Terveys

Mistä pyörtyminen johtuu? Taustalla voi olla sydänongelma tai muu krooninen sairaus

Pyörtyminen voi olla yhteydessä piileviin sydänongelmiin tai muihin kroonisiin sairauksiin. Jos pyörtyilyyn ei ole aiempaa taipumusta, syy ikäihmisen pyörtymisen taustalla pitää aina selvittää.

Pyörtyessä filmi katkeaa. Ihminen veltostuu äkillisesti ja lysähtää maahan. Pyörtyminen voi näyttää pelottavalta tilanteen todistajalle, vaikka aina syytä huoleen ei ole. Milloin pyörtymisestä pitää huolestua? Entä miten pyörtynyttä autetaan?

Mistä pyörtyminen johtuu?

Aivot tarvitsevat runsaasti happea, jota ne saavat valtimoiden kuljettaman veren mukana. Kun verimäärä aivoissa pienenee, ihminen pyörtyy, eli menettää hetkellisesti tajuntansa.

Ylivoimaisesti yleisin pyörtymisen syy on väliaikainen verenpaineen lasku. Näin voi tapahtua esimerkiksi noustessa ylös makuulta tai istuma-asennosta. Tällöin elimistö ei ehdi nostaa verenpainetta asennon muuttuessa. 

Ohimenevä aivojen toimintahäiriö voi johtua monista eri tekijöistä.

“Pyörtymiselle altistaa kipu, jännitys ja se, jos pitkään tuijottaa jotain itselle epämiellyttävää tapahtumaa, esimerkiksi verinäytteen ottamista. Kuumalla pyörtymiselle altistaa myös nestehukka”, kertoo SPR:n terveydenhuollon ja ensiaputoiminnan suunnittelija Annika Gustafsson-Björkqvist.

Myös voimakas yskiminen ja pahoinvointi voivat aiheuttaa pyörtymistä, samoin pitkään paikallaan seisominen. Pystyasennossa veri pakkautuu liiaksi kehoon ja alaraajoihin, jolloin aivot eivät saa tarpeeksi verta. Joskus pyörtyminen seuraa kivusta tai erittäin stressaavista tilanteista.

Tavallisin pyörtyminen, niin sanottu vasovagaalinen synkopee, on hyvin yleinen oire. Sitä ennen ihminen tuntee ennakoivia oireita. Pyörryttää, huimaa ja olo tuntuu pahoinvoivalta. Yleensä silmissä sumentuu ja näkökenttä kapenee, iho voi tuntua kylmänhikiseltä, ja äänet tuntuvat kuuluvan kauempaa. Olo voi tuntua epävarmalta, ja seistessä ihminen saattaa alkaa huojua. 

”Pyörtymistä voi ennaltaehkäistä pyörittelemällä nilkkoja ja ranteita tai laskeutumalla kyykkyyn ja nousemalla takaisin ylös. Jos pyörtymisen aiheuttaja on nestehukka, menetettyä nestettä pitää korvata juomalla vettä tai mehua.”

Milloin pyörtyminen on syy hakeutua lääkäriin?

Pyörtyminen kestää yleensä vain hetken, enimmillään pari minuuttia, jonka jälkeen tajunta palautuu nopeasti normaaliksi. Pyörtymisen jälkeen olo voi kuitenkin tuntua väsyneeltä. Henkilö voi muistaa oireet ja tuntemukset ennen pyörtymistä, mutta itse pyörtymistä ei.

“Jos kyseessä on tavanomainen pyörtyminen, ihminen virkoaa nopeasti. Jos hän ei ole loukannut itseään eikä virtsannut alleen, ei pyörtymisen vuoksi tarvitse mennä lääkäriin.”  

Joissakin tapauksissa pyörtyily liittyy sydänperäisiin syihin, kuten sepelvaltimotautiin ja sairastettuun sydäninfarktiin. Näissä tapauksissa lääkäri osaa heti epäillä pyörtymisen aiheuttajaa sydänperäiseksi.

Jos pyörtyminen tapahtuu ensimmäisen kerran vasta iäkkäänä, pitää sydänperäisen syyn mahdollisuus aina tutkia pikaisesti, kertoo Sydänliiton asiantuntija, ylilääkäri Anna-Mari Hekkala. Monien rytmihäiriöiden riski kasvaa ikääntyessä.

Pyörtyilyn syyksi voi paljastua jokin neurologinen sairaus, kuten epilepsia ja Parkinsonin tauti.

“Parkinsonin taudille on tyypillistä niin sanottu ortostaattinen verenpaine, jossa verenpaine hetkellisesti romahtaa alas esimerkiksi ylös noustessa. Tällöin asennon vaihdot on tehtävä hitaasti ja hallitusti”, Annika Gustafsson-Björkqvist kertoo.

“Pääsääntö on, että jos kyseessä ei ole tavanomainen pyörtyminen, ihminen on aina toimitettava välittömästi hoitoon, vaikka hän virkoaisikin nopeasti.”

Näin autat pyörtynyttä:

• Tarkista, että pyörtynyt herää ja hengittää normaalisti heti pyörtymisen jälkeen. Auta pyörtynyt lepäämään ja nosta jalat koholle.
• Tarkista, onko autettava loukannut itsensä ja seuraa hänen vointiaan. Avaa ikkunat raittiin ilman saamiseksi. Myös kiristävät vaatteet on hyvä avata.
• Toimita pyörtynyt lääkäriin, jos kohtaus ei mene ohi parissa minuutissa. Lääkäriin on syytä lähteä myös, jos pyörtynyt ei tunne oloaan hetken levättyään virkeäksi tai jos mukana on muita oireita, kuten kouristelua.
• Lääkärille on syytä hakeutua myös, jos tiedossa on jokin pitkäaikaissairaus, kuten diabetes, epilepsia tai Parkinsonin tauti.

Lue myös Anna.fi: Onko huimaus tai pyörtyminen vakavaa? 6 yleistä syytä, joista huimaus voi johtua