Terveys

Hirveä kipu kantapäässä veti Sirpan koko kropan vinoon – lääkärissä syyksi paljastui plantaarifaskiitti

Sirpa Vesamäki-Koiviston, 51, kantapää kipeytyi kymmenen vuotta sitten. Jos Sirpa voisi tehdä nyt jotakin toisin, hän hakeutuisi heti lääkäriin.

Liikuntaa harrastava Sirpa Vesamäki-Koivisto ei arvannut, miten pitkittynyt kantapääkipu vaikuttaa koko kroppaan. Kun keho tuntui jo aivan toispuoleiselta, hän hakeutui lääkäriin. Plantaarifaskiitti oli tuolloin Sirpalle vielä vieras vaiva.

Plantaarifaskiitti on yleisin syy kantapäässä tuntuvalle kivulle. Se johtuu jalkapohjan jännekalvon rappeumasta. Hoidoksi käytetään kotijumppaa ja venytyksiä, tulehduskipulääkkeitä ja rasituksen välttämistä. Myös pehmustetut kengät ja venyttely auttavat.

Usein plantaarifaskiitti oireileen ensimmäistä kertaa jalkojen kovan rasituksen tai ponnistuksen jälkeen. Tyypillistä kivulle on, että se on pahimmillaan aamuisin ja voimistuu kävellessä paljain jaloin kovilla alustoilla.

Lue, miten Sirpan plantaarifaskiitti oireili, miten se todettiin ja miten sitä nyt hoidetaan.

Miltä plantaarifaskiitti tuntuu? Sirpa kertoo kokemuksistaan

”Olimme maaliskuussa 2011 mieheni kanssa juuri hankkineet portugalinpodengo-koiran. Rotu vaatii paljon lenkittämistä. Tein koiran kanssa pitkiä lenkkejä ja harrastin samaan aikaan juoksemista. Noihin aikoihin jalkani, erityisesti jalkapohja ja kantapää alkoivat tuntua aroilta.

En hätääntynyt kivusta, ajattelin sen menevän ohi. Olen aina harrastanut paljon liikuntaa ja käymme mieheni kanssa myös säännöllisesti vaelluslomilla. Olen nuoresta asti ollut hyvin venyvä ja kokenut, että kehoni on notkea ja joustava. Siksi en osannut odottaa, että saisin elinikäisen vamman juuri kehoni kalvoihin.

Plantaarifaskiitti eli jalkapohjan jännekalvon rappeuma oli tuolloin minulle vielä aivan outo vaiva. Sen vuoksi en tunnistanut sitä, vaikka se oireili selvästi. Kantapää ja jalkapohja olivat erityisen kipeät, kun kävelin paljain jaloin kovalla lattialla.

Aamuisin kantapää oli hirvittävän kipeä ja totuinkin nousemaan sängystä vain kipeän jalkani päkiää käyttäen. Arvelin itse, että kyseessä oli vaivaisenluihin liittyvä vaiva, moni ystävä taas veikkasi luupiikkiä. Tulehduskipulääkkeet auttoivat vain vähän kipuun.

Lue myös: Ortopedi vastaa: 10 kysymystä vaivaisenluusta – katso myös ohjeet itsehoitoon

Liikkuminen kiellettiin hetkeksi kokonaan

Hakeuduin lääkäriin vasta, kun päkiäni oli täysin uupunut ja koko kehoni tuntui toispuoleiselta. Lääkäri tarkasteli tapaani astua, kuunteli oireeni ja totesi pian kyseessä olevan plantaarifaskiitti.

Myös jalkapohjan holvikaari oli hieman laskeutunut, mikä lisäsi rasitusta jalalle. Sain lähetteen fysioterapiaan. Plantaarifaskiittia hoidetaan yleensä hyvin tuloksin fysioterapeutin antamilla jumppaliikkeillä, joilla päkiöitä treenataan vahvemmiksi ja jalan liikkuvuutta parannetaan poimimalla esimerkiksi kyniä varpailla lattialta.

Minun tapauksessani kivut olivat kuitenkin jo niin kovat, että halusin etsiä toisen tavan hoitaa vaivaa.

Liikkuminen kiellettiin minulta hetkeksi kokonaan, mikä tuntui vaikealta. Minun olisi myös pitänyt nukkua jalkaa kiristävän erikoisvalmisteisen sukan kanssa, mutta se ei tuntunut hyvältä. En käynyt fysioterapiassa kuin muutaman kerran.

Alipainehoito ja silikonipohjalliset

Olin kuullut paljon hyvää helsinkiläisestä jalkahoitolasta, joka oli erikoistunut kantakalvon tulehdusten hoitoon. Aloin käydä siellä alipainehoidoissa. Niissä jalkapohjaani ja sääreeni tehtiin tilaa ja venyvyyttä imukuppimaisella laitteella, joka venytti jalkani kalvoja. Hoidot tuntuivat hyviltä, jalkaan tuntui todella tulevan lisää tilaa ja kokemukseni toispuoleisuudesta helpotti.

Aivan aluksi hoidot eivät kuitenkaan auttaneet kipuihin. Kävin hoidoissa yhteensä kymmenen kertaa ja loppuvaiheessa olin jo melko kivuton. Hoitolasta ostin myös silikonipohjallisia, jotta kipeän jalan kanta olisi aina hieman korkeammalla kuin päkiä.

Vähitellen olen vaihtanut kaikki kenkäni leveämpilestisiin malleihin, joissa varpailleni on tilaa ja joihin mahtuivat myös pohjalliset. Opettelin myös siihen, että käytän kotona aina sandaaleja, joissa kantapää on hiukan päkiöitä ylempänä. Otan ne mukaan myös matkoille. Juoksemisharrastukseni lopetin kokonaan.

Nykyään plantaarifaskiitti oireilee kerran vuodessa

Pari vuotta myöhemmin aviomieheni jalassa puhkesi plantaarifaskiitti. Hän hakeutui lääkäriin nopeasti, teki fysioterapeutin määräämät jumpat, käytti jalassa teippauk­sia ja nukkui kiristyssukka jalassa. Kivut olivat hänellä huomattavasti lievemmät ja vaiva helppohoitoisempi. Toivoisin, että olisin itsekin hakeutunut vaivan kanssa aikaisemmin lääkäriin.

Nykyään plantaarifaskiitti vaivaa minua ehkä kerran vuodessa kipeytymällä lievästi. Silloin pidän jalasta erityisen hyvää huolta, hieron sitä paljon ja venyttelen.

Olen opetellut huomioimaan kipeän jalan kaikessa mitä teen. Vaelluksilla hieron jalkapohjan aina päivän päätteeksi. Harrastan ratsastamista ja käyn kerran viikossa ratsastajille tarkoitetussa Method Putkisto -pilateksessa, joka pitää huolta kehoni joustavuudesta. Toiveenani on, että voin olla sekä ulkoisesti että sisäisesti venyvä ja notkea.”

Juttu on  julkaistu Kotiliedessä 1/2021.

Lue myös: Kipeä kantapää voi olla plantaarifaskiitti eli ”luupiikki” – tunnista oireet ja lue ortopedin vinkit kotihoitoon