Nainen pitelee kipeää leukaansa

Jomottava päänsärky voi johtua purentaelimistön toimintahäiriöstä – jopa puolella aikuisista on kokemusta häiriön aiheuttamista oireista

Purentaelimistön toimintahäiriö on toiseksi yleisin syy hakeutua hammaslääkärille. Apu inhottaviin oireisiin voi löytyä hengitysharjoituksista tai fysioterapeutin vastaanotolta.

Purentaelimistön toimintahäiriö voi aiheuttaa monenlaisia oireita ja kipuja. Mistä ne johtuvat ja miten niitä voi hoitaa? Kliinisen hammasprotetiikan ja kliinisen purentafysiologian professori Kirsi Sipilä Oulun yliopistosta vastaa yhteentoista kysymykseen.

1. Mikä on purentaelimistön toimintahäiriö?

Purentaelimistön toimintahäiriöllä eli TMD-oireilla (temporomandibular disorders) tarkoitetaan puremiseen osallistuvien kudosten sairaus- ja kiputiloja.

Jotta ihminen voi hienontaa suussaan ruokaa, hampaiden lisäksi puremalihasten, leukanivelten ja niihin läheisesti liittyvien kudosten tulee olla kunnossa. Puremalihakset ohjaavat leukanivelten liikettä, jolloin leuka vuoroin avautuu ja sulkeutuu, liikkuu eteen, taakse ja sivulta toiselle.

Jopa puolella aikuisista on kokemusta TMD-oireista. Ne ovat hammassäryn jälkeen yleisin syy hakeutua hammaslääkärin vastaanotolle.

Leukanivelet voivat naksua, rahista ja leuka väsyä. Niihin voi tulla liikerajoituksia ja jumeja.

2. Millaisia vaivoja toimintahäiriöstä voi tulla?

Ohimolla tuntuva, jomottava päänsärky on tyypillinen TMD-oire. Kipu voi tuntua myös poskien, leuan ja korvien alueella. Leukanivelet voivat naksua, rahista ja leuka väsyä. Niihin voi tulla liikerajoituksia ja jumeja.

Osa oireista on sellaisia, ettei niitä aina huomata yhdistää ihan heti puren­taelimiin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi silmän alueelle heijastuva kipu, niska- ja hartiasärky, huimaus sekä korva-, nielu- ja äänentuotto-ongelmat. Korvat voivat tuntua tukkoisilta ja soida. Ääni saattaa käheytyä ja pettää ja kurkussa olla palan tunne.

3. Vaurioittaako purentaelimistön toimintahäiriö hampaita?

Puremalihaksissa on valtava puruvoima. Se voi olla jatkuvana tai usein toistuvana liikaa hammaskiilteelle. Puremalihasten kuuluu levätä silloin, kun niitä ei tarvita syömiseen. Lepotilassa hampaat eivät kosketa toisiaan.

Narskuttelu eli bruksismi on purentaelimelle epänormaalia toimintaa. Siinä puremalihakset ovat aktiivisia muulloinkin kuin ruokapöydän ääressä.

Narskuttelija kirskuttelee ja kiristelee hampaitaan tietämättään, monesti nukkuessaan. Tällöin hampaat kuluvat tavallista nopeammin ja niihin laitetut paikat saattavat lohjeta.

Lue myös: Bruksismi eli hampaiden narskuttelu voi saada niskan jumiin ja pään kipeäksi – yksi suomalaisten suosima tapa vain pahentaa oireita 

4. Mistä TMD-oireet johtuvat?

Oireiden taustalla voi olla purentavirhe, kuten avopurenta tai etualueen ristipurenta. Purentavirhe laittaa puremalihakset ja leukanivelet tekemään ylimääräistä työtä, jotta ne löytävät hampaille puremiseen sopivan asennon. Huonosti istuva hammasproteesi voi saada aikaan vastaavanlaisen tilanteen.

Henkinen kuormitus, huono työergonomia ja ryhtiongelmat voivat altistaa TMD-oireille. Oireet ovat yleisimpiä 30–50-vuotiailla, ruuhkavuosia elävillä ihmisillä. Ne ovat usein naisten vaivoja, sillä naissukuhormoni estrogeeni altistaa TMD-kivulle.

Myös innokas purukumin jauhaminen voi kipeyttää leukanivelet. Ksylitolipurukumi suojaa hampaita vähemmälläkin puremisella: sitä ei tarvitse pureskella viittä minuuttia pidempään. Ksylitolin voi nauttia myös pastillina.

5. Miten purentaelimistön toimintahäiriöitä tutkitaan?

Hammaslääkäri tutkii purentaelimen toimintaa aina, kun ihminen tulee tarkistuttamaan hampaansa. Hän tunnustelee käsin lihakset ja nivelet ja seuraa leukanivelen liukuliikettä ja siitä tulevaa ääntä sekä hampaiden kosketusta toisiinsa eri asennoissa.

Potilaalle tutkimus on helppo, sillä hänen tarvitsee vain vastata hammaslääkärin kysymyksiin sekä avata ja sulkea suutaan ja liu’uttaa leukaa eri suuntiin. Potilaan pitää kertoa, jos hammaslääkärin kosketus aristaa tai leuan liike aiheuttaa kipua tai ääntä.

Joskus voidaan tarvita kuvantamistutkimuksia.

6. Miten TMD-oireita hoidetaan?

Usein oireet ovat niin lieviä, ettei niitä tarvitse hoitaa lainkaan. Potilaan olo helpottuu monesti jo sillä, kun hän saa tietää, mistä vaivat johtuvat.

Jos oireista on haittaa, lähdetään vähentämään kipua ja lihaksiin ja niveliin kohdistuvaa kuormitusta ja palautetaan purentaelimen normaali toiminta.

Useimmat saavat avun hammaslääkärin ja fysioterapeutin vastaanotolta. Osa hyötyy psykologin palveluista.

7. Mitä hammaslääkäri tekee TMD-oireille?

Kun leuka ei liiku normaalilla tavalla, puremalihakset jännittyvät ja kipeytyvät. Hammaslääkäri voi neuvoa potilaalle leukajumppaa ja tapoja, joilla leukaa voi rentouttaa.

Puremalihaksia voidaan rentouttaa myös purentakiskolla. Se vähentää leukanivelen kuormittumista, helpottaa kipua ja estää hampaiden kulumista. Kisko valmistetaan akryylimuovista omien mittojen mukaan. Kiskoa pidetään lähinnä öisin, ja yksi kisko voi kestää käytössä vuosikausia.

Kipu voidaan hoitaa myös tulehduskipulääkekuurilla.

Lue myös: Karies uhkaa yhä useammin – vain 57 % suomalaisista miehistä harjaa hampaansa kahdesti päivässä, vaikka se on paras tapa ehkäistä hampaiden reikiintymistä

8. Mitä fysioterapiassa tapahtuu?

Puremalihakset ovat osa asentoa ylläpitävää järjestelmää. Kireinä ne voivat muuttaa niskan ja pään asentoa ja vaikuttaa ryhtiin. Vastaavasti huono ryhti ja pään eteen työntynyt asento voivat kiristää puremalihaksia.

Fysioterapeutti osaa korjata ryhti- ja asentovirheet ja auttaa ergonomiaan liittyvissä asioissa. Joskus kivun syy voi löytyä työasennosta tai vaikka kaularankaa tukevien lihasten heikkoudesta.

Fysioterapeutti voi lievittää puremalihasten kireyksiä käsittelemällä niitä. Kipuun voidaan käyttää myös erilaisia laitehoitoja, kuten ultraääni- ja TENS-hoitoa. Myös akupunktio voi rentouttaa ja helpottaa kipua.

9. Mistä tunnistaa, jännittääkö puremalihaksiaan?

Kun alaleuka lepää, ylä- ja alahampaiden välissä on pieni rako ja kieli on rentona suun pohjassa.

Leukaa voi rentouttaa varta vasten laittamalla kielen kiinni kitalakeen ja nielaisemalla lasista pienen määrän vettä. Tämä ei onnistu, jos puree hampaita yhteen.

Lämpö ja kielen ja poskilihasten vesijumppa rentouttavat lihaksia. Lihaksia voi lämmittää lämpötyynyllä tai geelipakkauksella. Vesijumpassa purskutellaan suussa haaleaa vettä, niin että posket, huulet ja kieli tekevät rentoa liikettä.

10. Miksi kipupotilaalle opetetaan hengittämistä?

Hengitykseen keskittyminen on tapa opetella läsnäolon taitoa. Läsnäolon taito on yhteistä tietoisuus- ja rentoutustaidoille, joilla voidaan helpottaa erityisesti stressiin liittyviä TMD-oireita.

Kivun hallintaan erikoistuneet psykologit ja fysioterapeutit osaavat ohjata mindfulness- ja rentousharjoituksia asiakkaalleen.

Harjoituksia löytyy myös netistä esimerkiksi oivamieli.fi-sivuilta. Niitä voi ladata älypuhelimeen, jolloin ne kulkevat kätevästi mukana. Tietoisuustaidot vahvistuvat harjoittelemalla.

Lue myös Anna.fi: Päänsärky tai tinnitus voi johtua leuan alueen jumeista – näin hierot ja rentoutat purentalihaksia kotona

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 14/2021.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Jomottava päänsärky voi johtua purentaelimistön toimintahäiriöstä – jopa puolella aikuisista on kokemusta häiriön aiheuttamista oireista

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X