiin 3 yleistä tapaa, joihin ei kannata sortua

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Pelottaako koronarokotteen ottaminen? Asiantuntijat kumoavat 6 yleistä syytä jättää rokotus väliin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X