Perussairaudet, mitä ne ovat? Infektiolääkäri kertoo, ketkä kuuluvat infektiosairauksien riskiryhmään

Perussairaudet mainitaan usein, kun puhutaan infektiotautien, kuten koronaviruksen, riskiryhmistä. Mutta mitä perussairauksilla tarkoitetaan?

Perussairaus on laaja käsite, joka pitää sisällään hyvin monia erilaisia terveydellisiä tilanteita. Monesti niihin kuitenkin viitataan hyvin yleisellä tasolla, kuten kuittaamalla, että riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, joilla on jokin perussairaus.

Lue myös: Millainen käsidesi on paras? Tarkista purkista erityisesti yksi luku

Perussairaudet ovat terveydellisiä tilanteita, jotka alentavat ihmisen vastustuskykyä. Esimerkiksi influenssa voi olla perussairailla voimakkaampi.

Perussairaat kuuluvat infektiotautien riskiryhmään. Esimerkiksi influenssa voi olla perussairailla voimakkaampi.

Infektiotautien erikoislääkäri Jukka Lumio kertoo, mitä perussairauksilla tarkoitetaan ja minkälaiset sairaudet kuuluvat perussairauksiin.

Mikä on perussairaus?

Perussairaus on krooninen tai pitkäaikainen sairaus tai sairauden hoitoon käytettävä lääkitys, joka heikentää henkilön yleiskuntoa ja vastustuskykyä”, Lumio sanoo.

Perussairaat henkilöt ovat erityisen herkkiä infektiotaudeille, kuten esimerkiksi influenssalle tai koronavirukselle. Perussairaisiin viitataan usein infektiotautien riskiryhmänä.

”Perussairaus on käsitteenä laajasti käytössä terveydenhuollossa, ja sillä viitataan infektioherkkiin ihmisiin.”

Perussairaudet eivät ole kansantauteja

Perussairaus on hankala määritellä, sillä se voi olla käytännössä mikä tahansa tauti, jos se heikentää keuhkojen ja sydämen toimintaa ja elimistön vastustuskykyä. Siksi kattavaa listaa perussairauksista ei ole.

Pääsääntö kuitenkin on, että perussairaudet eivät ole kansantauteja, jotka eivät vaikuta yleisen elimistön terveydentilaan. Kansantauteja ovat esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Ne ovat Suomessa hyvin yleisiä.

”Polven ja lonkan kulumat tai esimerkiksi mielenterveyden ongelmat ovat nuorten ihmisten yleisin sairauseläkkeelle jäämisen syy. Ne eivät kuitenkaan vaikuta ihmisen yleiskuntoon ja elimistön vastustuskykyyn.”

Perussairaudet ovat lääkäreillä hyvin tiedossa. Lääkäri kertoo, jos kuulut infektiotautien riskiryhmään.

Jos et tiedä, oletko perussairas, tarkista asia lääkäriltäsi.

Perussairaat ovat infektioherkkiä

Tietty sairaus ei ole yksiselitteisesti perussairaus tai ei. Sairauden eri vaiheet tai lääkitys saattavat alentaa vastustuskykyä eri tavoin.

Esimerkiksi Alzheimer ei aina vaikuta ihmisen yleiskuntoon, mutta tietyt taudin aiheuttamat reaktiot elimistössä voivat lisätä infektioiden riskiä terveydelle.

”Jos tautiin liittyy vaikka nielemisongelmia, jotka voivat aiheuttaa ruoan menemistä väärään torveen, se voi aiheuttaa infektioalttiutta. Alzheimerin sisällä täytyy erikseen katsoa, mihin tauti on elimistössä johtanut ja onko Alzheimeria sairastava siten infektiolle alttiimpi.”

THL:n koronavirukseen liittyvän riskiryhmäkuvauksen mukaan myös päivittäinen tupakointi ja sairaalloinen ylipaino (BMI eli painoindeksi yli 40) voivat lisätä koronainfektion riskiä terveydelle. Tupakointi ja sairaalloinen ylipaino heikentävät yleisesti ottaen keuhkojen toimintaa ja immuniteettivastetta.

Perussairauksia, jotka voivat tehdä infektioalttiiksi

  • Vaikea-asteinen sydänsairaus
  • Korkea verenpaine tai sydän- ja verisuonitauti
  • Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus
  • Diabetes, johon liittyy elinvaurioita
  • Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta
  • Vastustuskykyä heikentävä tauti, esim. leukemia tai lymfooma
  • Tauti, johon saat vastustuskykyä heikentävää hoitoa (esim. elinsiirto, solunsalpaajat)

Lähde: Jukka Lumio ja THL: Koronaviruksen riskiryhmä ja influenssan riskiryhmä. Lue tästä lisää tietoa riskiryhmästä.

Alentunut vastustuskyky voi olla vain hetkellistä

Perussairaudet voivat liittyä myös lääkitykseen. Taudin hoitoon käytetty lääke voi aiheuttaa vastustuskyvyn heikentymistä, vaikka itse sairaus ei itsessään olisikaan perussairaus. Esimerkiksi reuman hoidossa usein käytetyt lääkkeet aiheuttavat immuniteettipuutosta.

”Esimerkiksi elinsiirron jälkeen käytetään immuniteettia heikentävää hyljinnänestolääkettä. Vaikka ihminen olisi elinsiirron jälkeen periaatteessa terve, hänen vastustuskykynsä heikkenee niin kauan kuin joutuu syömään lääkettä.”

Perussairaudet eivät välttämättä ole elinikäisiä

Kun puhutaan kroonisista ja pitkäkestoisista sairauksista, saa helposti käsityksen, että perussairauksista ei voisi parantua. Se ei kuitenkaan pidä paikkansa.

Perussairaus voi olla ohimenevä tila, jos immuniteettia heikentävän lääkkeen ottaminen lopetetaan tai sairaudesta parantuu. Valtaosa esimerkiksi syövistä paranee täysin.

”Niin kauan kuin yleiskuntoon vaikuttava tila vallitsee, on infektioaltis. Kun se poistuu – lääke lopetetaan tai tauti paranee – ei ole enää infektioaltis.”

Lue myös: Keuhkokuume on pahimmillaan jopa hengenvaarallinen: Katso, kuulutko riskiryhmään, joka saa taudin muita helpommin

Lumion kommenttia on muokattu 23.3.2020 klo 13:14. Lauseesta ”Esimerkiksi elinsiirron jälkeen käytetään noin kaksi vuotta immuniteettia heikentävää hyljinnänestolääkettä” on poistettu kohta ”noin kaksi vuotta”, sillä tämä pitää paikkansa ainoastaan luuytimensiirroissa.

Juttua muokattu 8.5. klo 14.06: Lisätty tieto siitä, että verenpainetauti kuuluu perussairauksiin. Se voi lisätä riskiä sairastua vakavasti koronaviruksen vuoksi.

Avainsanat

Keskustelu

Elinsiirtopotilas käyttää hylkimisenestolääkkeitä kyllä loppuelämänsä. Pari vuotta ei todellakaan pidä paikkaansa.

Hei! Kiitos kommentistasi! Tarkistin asian haastateltavalta, ja poistin jutusta kohdan ”noin kaksi vuotta”. Tämä pitää paikkansa ainoastaan luuytimesiirroissa, ei kaikissa elinsiirroissa ylipäätään. Pahoittelut virheestä ja kiitos tarkkaavaisuudestasi!

”Esimerkiksi elinsiirron jälkeen käytetään noin pari vuotta immuniteettia heikentävää hyljinnänestolääkettä. ”
Liekö tullut tekstiin virhe vai virheellinen käsitys Jukka Lumiolle mutta kyllä hyljinnänestolääkettä tulee syödä niin kauan kuin siirrännäinen toimii tai se lakkaa toimimasta.

Olen perusterve lukuunottamatta verenpainetautia. Olen sairastanut sitä vuodesta 2006 alkaen. Saurauteen ei liity kohonnutta kolesterolia tai diabetesta. Kuulunko riskiryhmään?

Tässä taas nähdään lääkäreiden ymmärrys asioihin, esim. Mielenterveysongelmat vaikuttavat myös kehon toimintaan, esim. Suoliston hyvinvointiin ja suoliston hyvivoinvointi vaikuttaa elimistön puolustuskykyyn, näin lyhykäisyydessään.

Kommentoi juttua: Perussairaudet, mitä ne ovat? Infektiolääkäri kertoo, ketkä kuuluvat infektiosairauksien riskiryhmään

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X